Olen huolissani erityisesti lasten ja nuorten kasvavista mielenterveyden ongelmista. Jo ennen koronaa jopa joka neljäs lapsi oireili ja pandemian myötä luvut synkkenivät entisestään. Myös avun saaminen vaikeutui,

On panostettava ennaltaehkäisyyn ja korjattava akuutit ongelmat palveluissa. Apua ja tukea on saatava silloin, kun sitä tarvitsee. Nopea hoitoonpääsy on inhimillisestä näkökulmasta tärkeää, mutta myös yhteiskunnan kannalta kestävää.

• Toteutetaan terapiatakuu! Oli pettymys, ettei nykyinen hallitus asiaa hoitanut, vaikka puolueet ovat sanoneet aloitetta kannattavansa. Kokoomus on tukenut ehdotusta johdonmukaisesti ja osoittanut sen toteutukseen myös tarvittavat määrärahat.
• Pelkät lisäresurssit eivät riitä, ellei ammattilaisia ole tarpeeksi. Terapeutteja tarvitaan lisää. Terapeutin löytäminen on tällä hetkellä kohtuuttoman hankalaa ja myös siihen tarvitaan tukea.
• Panostetaan kouluissa oppimisen tukeen ja erityisopetukseen.
• Puututaan paremmin koulukiusaamiseen, väkivaltaan ja syrjintään.
• Edistetään toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla kännykät saadaan pois oppitunneilta (silloin kun niitä ei oppimistarkoitukseen tarvita).
• Mahdollisestaan jokaiselle lapselle ja nuorelle edes yksi mielekäs harrastus, mieluiten koulupäivien yhteyteen. Tein ensimmäisen harrastustakuu-aloitteen Turussa vuosia sitten, sittemmin ajatus on laajentunut valtakunnalliseksi. Jatketaan Suomen harrastamisen mallin kehittämistä.

Mielenterveyttä pitää vaalia kuten terveyttä ylipäänsä.

Urheilun ja liikunnan yhteiskunnallinen merkitys on valtava. Etenkin lasten ja nuorten harrastamisen positiiviset vaikutukset ovat todella mittavat, niin kaverisuhteille kuin hyvinvoinnille. Joukkueessa opitaan yhdessä tekemistä, harjoittelemista tavoitteiden eteen, voittamista ja häviämistä.

Viime päivinä olemme saaneet huolestuttavia uutisia suomalaisten liikkumattomuudesta. Suomalaisten kunto heikkenee. Myös lapsista ja nuorista liian harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. UKK-instituutin julkaisemat tuoreet luvut ovat karuja. Tilanne ei muutu, ellei liikunta ja urheilu saa ansaitsemaansa asemaa poliittisessa päätöksenteossa.

Iso merkitys on myös urheilutapahtumilla. Tunnelma on parasta paikan päällä aistittuna. Ostamalla lippuja tapahtumiin, tukee samalla seuratoimintaa. Elinvoimainen talousalue tarvitsee elämää, elämyksiä ja kohtaamisia.

Päätökset liikuntaa, urheilua ja lasten harrastusmahdollisuuksia koskien tehdään politiikassa. Poliitikot päättävät esimerkiksi urheilun ja seurojen tukijärjestelmistä sekä olosuhdeinvestoinneista.

Yksi minulle tärkeä esimerkki on tämä Kupittaan palloiluhalli. Uuden hallin saaminen Turkuun oli asettamani konkreettinen tavoite, kun lähdin mukaan politiikkaan kuntavaaleissa 2008. Toimin heti ensimmäisellä valtuustokaudellani liikuntalautakunnan puheenjohtajana ja sain viedä eteenpäin päätöstä vuosikymmeniä kaivatusta palloiluhallista. Sain kunnian olla muuraamassa peruskiveä ja myöhemmin avaamassa uutta hallia. Nykyään Kupittaan palloiluhallissa harjoittelee ja kilpailee useita lajeja ja seuroja. Tulen aina iloiseksi, kun käyn hallilla!

