Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on voimistunut ja poliittinen asetelma Suomessakin aikaisempaa blokkiutuneempi. Etenkin sosiaalisessa mediassa keskustelut kärjistyvät herkästi, kun kärkkäimmät kommentit saavat eniten näkyvyyttä. Haetaan ”me vastaan muut” -asetelmaa ja teräviä piikkejä, joista algoritmi sitten palkitsee.

Polarisoitunut ilmapiiri ei kuitenkaan jää vain sosiaaliseen mediaan, vaan sitä on havaittavissa myös muissa yhteyksissä. Omankin poliittisen urani aikana äänenpainot esimerkiksi eduskunnan täysistunnoissa ovat voimistuneet. Mielipiteet ovat ehdottomia, reaktiot nopeita ja ennakko-oletuksiin jumiudutaan useammin. Ei edes yritetä ymmärtää toisenlaisia mielipiteitä, tai sitten ymmärretään tahallaan väärin. 

Suomella ei pitäisi olla varaa vastakkainasetteluun. Se heikentää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Sitäkin tärkeämpää olisi löytää yhteisiä näkökulmia ja yhdistäviä tekijöitä sekä lisätä ymmärrystä erilaisten ihmisten välillä. Omassa ”kuplassa” samanmielisten kanssa voi olla helppo olla, mutta oman ajattelun kehittymiseen tarvitaan ennen kaikkea dialogia ihmisten kanssa, joilla on erilainen näkemys. Hyödyllisintä on rakentava keskustelu eri mieltä olevien kesken. Jos oma näkemys ei siitä jalostu, saa se vahvistusta. Parhaassa tapauksessa voi oppia jotakin uutta.  

Juuri näistä syystä presidentinvaaliehdokkaiden tyyli kampanjoida tuntui suorastaan voimistavalta. Ehdokkaat näyttivät esimerkkiä, että korkeallakin tasolla ja panosten ollessa kovia, on mahdollista keskustella asiapohjalta, rakentavasti ja toisia kunnioittaen. 

Saimme vaalien alla seurata vaalitenttejä, joissa ehdokkaat eivät huutaneet toistensa päälle, vaan kuuntelivat ja arvostivat toisiaan. Tyyli huipentui vaali-iltana, kun tuloksen selvittyä vaalit voittanut Stubb suuntasi vastaehdokkaansa Haaviston valvojaisiin ennen omien kannattajiensa pariin siirtymistä. Yhteisellä lavalla ehdokkaat puhuivat kauniisti toisistaan ja toistensa tukijoista. Yhdessä he lähettivät suomalaisille todella tärkeän viestin: on vain yksi Suomi-joukkue. 

Tällainen ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Vaalit olisivat voineet olla myös repivät ja riitaisat. Stubb ja Haavisto valitsivat toimia rakentavasti. Asiallinen kampanjointi ja ehdokkaiden hyvähenkinen yhteisesiintyminen kertoo hyvää demokratiamme tilasta. Se ylitti uutiskynnyksen myös kansainvälisesti. 

Presidentinvaalit loivat toivoa ja toivat suomalaisia yhteen näinä epävarmoina aikoina. Toivottavasti presidentinvaaleissa nähty rauhallinen asiakeskustelu näyttää esimerkkiä myös yleisemmin yhteiskunnalliselle keskustelulle. 

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona. Suomella on hyvä tilanne, kun ehdokkaina on useampi hyvä vaihtoehto. Oma valintani kuitenkin on selkeä: aion äänestää Alexander Stubbia. Alla kolmella pointilla perusteluni, miksi Alex.

1. Kokemus

Alexin kokemus presidentin tehtävää ajatellen hakee vertaistaan. Hän on toiminut mm. pääministerinä, valtiovarainministerinä, ulkoministerinä, eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä sekä kansanedustajana, Euroopan parlamentin jäsenenä sekä Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantajana. Hänellä on erittäin vakuuttava akateeminen tausta tutkijana ja professorina, pitkä lista julkaistuja kirjoja ja akateemisia artikkeleita. Haluan nostaa esille myös sen, että Alex toimii Martti Ahtisaaren seuraajana konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen hallituksen puheenjohtajana. Kaikki tämä antaa todella vahvan taustan tasavallan presidentin arvokkaaseen ja tärkeään tehtävään. Kun ulkopolitiikkaan tällä hetkellä liittyy erityistä epävarmuutta, korostuu vahvan kokemuksen merkitys juuri näistä teemoista. 

