Itämeren suojelukomissio HELCOM julkaisi lokakuun lopussa tuoreen raportin Itämeren tilasta. Se muistuttaa jälleen siitä, millaisia haasteita merialueelle aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. Itämeri kärsii mm. rehevöitymisestä, saastumisesta, liikakalastuksesta sekä elinympäristöjen heikentymisestä. Myös ilmastonmuutos rasittaa vesistön tilaa entisestään. Raportin mukaan Itämeren tila ei ole juurikaan parantunut tarkastelujakson 2016–2021 välillä. Tilanne on huolestuttava, mutta tarkoin valituilla, pitkäjänteisillä toimenpiteillä meri on kuitenkin edelleen mahdollista pelastaa.
Itämeren suojelu oli minulle aikoinaan yksi tärkeimmistä syistä lähteä mukaan politiikkaan, ja se on ollut yksi keskeisimpiä teemojani koko poliittisen urani ajan. Itämeren heikkoa tilaa ja suojelua on pidettävä esillä kaikkina vuodenaikoina, ei vain kesäisin, kun sinilevälautat ilmestyvät rannoille. Suojelu vaatii tietoa ja tutkimusta. Päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon ja seurantajärjestelmien tuottamaan dataan vesistöjen tilasta.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on vahvat kirjaukset vesistöistä. Ympäristöpolitiikan pääneuvottelijana iloitsen erityisesti siitä, että saimme sovittua hallitusohjelmaan Saaristomerelle ensimmäistä kertaa oman kappaleen. Hallituksella on selkeä tavoite saada merialue pois HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta ja tätä edistetään lukuisin konkreettisin toimin. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ensi vuoden talousarviosta löytyy vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Saaristomeri-ohjelman jatkuminen.
Itämeren ja vesien suojelun toimenpiteisiin varataan ensi vuodelle yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa, sisältäen erikseen päätetyn kuuden miljoonan euron lisäyksen. Lisäksi kehyskaudella vuosina 2025–2027 osoitetaan yhteensä 24 miljoonan lisärahoitus Saaristomeri-ohjelmaan ja vesiensuojeluun sekä siitä eteenpäin pysyvästi 10 miljoonaa euroa. Toimia kohdennetaan vaikuttavasti esimerkiksi ravinnekiertoon, maaperän rakenteen parantamiseen sekä ravinteiden poistoon merestä.
Saaristomeri-ohjelma pyrkii vähentämään alueen ravinnekuormitusta sekä tarjoaa tietoa tehokkaimmista keinoista, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla. Vesiensuojelua toteutetaan käytännössä laajasti valuma-alueella vaikuttavin, monin erilaisin keinoin. Peltomaan rakenteesta ja valuma-alueiden vesienhallinnasta huolehtimalla vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Tarvitsemme kannusteita maaperästä huolehtimiseen sekä esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisäämiseen.
Maanparannusaineiden monipuolinen hyödyntäminen on vesiensuojelussa tärkeää. Viljelijöillä tulee olla vaihtoehtoja, joista valita kullekin alueelle parhaiten sopivat ratkaisut. Niin kipsi-, kuitu-, kuin rakennekalkkikäsittelyitä tulee ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. Konkreettisia toimia meren tilan parantamiseksi ovat myös alusten jätevesien purun kieltäminen Suomen aluevesillä sekä lumenkaadon lopettaminen vesistöihin. Hallitusohjelmassa on myös kirjauksia jätevesien käsittelyä, tulvahaittojen ehkäisyä sekä öljyntorjuntavalmiutta koskien.
Vesienhoidon tehostamisohjelma on kerännyt myös yksityistä rahoitusta, mikä lisää alueellisen vesienhoidon vaikuttavuutta. Vesiensuojelussa keskeistä onkin pitkäjänteinen, eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö. Itämeren suojelua voidaan edistää niin yksilötasolla, paikallispolitiikassa, maakunnan tasolla kuin Eduskunnassa ja kansainvälisilläkin foorumeilla. Hallitusohjelma antaa työlle vahvan selkänojan.