Olen lähtenyt politiikkaan urheiluseurataustalla. Olin aikanaan Suomen nuorimpia seurajohtajia ja sittemmin vaikuttanut mm. Voimisteluliiton hallituksessa sekä valtakunnallisissa liikunnan ja urheilun järjestöissä. Olin vuoden verran töissäkin maailmanlaajuisen kattojärjestön pääkonttorilla Kööpenhaminassa. Tällä hetkellä vaikutan mm. UKK-instituutin hallituksen jäsenenä sekä liikunnan ja urheilun olosuhteita kehittävän Turun Ratapiha-hankkeen hallituksessa.

Olen myös harrastavien lasten vanhempi. Kannan huolta siitä, ettei kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta itselle mieluisaan harrastukseen. Siksi haluan jatkaa työtäni harrastustakuun toteuttamiseksi.

Tein aikanaan ensimmäisen harrastustakuu-aloitteen Turussa. Vaikka kaikki eivät heti lämmenneet ajatukselle, laajeni se myöhemmin valtakunnalliseksi. Sittemmin Suomessa on otettu käyttöön saman ajatuksen pohjalta harrastamisen Suomen malli. Se on erinomainen avaus, jota on tärkeä kehittää. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa tulee viedä koulupäivien yhteyteen.

Koko poliittisen urani ajan Saaristomeren suojelu on ollut keskeisimpiä teemojani. Viimeisen 15 vuoden ajan olen edistänyt asiaa niin Turun paikallispolitiikassa ja Varsinais-Suomen liiton tehtävissä kuin Eduskunnassa ja kansainvälisissä rooleissa. Kansanedustajana Saaristomeri on ollut työpöydälläni perustamamme Eduskunnan Saaristomeriryhmän kautta, HELCOM observoijana ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin rehevöitymisraportoijana. Sain taannoin jopa Itämerisäätiöltä palkinnon työstäni meren pelastamiseksi.

Saaristomeren suojelemiseen ei ole yksittäistä keinoa, vaan tarvitaan monenlaisia toimia.  Itämeren pelastaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, mutta Saaristomeren tilan parantaminen on Suomesta itsestään kiinni. Kyseessä on viimeinen hotspot-alueemme, joten toimia tulee kohdistaa nimenomaan Saaristomeren valuma-alueelle. 

Tulevan hallituksen on asetettava selkeäksi tavoitteekseen saada Saaristomeri vihdoin pois HELCOM:n hotspot-listalta. Tämä edellyttää hallitusohjelmakirjausta ja sitoutumista usean ministeriön yhteistyöhön. Alla listattuna ehdotuksiani toimiksi tulevalle kaudelle:

MAATALOUDEN RATKAISUT

Merkittävä osuus rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista on peräisin maataloudesta. Siksi maataloudesta löytyvät kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut. 

• Tukijärjestelmää tulee uudistaa siten, että kestävät toimintatavat (kuten kasvukunnon parantaminen ja kasvipeitteisyyden lisääminen) ovat viljelijöille kannattavampia. CAP-uudistuksen osalta mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä, sitä suuremmalla syyllä tämän tulee olla keskeinen tavoite seuraavalla kierroksella. Kansallisten tukien osalta voimme toimia jo nyt. 
• Saaristomeri-rahoitusta tulee laajentaa kipsikäsittelyn lisäksi koskemaan rakennekalkin ja kuituratkaisujen käyttöä. Koska rakennekalkki parantaa satoja, niiden hyödyntäminen ei EU-säädännön vuoksi voi olla viljelijöille maksutonta. Siksi olen ehdottanut, että tuki kattaisi kalkin ja rakennekalkin välisen hintaeron viljelijälle (rakennekalkki on nyt viljelijälle kalliimpaa). Ohjelman rahoitus tulee turvata, kohdentaa vaikuttavasti Saaristomeren valuma-alueelle ja varmistaa toimet pienentämällä hankkeisiin osallistumisen omavastuuosuutta.
• Sivutuotteena syntynyttä kipsiä tulisi voida käyttää myös luomupelloilla. Tämä edellyttää luomustatusta kipsille. 
• Maatalouden lisäksi huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi metsäojitusten vaikutukseen vesistöjen kuormituksesta. 
• Ravinteille tarvitaan kiertotalousmarkkina. Tätä voidaan vauhdittaa esimerkiksi ravinnekiertotukea hyödyntämällä ja kierrätysravinteiden sekoitevelvoitteella. 
• Otetaan lohkotiedot avuksi fosforikuormituksen sääntelyssä ja perustetaan avoin digitaalinen ravinnetietovaranto.
• Toimien tulee pohjata tutkittuun tietoon, joten lisää tutkimusta tarvitaan esimerkiksi koskien rakennekalkin hyödyntämisen mahdollisuuksia Suomessa. 