2. Kansainvälisyys

Kansainväliset suhteet ovat Suomelle äärimmäisen tärkeitä ja presidentin rooli on siinä aivan keskeinen. Kansainvälisyys, verkostot ja kielitaito ovat kiistatta aina olleet Alexin vahvuuksia. Hän on kansainvälisillä kentillä vahvimmillaan, kuin kala vedessä. Siitä on Suomelle valtavasti etua.  

3. Turvallisuuspoliittinen kokonaisnäkemys

Turvallisuus on Alexin kampanjan keskiössä. Olen pistänyt merkille, miten osana turvallisuuspoliittista ajatteluaan Alex nostaa esille muun muassa huolensa maamme kahtiajakautumisesta sekä nuorten mielenterveysongelmien kasvusta ja yksinäisyydestä. Pidän tätä todella tärkeänä. Alex kampanjoi teemalla ”Yhdistävä tekijä”, ja nimenomaan yhdistävää, kokenutta ja eteenpäin katsovaa presidenttiä Suomi jatkossakin tarvitsee. On ollut hienoa nähdä, miten Alexin kampanja on hänelle luontevalla tavalla rakentunut positiiviselle yhdessä tekemiselle. Tämä on oikein, emme kaipaa Suomeen yhtään lisää vastakkainasettelua. Kuten Alex toteaa: Koko Suomen etu edellä – aina ja yhdessä. Kannattaa muiltakin osin käydä tutustumassa Alexin syksyllä julkaisemaan vaaliohjelmaan täällä: www.alexstubb.fi/vaaliohjelma. 

***

Alexilla on mielestäni parhaat edellytykset toimia Suomen seuraavana tasavallan presidenttinä. Hän haluaa olla tekemässä avointa, turvallista ja kansainvälistä Suomea. Presidentin tärkeä tehtävä on hoitaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Alexilla on vaikuttavaa asiantuntemusta, laajat kansainväliset verkostot sekä vahvat näytöt kansainvälisistä suhteista. 

Arvostan lisäksi sitä, miten rakentavalla tavalla hän on kyennyt reflektoimaan aikaisempaa toimintaansa politiikassa etenkin suhteessa Venäjään (mm. ”What we can learn from different attitudes towards Russia – Geopolitics with Alex Stubb”). Poliitikoille ei ole tyypillistä myöntää virheitä, vaikka kaikki niitä tekevät. Alex on myös poikkeuksellisen sporttinen henkilö ja kovakuntoinen ehdokas, joten häneltä löytyy takuulla puhtia ja sinnikkyyttä presidentin vaativassa tehtävässä. Alex ymmärtää liikunnan merkityksen niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta. Tuli vähän enemmän kuin kolme pointtia, mutta näistäkin syistä valintani siis on Alex.

Olet tervetullut mukaan Alexin tiimiin! Käy liittymässä osoitteessa www.alexstubb.fi. Muistathan seurata Alexia Instagramissa, Tiktokissa ja Youtubessa. Suosittelen myös Youtubesta löytyviä Alex Talk -keskusteluohjelman jaksoja, joissa Alex juttelee mielenkiintoisten vieraiden kanssa politiikasta ja monista muistakin aiheista. 

Kannustan lisäksi lukemaan hänen hienon esseensä Helsingin Sanomista. Alex käsittelee siinä näkemyksiään Suomesta kotimaisen kirjallisuuden teoksen, Sofi Oksasen Puhdistuksen, kautta.

Ennen kaikkea: Äänestä Alex presidentiksi numerolla 8! Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 17.1. ja päättyy tiistaina 23.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28.1.

Finlands ekonomi är i nedgång. Den offentliga ekonomin lider av ett kraftigt underskott på grund av dålig ekonomisk utveckling och snabb ökning av utgifterna, särskilt under den senaste regeringsperioden. Enligt The Economists färska lista ligger Finland sist i jämförelse med andra länder när det gäller ekonomisk utveckling!

