Johtamani eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tänä keväänä käsitellyt hallituksen esitystä työrauhaa koskien. Työrauhaesitys on yksi osa hallituksen työmarkkinareformeja. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja tuottavuutta. Suomi tarvitsee kasvua, ja kasvu taas edellyttää vakaata toimintaympäristöä ja houkuttelevaa investointiympäristöä. Näitä edellytyksiä heikentävät kuitenkin työrauhahäiriöt.
On tärkeä ymmärtää, että hallituksen uudistukset eivät rajoita perustuslain turvaamaa, vahvaa lakko-oikeutta. Hallitus ei esitä minkäänlaisia muutoksia työtaisteluoikeuden ytimeen. Omien työehtojen puolesta on siis mahdollista lakkoilla jatkossakin aivan nykyiseen tapaan.
Sen sijaan hallitus luo pelisäännöt poliittisille lakoille, myötätuntotyötaisteluille sekä laittomille lakoille.
Poliittisella lakolla vastustetaan demokraattisesti valittujen päättäjien päätöksiä. Se ei siis tähtää työehtosopimusten muuttamiseen. Poliittiset lakot ovat tähän mennessä olleet Suomessa sallittuja rajoituksetta. Esimerkiksi tänä keväänä nähtyjen poliittisten lakkojen aiheuttamien kustannusten on arvioitu nousseen jopa kahteen miljardiin euroon. Hallitus ei ole kieltämässä poliittisia lakkoja, vaan se on esittänyt rajoituksia poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön siten, että poliittiset lakot saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimenpiteet enintään kaksi viikkoa. Mietintövaiheessa poliittisille työtaisteluille lisättiin vielä 12 kuukauden aikaraja, jonka kuluessa saman asian puolesta ei voi järjestää työtaistelua toistamiseen.
Myötätuntotyötaistelulla eli ns. tukilakolla tarkoitetaan sellaista lakkoa, jolla pyritään tukemaan toista lakkoa, niin sanottua pääriitaa. Huomionarvoista onkin, että tukilakon tapauksessa täysin ulkopuoliset yritykset kärsivät lakon aiheuttamista haitoista ja kustannuksista. Tähän on tärkeää saada muutos. Hallituksen esityksessä myötätuntotyötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaisteluita siten, että ne aiheuttavat suhteettomia vahingollisia seurauksia.
Eduskunnan kirjaston laatiman tietopaketin mukaan ”työtuomioistuimen ratkaisujen perusteella on arvioitu, että vähintään 40 prosenttia kaikista työtaisteluista Suomessa on työrauhavelvoitetta rikkovia laittomia työtaisteluita”. Laissa säädetään työrauhavelvollisuuden vallitsemisesta työehtosopimuksen ollessa voimassa. Laittomaan lakkoon osallistumisesta on tälläkin hetkellä voitu tuomita hyvityssakkoja, mutta korvaukset ovat jääneet kauaksi aiheutetuista haitoista. Hallitus esittää korotuksia laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoon siten, että jatkossa maksu olisi vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Lisäksi säädetään työntekijälle asetettavasta henkilökohtaisesta seuraamusmaksusta. Se koskisi ainoastaan tilanteita, joissa työntekijä jatkaa laitonta lakkoa vielä senkin jälkeen, kun hänelle on kirjallisesti selkeästi ilmoitettu kyseessä olevan laiton toimi. Hyvitysseuraamuksen suuruus olisi 200 euroa.
Valiokunta käsitteli hallituksen esitystä perusteellisesti. Taustalla ovat laajat kuulemiset ja perusteellinen prosessi. Kuulimme kymmeniä asiantuntijoita usean viikon aikana. Otimme käyttöön ylimääräisiä kokousaikoja, jotta pystyimme varaamaan käsittelylle riittävästi aikaa. Sekä valmistava keskustelu että mietintöluonnoksen käsittely kestivät useamman kokouspäivän.
Saimme lausunnot myös perustuslakivaliokunnalta ja lakivaliokunnalta, ja täsmensimme lausuntojen perusteella hallituksen esityksen sääntelyä. Pääasiassa kyseessä olivat sanamuotojen täsmennykset ja tarkistukset, eikä sääntelyn keskeiseen sisältöön tehty muutoksia.
Mietintöön tehtiin valiokunnassa myös pari yksimielistä lisäystä. Hallituksen esityksen mukaan hyvityssakon vähimmäismäärää on tietyissä tilanteissa mahdollista kohtuullistaa. Lisäsimme tähän kohtaan maininnan niin sanotuista surulakoista. Surulakoista on kysymys esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijät spontaanisti ja lyhytkestoisesti toteuttavat työnseisauksen sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut isoista irtisanomisista. Lisäyksemme myötä surulakkojen tapauksessa hyvitysmaksuja olisi mahdollista kohtuullistaa.
Valiokunta piti esityksen tasa-arvonäkökulman huomioimista tärkeänä. Vaikka esityksen valmisteluissa ei tunnistettu olennaisia sukupuolivaikutuksia, halusimme kuulla asiantuntijoita erikseen myös tästä aiheesta. Tasa-arvovaikutuksista on osio myös mietinnössä. Valiokunta toteaa, että Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Katsomme, että työmarkkinoihin vaikuttavien esitysten sukupuolivaikutukset olisi tärkeä arvioida huolellisesti. Päätimme yksimielisesti edellyttää, että esityksen tasa-arvovaikutuksia seurataan. Valiokunnan lausuma edellyttää selvitystä asiasta vuoden 2027 loppuun mennessä.
Asiantuntijakuulemisessa osa asiantuntijoista piti tärkeänä, että työrauhan parantamiseksi ehdotetut lakimuutokset saatetaan voimaan mahdollisimman pian. Vastineessaan työ- ja elinkeinoministeriö pitää mahdollisena saattaa lait voimaan esityksessä ehdotettua aikaisemmin. Valiokunta ei siis näe tälle estettä. Lain voimaantulo ratkeaa kuitenkin vasta lakiprosessin viimeisessä vaiheessa.