RAVINTEIDEN POISTAMINEN MERESTÄ

Ravinnevalumien vähentämisen lisäksi tarvitaan myös keinoja, joilla poistetaan ravinteita merestä.

• Saaristomeren alueella tulee edistää laajamittaista, oikea-aikaista  järviruovikon niittoa. Tämä tarkoittaa tukea laiteinvestoinnille sekä ennen kaikkea luvituksen sujuvoittamista. Tarvitaan myös yhteistyötä, jotta merestä nostettava biomassa saadaan hyödynnettyä kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. 
• Ravinteita voidaan poistaa merestä myös kestävällä kalastuksella. Luonnonkalan, kuten silakan, syöminen on Saaristomeriteko. Siksi kestävää kalastusta tulee edistää.
• Myös kalan kasvatus on tänä päivänä kestävää, jos vain käytetään kierrätysrehua (ns. ”Itämerirehu). Kalanviljelyn luvituksen tulisi olla sidoksissa aiheutettaviin ravinnepäästöihin. Kestävästi toteutettu kalanviljely mahdollistaa sekin jopa ravinteiden vähentämisen merestä.

MERILUONNON SUOJELU

Suomessa on jo hyviä kokemuksia vapaaehtoiseen suojeluun pohjautuvista ohjelmista. Näitä ohjelmia kannattaa vahvistaa ja laajentaa.

• Vesistöjen suojelua varten tulee luoda oma vapaaehtoisen suojelun ohjelma.
• Lisäksi yksityisomistuksessa olevien vesialueiden suojelua tulee helpottaa. Tämä tarkoittaa esim. prosessien sujuvoittamista sekä neuvontaa. 
• Yksityistä suojelua tukeakseen valtio voisi sitoutua suojelemaan uusia omia vesialueitaan vastaavan alueen verran. 
• Meriluonnon suojelussa tavoitteena tulee olla EU:ssa ja YK:ssa tehtyjen sitoumusten mukainen 30% osuus suojeltuja alueita. 

LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET

Paljon voidaan Saaristomeren hyväksi tehdä nykyiselläkin lainsäädännöllä, mutta myös joitakin selkeitä muutostarpeita löytyy. 

• Vesilaki tulee päivittää heti tulevan kauden alussa. Keskeisin päivitystarve koskee merkitykseltään vähäisten patojen purkamista. Tämä on tärkeää ennen kaikkea virtavesien ja vaelluskalojen vuoksi. Oikeusministeriön selvitys asiasta on valmistumassa tämän kuun lopussa, joten sitä voidaan tuoreeltaan hyödyntää uudella kaudella. 
• Samalla vesilakiin on tarpeen tehdä myös muita päivityksiä. Saaristomeren kannalta tärkeää on edistää mereen lopulta virtaavien purojen parempaa tilaa. Myös järviruovikon niittoon liittyvät luvituskysymykset ovat vesilain alla. 
• Suomen tulee kieltää rahtilaivojen jätevesien (mukaanlukien rikkipesurivedet) purku mereen omilla aluevesillämme. Asiaa tulee edistää edelleen myös kansainvälisissä neuvotteluissa. Samalla satamien valmiutta vastaanottaa laivojen jätevesiä ja muita jätteitä tulee kehittää edelleen. 
• Laivojen pohjiin käytettävissä myrkkymaaleissa sallittava kuparipitoisuus tulee laskea samalle tasolle Ruotsin kanssa. Tällä hetkellä Suomessa sallitaan Ruotsia myrkyllisemmät maalit, vaikka pienemmälläkin pitoisuudella saadaan samat vaikutus. Olen tehnyt asiasta aloitteen jo viime kaudella. 
• Satamissa tehtävät laivojen pohjien pesut tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan suljetun kierron mukaisesti mereen kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Tässäkin voidaan ottaa mallia Ruotsin sääntelystä, joka on Suomea tiukempi. 

URBAANIN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN

Vaikka jätevesien käsittely on vuosikymmenten saatossa parantunut merkittävästi, on kaupungeissa edelleen parantamisen varaa vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi. 