Det finns alltså gråa moln på ekonomins horisont. Men det finns alltid orsak att tänka positivt. Finland har många möjligheter att vända den ekonomiska utvecklingen! Jobb och tillväxt skapas främst i företag. Så länge strukturerna anpassas till dagens behov och företagsmiljön blir mer gynnsam, kommer det definitivt att finnas efterfrågan på finsk kompetens och innovationer i världen.

Ekonomer har i åratal rekommenderat arbetsmarknadsreformer för Finland. Det finns en anledning till det, eftersom arbetslivslagstiftningen i Finland härstammar från 1940-talet. Den har obönhörligen blivit föråldrad. Finland har enligt forskning en av de stelaste arbetsmarknaderna bland OECD-länderna.

Den ekonomiska vetenskapens syn är tydlig: flexibilitet ökar produktiviteten, konkurrenskraften, ekonomisk tillväxten och sysselsättningen. Finland behöver dem desperat. Därför har regeringen åtagit sig att reformera arbetsmarknadssystemet och avlägsna hinder för sysselsättning. Regeringen är ansvarig för att den offentliga ekonomin balanseras och att fler och fler blir sysselsatta.

Nästa år kommer riksdagen att påbörja behandlingen av historiska arbetslivsreformer. Som brukligt i politiken kommer det att vara en livlig debatt kring dem. Arbetskonflikterna kommer säkert också att fortsätta. Men regeringens mål är tydligt: 100 000 nya sysselsatta och balansering av ekonomin med 6 miljarder euro. För att uppnå dessa mål behövs reformer. Reformerna genomförs för att vi ska få ljusare framtidsutsikter. När grunden är starkare kan vi bättre utnyttja våra tillväxtmöjligheter.

Jag önskar modiga visioner för år 2024!

Suomen talous on taantumassa. Julkinen talous on raskaasti alijäämäinen, johtuen huonosta talouskehityksestä ja menojen nopeasta kasvusta etenkin viime hallituskaudella. The Economistin tuoreen listauksen mukaan Suomi oli vertailtujen maiden talouskehityksessä jumbosijalla!

Talouden näkymässä on siis harmaita pilviä. Aina on kuitenkin myös syytä positiiviseen ajatteluun. Suomella on paljon mahdollisuuksia kääntää talouskehityksen suunta! Työpaikat ja kasvu syntyvät ensisijaisesti yrityksissä. Kunhan rakenteet saadaan vastaamaan tätä päivää ja yritysten toimintaympäristö kannustavammaksi, suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille on taatusti kysyntää maailmalla.

Taloustieteilijät ovat vuosia suosittaneet Suomelle työmarkkinauudistuksia. Siihen onkin syynsä, sillä Suomessa on työelämää koskevaa lainsäädäntöä peräisin 40-luvulta. Se on auttamatta jäänyt ajasta jälkeen. Suomi tutkitusti OECD-maiden jäykimpiä työmarkkinoita. Taloutieteen näkemys on selvä: joustavuus lisää tuottavuutta, kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Suomi tarvitsee niitä kipeästi.

Siksi hallitus on sitoutunut siihen, että työmarkkinajärjestelmää uudistetaan ja työllistämisen esteitä puretaan. Hallitus on vastuussa siitä, että julkinen talous tasapainottuu ja yhä useampi työllistyy.

Ensi vuonna eduskunta aloittaa historiallisten työelämäreformien käsittelyn. Kuten politiikkaan kuuluu, niiden ympärillä tullaan käymään vilkasta keskustelua. Myös työtaistelutoimet varmasti jatkuvat. Hallituksen tavoite on kuitenkin selvä: 100 000 uutta työllistä ja talouden tasapainottamista 6 miljardilla eurolla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi uudistuksia tarvitaan.

Uudistukset toteutetaan, jotta saisimme valoisampia tulevaisuudennäkymiä. Kun perusta on vahvemmalla pohjalla, pystymme paremmin hyödyntämään mahdollisuuksiamme kasvuun.

Toivotan vuodelle 2024 rohkeita visioita!

I en västerländsk välfärdsstat har man lätt kunnat göra misstaget att ta det demokratiska samhällssystemet för givet. Tyvärr har demokratin emellertid hamnat i svårigheter. De auktoritära styrelseskicken har övertaget och stärks samtidigt som demokratins grundvalar på olika håll i världen prövas.

