Valikko 

Julkaisuja

 

Eutrophication of the Baltic Sea

Report presented at the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference

(2017)

A clean sea is an important piece of the ecological puzzle. The Baltic Sea is one of the most vulnerable and polluted seas in the world. Eutrophication, which is mainly caused by nitrogen and phosphorus loads from land-based sources, is the main cause of the Baltic Sea’s currently challenging status. We now know that the condition of the Baltic Sea involves several major challenges in addition to eutrophication. For example, climate change, toxic substances and marine litter are aggravating the problems we already have.

The status of the Baltic Sea remains alarming, despite all the strategies, programmes, commitments and funding implemented within the Baltic Sea Region since the 1980s. Much work still lies ahead of us in ensuring that our children have the opportunity to enjoy and sustainably benefit from the Baltic Sea that unites us all.

Ms. Saara-Sofia Sirén has been named as the Baltic Sea Parliamentary Conference (BSPC) rapporteur regarding eutrophication of the Baltic Sea. In her report she concentrates on distributing existing information on the eutrophication of the Baltic Sea, introducing the latest research data as a topic of discussion, introducing the latest interaction from HELCOM meetings and other events concerning the condition of the Baltic Sea, underlining some hot topics that should be addressed and presenting a few possible solutions for consideration

Read the full report:

BSPC_EutrophicationReport_2017

 

——————————————————————

 

Report on the exercise of the observer status at HELCOM issued

Report presented at the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference

(2017)

In preparation of the 26th Baltic Sea Parliamentary Conference in Hamburg on 3 – 5 September 2017, the BSPC’s Observers at HELCOM, Sylvia Bretschneider, President of the Landtag Mecklenburg-Vorpommern and Saara-Sofia Sirén, Member of the Finnish Parliament, have issued their report on HELCOM-related developments and activities.

Read the full report:

BSPC_HelcomBericht_2016-17

 

——————————————————————

 

Kestävä kunta

Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkosto

(2017)

Kestävä päätöksenteko tarkoittaa sitä, että taloudelliset-, sosiaaliset- ja ympäristövaikutukset on otettu päätöksenteossa huomioon, ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kestäviä päätöksiä tulee tehdä kaikilla kunnan päätöksenteon sektoreilla.

Suomi on vuonna 2017 yhteensä 311 kunnan maa, joten kunnan kestäviä ratkaisuja tulee etsiä sen rakenteeseen soveltuen. Se mikä toimii suurimmissa kaupungeissa ei ehkä toimi pienimmissä kunnissa ja toisin päin.

Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkosto on listannut kuntapäättäjälle muistilistan, jonka avulla voi kehittää oman kuntansa päätöksentekoa askeleen kestävämpään suuntaan. Tavoitteena on kasvattaa kuntapäättäjien tietoutta kestävästä päätöksenteosta ja jakaa konkreettisia keinoja Suomen jokaiseen niemeen ja nokkaan – sovellettavaksi kunnan tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Kestävän kunnan muistilistan on koonnut Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkosto, jonka toiminnasta vastaa verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen, Saara-Sofia Sirén.

Kestävä kunta

 

——————————————————————

 

Tulevaisuuden kulttuurikunnat

(2017)

Tulevaisuuden kuntien yksi keskeisimmistä tehtävistä on sivistyspalveluista vastaaminen. Näistä sivistystehtävistä merkittävä osa liittyy koulutukseen, mutta kulttuurilla on niin ikään tärkeä rooli kunnan toiminnassa. Kokoomus sivistyspuolueena huolehtii siitä, että kulttuurin moninainen merkitys kunnissa tunnistetaan. Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa sivistyneen yhteiskunnan tapaa kuvata ihmisyyttä ja yhteiskuntaa, sekä siirtää tietoa eteenpäin tuleville sukupolville. Kulttuuripolitiikkaa ei saa ajatella yksipuolisesti, vaan pitää ymmärtää kulttuurikentän laajuus ja monipuolisuus.

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen, Saara-Sofia Sirén kirjoittaa kulttuurin merkityksestä ja listaa kulttuuripoliittisia tavoitteita toteutettavaksi kunnissa.

Kulttuurikunnat_Kokoomus_Sirén

 

——————————————————————

Paluu tulevaisuuteen -pamfletti

(2016)

Toivo Ajatuspajan julkaisemassa Paluu tulevaisuuteen –pamfletissa kansanedustajat Harri Jaskari, Kai Mykkänen, Saara-Sofia Sirén ja Juhana Vartiainen hahmottelevat suuntaviivoja Suomen ja Kokoomuksen tulevaisuudelle. Tulevaisuuteen on palattava, sillä aiempi tulevaisuuden rakentajan itsetunto on kadonnut niin maasta kuin puolueestakin. Suomi on taantunut kaksinaamaiseen protektionismiin ja luutunut etujen taistelukentäksi. Neljä kokoomuslaista kansanedustajaa nostavat kirjassa esiin näkökulmia siitä, minkä politiikassa nyt pitäisi olla tärkeintä.

Sivistyksestä kirjoittavan Sirénin mukaan sivistysporvareille olisi paljon töitä. Hän arvostelee kokoomusta esimerkiksi puutteellisesta kulttuuripolitiikasta. ”Hävetti, kun kokoomus kuului eduskuntavaalien 2015 alla niiden harvojen puolueiden joukkoon, joilla ei ollut vaaliohjelmassaan mitään sanottavaa kulttuurista.” Eduskuntaan Feministiryhmän perustanut Sirén esittää kokoomuksen julistautumista feministiseksi puolueeksi.

Lue Paluu tulevaisuuteen –pamfletti täällä