• Käsittelemättömään jäteveden ylijuoksutus vesistöihin on saatava loppumaan. Kaupunkien on varmistettava prosessien toimintavarmuus, jotta vahinkoja ei pääse enää syntymään. 
• Ravinteiden lisäksi merta kuormittavat lääkejäämät ja kemikaalit. Puhdistusmenetelmissä on kaikkialla päästävä parhaiden käytäntöjen tasolle. Jätevesien käsittelyn laadussa on edelleen eroavaisuuksia. 
• Haja-asutusalueilla on uudistuneen lainsäädännön myötä otettu käyttöön monenlaisia jätevesien puhdistusmenetelmiä. Niiden toimivuutta tulee seurata siten, että riippumaton vertailu on mahdollista. Jatkossa on edistettävä vaikuttavimpia menetelmiä. 
• Lumen kaadolle Itämereen on saatava vihdoin kestävä ratkaisu. Runsaslumisena aikana lumia kaadetaan mereen ennen kaikkea Helsingissä. Lumen mukana mereen päätyy roskaa ja muita merta kuormittavia ainesosia. 

Suomi kuuluu länteen ja Nato-jäsenyyden myötä toteutuu kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Tämä on luontevaa jatkumoa Euroopan unionin jäsenyydelle. Eduskunnan päätös Nato-jäsenyydestä luo sinetin sille kehitykselle, jota olemme kannattaneet pitkään. Kyseessä on merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen turvallisuuteen ja Suomen asemaan. Kyseessä on historiallinen ratkaisu, jonka keskeisimpänä tavoitteena on taata Suomelle ja suomalaisille turvallinen, tasapainoinen ja kestävä tulevaisuus riippumatta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle mietinnöstä. On arvokasta, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö Nato-sopimuksesta oli yksituumainen, ja on oikein, että nykyinen eduskunta vie prosessin osaltaan loppuun. 

Euroopassa on nyt Venäjän aloittama sota. Epävarmassa turvallisuustilanteessa ennakoiva päätöksenteko on erityisen tärkeää. On tärkeää, että olemme osaltamme valmiita Naton täysjäsenyyteen, tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Ennakoinnilla kavennetaan Venäjän mahdollisuuksia vaikutusyrityksiin. Hyväuskoisuuden aika on ohitse. Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi. Vuosi sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjän toteuttamat sotarikokset ovat osoituksia, mutta eivät kuitenkaan ensimmäisiä merkkejä, Venäjän aikeista ja toimintatavoista. Tarvitsemme sitä turvatakuuta, jonka puolustusliiton 5 artikla tuo. Kuten ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todettiin, Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana on koko liittokunnan suorituskyvyt. 

Ei ole meidän käsissämme, millä aikataululla Unkari ja Turkki ratifioivat jäsenyytemme. Tavoitteenamme on selkeästi koko ajan ollut, että etenemme yhtä aikaa Ruotsin kanssa. On kuitenkin viisasta, että erilaisiin vaihtoehtoihin on varauduttu. Jos kävisi niin, että Ruotsin jäsenyys käsiteltäisiin vasta Suomen jäsenyyden jälkeen, on meidän annettava kaikki mahdollinen tuki Ruotsin jäsenyyden mahdollisimman nopealle ratifioinnille. Tämä on ratkaisevan tärkeää myös puolustusjärjestelyiden kannalta. 

Suomi puolustaa suomalaisia ja Suomea myös Natossa, ja on hyvä asia, että meillä on jo pitkään ollut läheistä yhteistyötä Naton ja sen jäsenmaiden kanssa. Onkin tärkeää, että otamme puolustusliitossa heti alkumetreiltä alkaen aktiivisen roolin. Itämeren alueen ja myös arktisen alueen turvallisuus ovat meille kaikki kaikessa. Nämä alueet kuuluvat lähiympäristöömme, ja niihin kohdistuvat heilahdukset vaikuttavat suoraan meihin. Siksi Suomelle on tärkeää ja luontevaa ottaa vahva rooli juuri Itämeren alueen ja arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa ja alueiden valvonnassa yhdessä Itämeren alueen muiden maiden ja etenkin muiden Pohjoismaiden kanssa. Seuraavalle eduskunnalle jää tehtävää siinä, millä tavoin Suomi osallistuu Naton toimintaan, ja jo nyt on hyvä käydä keskustelua siitä, minkälainen Nato-maa Suomesta tulee ja miten haluaisimme sijoittua Naton johtamisrakenteeseen. Suomen on oltava aktiivinen Nato-maa, enkä näe syytä sulkea pois mahdollisuutta Naton pysyvistä monikansallisista toiminnoista Suomessa. Suhtaudun siis positiivisesti mahdollisuuksiin Naton tukikohdasta, osaamiskeskuksesta tai esikunnasta Suomeen. Paljon yksityiskohtia on vielä auki ja aktiivisuus siksi tärkeää.