Det finns olika sätt att definiera och mäta demokrati men på basis av internationella rapporter är det ingen överdrift att tala om en demokratins kris. De stater som rör sig i en mer auktoritär riktning är mer än hälften fler än de stater som rör sig i en mer demokratisk riktning. De liberala demokratierna är i minoritet. Samtidigt som demokratin utmanas i fria länder stärks förtrycket i auktoritära länder. 

Demokrati betyder folkstyre. Det förutsätter grundläggande rättigheter, fria val, fria medier, starka rättsstatsinstitutioner och möjligheter till delaktighet för medborgarsamhället. Demokratin utvecklas av en dialog som förs med respekt för andra och av beredskap till samarbete och förnyelse. Vice versa försvagas demokratin när åsikter polariseras och gemensamt faktaunderlag saknas. 

Också i Finland är demokratin fortfarande ung. Man kan ifrågasätta om vi under decennierna av finlandisering alls var en liberal demokrati, ett fritt västligt land. 

I dag har Finland ett fungerande mångpartisystem och en stark representativ demokrati. Vi ingår otvivelaktigt bland de västliga demokratierna. Trots detta kan vi inte svära oss helt fria från den sortens utveckling som tär på demokratins grundvalar. Hat och hot är erkänt problematiska fenomen för den finländska demokratin. Demokratin borde ständigt utvecklas men i Finland har demokratin i praktiken redan länge trampat på stället. 

Grundtanken i vårt politiska system är att olika synsätt och åsikter ska sammanjämkas. Det är bekymmersamt om politiken hela tiden är mer inriktad på det som skiljer åt i stället för på de förenande faktorerna. Var och en bidrar i tal och handling till att skapa växtunderlag för någon av utvecklingsriktningarna: antingen en som stärker demokratin eller en som försvagar den. 

Länsimaisessa hyvinvointivaltiossa on hyvin saattanut erehtyä pitämään demokraattista yhteiskuntajärjestelmää itsestäänselvyytenä. Valitettavasti demokratia kuitenkin on vaikeuksissa. Autoritaariset hallinnot ovat enemmistössä ja vahvistuvat samaan aikaan kuin demokratian perustuksia koetellaan eri puolilla maailmaa.

Demokratian määritelmissä ja mittaustavoissa on eroja, mutta kansainvälisten raporttien perusteella ei ole liioiteltua puhua demokratian kriisistä. Valtioita, jotka liikkuvat autoriaarisempaan suuntaan on yli puolet suurempi määrä kuin valtioita, jotka liikkuvat demokraattisempaan suuntaan. Liberaalit demokratiat ovat vähemmistössä. Samaan aikaan kuin vapaissa maissa demokratiaa haastetaan, autoriaarisissa maissa sorto vahvistuu. 

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Se edellyttää perusoikeuksia, vapaita vaaleja, vapaata mediaa, vahvoja oikeusvaltion instituutioita ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Toisia kunnioittava dialogi sekä valmius yhteistyöhön ja uudistumiseen kehittävät demokratiaa. Mielipiteiden kärjistyminen sekä yhteisen faktapohjan puuttuminen sen sijaan heikentävät demokratiaa. 

Demokratia on Suomessakin vielä nuori. Voi perustellusti pohtia, olimmeko vielä suomettumisen vuosikymmeninä liberaali demokratia, vapaa länsimaa. 

Tänä päivänä Suomella on toimiva monipuoluejärjestelmä ja vahva edustuksellinen demokratia. Olemme kiistatta osa läntisiä demokratioita. Silti demokratian perusteita nakertavat kehityskulut eivät ole täysin vieraita meilläkään. Esimerkiksi vihapuhe ja häirintä on tunnistettu suomalaista demokratiaa haastavina ilmiöinä. Demokratiaa tulisi jatkuvasti kehittää, mutta Suomessa demokratian tila on käytännössä junnannut paikallaan jo pidempään. 

Poliittisen järjestelmämme perusajatuksena on sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. On huolestuttavaa, jos politiikassa jatkuvasti keskitytään enemmän erottaviin kuin yhdistäviin tekijöihin. Jokainen luo osaltaan teoillaan ja puheillaan kasvualustaa kehityssuunnille: joko demokratiaa vahvistaville tai sitä heikentäville. 

I slutet av oktober publicerade Kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö (HELCOM) en ny rapport om tillståndet i Östersjön. Det är ytterligare en påminnelse om de utmaningar som havsområden står inför till följd av mänsklig verksamhet.

Östersjön lider av övergödning, föroreningar, överfiske och habitatförstöring. Klimatförändringarna leder också till ytterligare påfrestningar för vattensystemen. Enligt rapporten har tillståndet i Östersjön inte förbättrats särskilt mycket mellan granskningsperioden 2016–2021. Situationen är bekymmersam, men med väl valda och långsiktiga åtgärder är det fortfarande möjligt att rädda havet.

Skyddet av Östersjön var en gång en av de viktigaste anledningarna för mig att engagera mig i politiken, och det har varit ett av mina centrala teman under hela min politiska karriär. Östersjöns utsatta tillstånd och dess skydd måste stå i fokus under alla årstider, inte bara på sommaren när blågröna algflottar dyker upp på stränderna. Bevarande kräver kunskap och forskning. Beslut måste baseras på undersökt information och data som tagits fram av övervakningssystem om vattensystemens tillstånd.

Statsminister Orpos regeringsprogram innehåller starka formuleringar om vattensystemen. Som chefsförhandlare för miljöpolitiken är jag särskilt glad över att vi för första gången har kommit överens om ett separat kapitel för Skärgårdshavet i regeringsprogrammet. Regeringen har ett tydligt mål att få bort havsområdet från HELCOM:s hot spot-lista över de värsta förorenarna, och ett antal konkreta åtgärder vidtas för att uppnå detta. Trots den svåra ekonomiska situationen innehåller nästa års budget en fortsättning på programmet för att effektivera vattenskyddet och Skärgårdshavsprogrammet.

Totalt kommer cirka 11,8 miljoner euro att öronmärkas för åtgärder för att skydda Östersjön och dess vattensystem nästa år, inklusive en separat beslutad ökning på sex miljoner euro. Dessutom kommer under ramperioden 2025–2027 totalt 24 miljoner extra medel att tilldelas Skärgårdshavsprogrammet och vattenskyddet och därefter framåt permanent 10 miljoner euro. Åtgärderna kommer till exempel att vara effektivt inriktade på näringsämnenas kretslopp, förbättrandet av markstrukturen och avlägsnandet av näringsämnen från havet.

Skärgårdshavsprogrammet syftar till att minska näringsbelastningen i området och ger information om de mest effektiva metoderna som kan implementeras även i andra områden. I praktiken utförs vattenskydd i stor skala i avrinningsområdet med hjälp av ett brett spektrum av effektiva metoder. Genom att ta hand om åkermarkens struktur och avrinningsområdens vattenhushållning minskar vattendragens näringsbelastning. Vi behöver incitament för att ta hand om marken och till exempel öka växttäcket.

Den mångsidiga användningen av jordförbättringsmedel är viktigt för vattenskyddet. Jordbrukarna bör ha möjlighet att välja de lämpligaste lösningarna för varje region. Gips-, fiber- och strukturkalkbehandlingar bör användas i större utsträckning än för närvarande. Konkreta åtgärder för att förbättra tillståndet i havet är bland annat förbud mot utsläpp av avloppsvatten från fartyg på finskt territorialvatten och upphörande av snöavfall i vattensystemen. Regeringsprogrammet innehåller också bestämmelser om rening av avloppsvatten, förebyggande av översvämningsskador och beredskap för oljeutsläpp.

Programmet för att förbättra vattenförvaltningen har också samlat in privat finansiering, vilket ökar effektiviteten i den regionala vattenförvaltningen. Nyckeln till vattenskydd är därför ett långsiktigt samarbete mellan olika aktörer. Skyddet av Östersjön kan främjas på individnivå, i lokalpolitiken, på regionnivå samt i riksdagen och även i internationella forum. Regeringsprogrammet utgör en stark ryggrad för detta arbete.

Itämeren suojelukomissio HELCOM julkaisi lokakuun lopussa tuoreen raportin Itämeren tilasta. Se muistuttaa jälleen siitä, millaisia haasteita merialueelle aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. Itämeri kärsii mm. rehevöitymisestä, saastumisesta, liikakalastuksesta sekä elinympäristöjen heikentymisestä. Myös ilmastonmuutos rasittaa vesistön tilaa entisestään. Raportin mukaan Itämeren tila ei ole juurikaan parantunut tarkastelujakson 2016–2021 välillä. Tilanne on huolestuttava, mutta tarkoin valituilla, pitkäjänteisillä toimenpiteillä meri on kuitenkin edelleen mahdollista pelastaa.