Kokoomus on pitkään kannattanut Nato-jäsenyyttä ja jäsenyyden kannattaminen on ollut myös itselleni selvää koko poliittisen urani ajan. On ollut kunnia saada olla edistämässä ja tekemässä päätöstä Nato-jäsenyydestä. Eduskunta hyväksyi tänään Nato-jäsenyyden äänin 184-7.

Tasan vuosi sitten Venäjä hyökkäsi täysin brutaalisti Ukrainaan. Vuosi myös siviilikohteisiin osoitettua pommitusta ja tuhoa. Vuosi karmaisevia sotarikoksia.

Viimeiset 365 päivää ukrainalaiset ovat taistelleet. He ovat taistelleet Ukrainan olemassaolon puolesta, ukrainalaisten lasten tulevaisuuden puolesta. Sen puolesta, että Ukraina saisi olla meidän kumppanimme, eurooppalainen, demokraattinen, eteenpäin katsova valtio.

He ovat taistelleet meille tärkeiden arvojen puolesta: vapauden, rauhan, oikeuksien. He taistelevat myös meidän puolestamme.

Rauha on palautettava Ukrainalle kuuluville rajoille. Sotarikoksiin syyllistyneitä on rangaistava ja uhreille saatava oikeutta.

Vierailin Ukrainassa loppukesästä, Ukrainan itsenäisyyspäivänä. Ukrainan valtiojohdon viesti oli selkeä:

Ukraina taistelee voittoon asti. Mutta Ukraina tarvitsee meidän tukemme.

1. Lisää aseita. Myös raskaita aseita. Ukrainan on voitettava taistelukentällä. Mitä nopeammin ukrainalaiset saavat riittävästi kalustoa, sitä nopeammin voittoon päästään.

2. Lisää taloudellista tukea. Sodankäynti on kallista ja tuhot ovat massiiviset. On meidän velvollisuutemme auttaa kaikin mahdollisin tavoin.

3. Lisää pakotteita. Venäjä on eristettävä taloudellisesti ja poliittisesti. Venäjän paikka ei nyt todellakaan ole esimerkiksi olympialaisissa.

4. Tukea jälleenrakentamiseen. Tuhot ovat valtavat ja jälleenrakentamisen urakka tulee olemaan sitä suurempi, mitä kauemmin odotamme. Suomelle on luontevaa toimia kumppanina etenkin koulutuksen ja energiaratkaisujen edistämisessä. Myös yksityinen sektori tarvitaan työhön vahvasti mukaan.

Ukraina on päättänyt voittaa sodan. Ja sen se myös tekee. Ukraina voittaa ja rakentaa maansa uudelleen, paremmaksi ja vahvemmaksi, eurooppalaisemmaksi, kumppaniksemme.

Tänään on hyvä päivä myös julkilausua ilmeinen: Holodomor on tunnustettava kansanmurhaksi. Neuvostoliitto tappo nälkään yli 10 miljoonaa ukrainalaista 1930-luvulla. Nyt Venäjä on yrittänyt samaa esimerkiksi estämällä merikuljetuksia ja pommittamalla viljavarastoja.

Tein toimenpidealoitteen, jossa ehdotan, että Suomi tunnustaa holodomorin kansanmurhaksi.

Saaristomeren heikko tila tulisi olla iso puheenaihe kaikkina vuodenaikoina, ei ainoastaan kesäisin sinilevälauttojen ilmestyessä mökkirantoihin.  Haitat näkyvät konkreettisimmin kesäisin, mutta meremme tarvitsee suojelua ympäri vuoden.