Itämeren suojelu oli minulle aikoinaan yksi tärkeimmistä syistä lähteä mukaan politiikkaan, ja se on ollut yksi keskeisimpiä teemojani koko poliittisen urani ajan. Itämeren heikkoa tilaa ja suojelua on pidettävä esillä kaikkina vuodenaikoina, ei vain kesäisin, kun sinilevälautat ilmestyvät rannoille. Suojelu vaatii tietoa ja tutkimusta. Päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon ja seurantajärjestelmien tuottamaan dataan vesistöjen tilasta.

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on vahvat kirjaukset vesistöistä. Ympäristöpolitiikan pääneuvottelijana iloitsen erityisesti siitä, että saimme sovittua hallitusohjelmaan Saaristomerelle ensimmäistä kertaa oman kappaleen. Hallituksella on selkeä tavoite saada merialue pois HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta ja tätä edistetään lukuisin konkreettisin toimin. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ensi vuoden talousarviosta löytyy vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Saaristomeri-ohjelman jatkuminen.

Itämeren ja vesien suojelun toimenpiteisiin varataan ensi vuodelle yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa, sisältäen erikseen päätetyn kuuden miljoonan euron lisäyksen. Lisäksi kehyskaudella vuosina 2025–2027 osoitetaan yhteensä 24 miljoonan lisärahoitus Saaristomeri-ohjelmaan ja vesiensuojeluun sekä siitä eteenpäin pysyvästi 10 miljoonaa euroa. Toimia kohdennetaan vaikuttavasti esimerkiksi ravinnekiertoon, maaperän rakenteen parantamiseen sekä ravinteiden poistoon merestä.

Saaristomeri-ohjelma pyrkii vähentämään alueen ravinnekuormitusta sekä tarjoaa tietoa tehokkaimmista keinoista, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla. Vesiensuojelua toteutetaan käytännössä laajasti valuma-alueella vaikuttavin, monin erilaisin keinoin. Peltomaan rakenteesta ja valuma-alueiden vesienhallinnasta huolehtimalla vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Tarvitsemme kannusteita maaperästä huolehtimiseen sekä esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisäämiseen.

Maanparannusaineiden monipuolinen hyödyntäminen on vesiensuojelussa tärkeää. Viljelijöillä tulee olla vaihtoehtoja, joista valita kullekin alueelle parhaiten sopivat ratkaisut. Niin kipsi-, kuitu-, kuin rakennekalkkikäsittelyitä tulee ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. Konkreettisia toimia meren tilan parantamiseksi ovat myös alusten jätevesien purun kieltäminen Suomen aluevesillä sekä lumenkaadon lopettaminen vesistöihin. Hallitusohjelmassa on myös kirjauksia jätevesien käsittelyä, tulvahaittojen ehkäisyä sekä öljyntorjuntavalmiutta koskien.

Vesienhoidon tehostamisohjelma on kerännyt myös yksityistä rahoitusta, mikä lisää alueellisen vesienhoidon vaikuttavuutta. Vesiensuojelussa keskeistä onkin pitkäjänteinen, eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö. Itämeren suojelua voidaan edistää niin yksilötasolla, paikallispolitiikassa, maakunnan tasolla kuin Eduskunnassa ja kansainvälisilläkin foorumeilla. Hallitusohjelma antaa työlle vahvan selkänojan.

Det finska skolsystemet är bland de bästa i världen. Tyvärr är skoldagen inte säker för alla. Mobbning och regelrätt våld är fortfarande förbluffande vanligt i våra skolor. Alltför många är rädda i skolan – och till och med en incident är för mycket.

De senaste dagarna har vi återigen fått läsa hemska exempel på våld i skolorna. Upplevelserna måste tas på absolut största allvar. Det är allas rättighet att kunna gå till skolan i säkerhet. I ett civiliserat land bör det vara möjligt att förebygga psykiskt och fysiskt våld mot barn och unga i förväg och tidigt ingripande bör vara möjligt. Med sociala medier har formerna för mobbning blivit mer varierade, vilket kräver nya sätt att förebygga och ingripa.

Redan de ord man använder har betydelse. Mobbning i skolan är ett vagt och oprecist begrepp. Trots många program under årens lopp har mobbningen inte kunnat kontrolleras. Rättare sagt i många fall handlar det faktiskt om våld. Det är viktigt att kalla saker vid deras rätta namn: när det gäller misshandel talas det om skolvåld.

Vi skulle inte tala om mobbning, om en vuxen blev misshandlad under arbetsdagen eller om en vuxen var rädd för att gå till jobbet på grund av hot om psykiskt eller fysiskt våld. Enligt strafflagen är tillfogande av smärta, fysiskt våld eller psykiskt, verbalt våld med avsikt att skada en annan person, misshandel. Försök till misshandel är också ett straffbart brott.

Olagliga handlingar ska anmälas och de ska också få konsekvenser. Regeringsprogrammet innehåller en särskild formulering om detta. I regeringsprogrammet fastställs också att det rättsliga skyddet för brottsoffer och möjligheten för dem att fortsätta i sin egen skola, kommer att stärkas.

Alla bör ha rätt att gå i skola i en säker miljö och att gå till skolan i lugn och ro utan rädsla och ångest.

Den upplevda otryggheten i skolan kan lätt påverka även fritidsaktiviteterna, så att barnet vill avstå till exempel från fritidsintressen. Negativa upplevelser ger långvariga ärr.

Skolvåldet måste stoppas och det måste vara vår gemensamma sak.

Suomalainen koulujärjestelmä kuuluu maailman parhaiden joukkoon. Valitettavasti koulupäivien arki ei kuitenkaan ole kaikille turvallinen. Koulukiusaaminen ja suoranainen väkivalta ovat edelleen pysäyttävän yleisiä ilmiöitä kouluissamme. Liian moni joutuu pelkäämään koulussa – ja yksikin tapaus on liikaa.

Viime päivinä olemme jälleen joutuneet lukemaan karmivia esimerkkejä kouluissa tapahtuvasta väkivallasta. Kokemuksiin on suhtauduttava ehdottoman vakavasti. On jokaisen oikeus voida käydä koulua turvallisin mielin. Sivistysvaltiossa lapsiin ja nuoriin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta tulisi voida estää jo ennalta ja ilmeneviin tapauksiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Sosiaalisen median myötä kiusaamisen muodot ovat moninaistuneet, mikä edellyttää uusia tapoja ehkäistä ja puuttua.

Jo käytettävillä sanoilla on merkitystä. Koulukiusaaminen on terminä epämääräinen ja lepsu. Kiusaamista ei lukuisista ohjelmista huolimatta vuosienkaan saatossa ole saatu kuriin. Oikeammin kyseessä onkin monissa tapauksissa väkivalta. On tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä: kun kysymyksessä on pahoinpitely, puhutaan kouluväkivallasta.

Emme puhuisi kiusaamisesta, jos aikuinen pahoinpideltäisiin työpäivän aikana tai jos aikuinen joutuisi pelkäämään töihin menoa henkisen tai fyysisen väkivallan uhkan vuoksi. Rikoslain mukaan kivun aiheuttaminen, ruumiillinen väkivalta tai henkinen, sanallinen väkivalta toisen vahingoittamistarkoituksessa on pahoinpitely. Myös pahoinpitelyn yritys on rangaistava teko.

Lainvastaisista teoista kuuluu tehdä rikosilmoitus ja sillä tulisi olla myös seurauksia. Hallitusohjelmasta löytyy tästä konkreettinen kirjaus. Hallitusohjelmassa linjataan lisäksi, että uhrien oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan vahvistetaan.

Jokaisella tulee olla oikeus käydä koulua turvallisessa ympäristössä sekä kulkea kouluun rauhassa ilman pelkoa ja ahdistusta. Koulussa koettu turvattomuus vaikuttaa helposti myös vapaa-ajan toimintaan, jolloin lapsi saattaa jättäytyä pois myös esimerkiksi harrastuksista. Negatiiviset kokemukset jättävät pitkät jäljet. Kouluväkivalta on saatava loppumaan ja sen on oltava yhteinen asiamme.