Nyt tammikuussa sateet ovat huuhtoneet vesistöihin ennätysmäärät ravinteita. Paimionjoki, Aurajoki ja Laajoki kuljettivat yli 11 tonnia fosforia mereen yhdessä päivässä. Määrä on mieletön, kun verrataan esimerkiksi miljoonan asukkaan jätevesiä käsittelevän Viikin jätevedenpuhdistamoon, jossa fosforikuorma oli vuonna 2021 yhteensä 18 tonnia. Haasteet kasvavat lähivuosina, sillä ilmastonmuutos tulee lisäämään runsaita sateita ja tulvia. 

Työ Saaristomeren hyväksi lähtee siitä, että käytettävissä on paras mahdollinen tieto ja seurantajärjestelmät meren tilan kartoittamiseksi. Ilman oikeaa tietoa rahoitusta ja toimia on vaikea kohdentaa tehokkaasti. Tarvitsemme siis tutkimusta.

Seilin saarella sijaitseva Saaristomeren tutkimuslaitos on vaakalaudalla. Turun yliopisto on kertonut harkitsevansa Seilin tutkimusasemasta luopumista osana muutosneuvottelujaan. Saaristomeren tutkimuslaitoksella tehdyt tutkimukset ovat lähes ainoita pitkäaikaistutkimuksia, joita Saaristomeren tilasta on tehty systemaattisesti. Pisimmät ympäristöaikasarjat ovat vuodelta 1966 alkaen. Kyse on maailman pisimmistä eliölajeja kuvaavista aikasarjoista. Saaristomeren tutkimuslaitoksen lakkauttaminen Seilin saarella tarkoittaisi pahimmillaan meriympäristön seurantatutkimuksen loppua.

Saaristomeri on edelleen mahdollista pelastaa. Olemassa on jo paljon dataa sekä tehokkaiksi osoittautuneita keinoja, joita tulisi pikaisesti edistää. Näitä ovat esimerkiksi peltojen kasvukunnon parantaminen, kestävä kalastus ja rantaruovioiden oikea-aikainen niitto. Silti myös uutta tietoa ja uusia keinoja tarvitaan edelleen. 

Skärgårdshavets svaga tillstånd borde vara ett stort samtalsämne under alla årstider, inte bara på sommaren när blågröna algflottar dyker upp på stugstränderna. Nackdelarna är mest synliga på somrarna, men vårt hav behöver skydd året runt.

Nu i januari har regnet spolat ut rekordmängder av näringsämnen i vattendragen. Pemar å, Aura å och Laajoki transporterade mer än 11 ​​ton fosfor till havet på en dag. Mängden är enorm jämfört med till exempel avloppsreningsverket i Viksbacka, som behandlar avloppsvattnet från en miljon invånare, där fosforbelastningen var totalt 18 ton år 2021. Under de kommande åren kommer utmaningarna att öka, eftersom klimatförändringen kommer att öka kraftiga regn och översvämningar.

Arbetet för Skärgårdshavet utgår från att ha tillgång till bästa möjliga informations- och övervakningssystem för att kartlägga havets tillstånd. Utan rätt information är det svårt att fördela medel och åtgärder effektivt. Vi behöver alltså forskning.

Skärgårdshavets forskningsinstitut som ligger på Själö står på spel. Åbo universitet har sagt att man överväger att ge upp Själös forskartjänst som en del av sina förändringsförhandlingar. Den forskning som gjorts vid Skärgårdshavets forskningsinstitut är nästan den enda långtidsforskning som gjorts systematiskt av Skärgårdshavets tillstånd. De längsta miljöövervakningens tidsserier börjar från och med år 1966. Det handlar om världens längsta tidsserier som beskriver organismer. Att lägga ner Skärgårdshavets forskningsinstitut på Själö skulle i värsta fall innebära slutet på forskningen om övervakning av havsmiljön.

Det är fortfarande möjligt att rädda Skärgårdshavet. Det finns redan en hel del data och metoder som har visat sig vara effektiva och bör främjas snabbt. Till dessa metoder hör till exempel förbättring av åkrarnas tillväxttillstånd, hållbart fiske och snabb klippning av strandvassen. Ändå finns det fortfarande behov av ny information och nya metoder.

Texten har också publiserats som en kolumn i Åbo Underrätelser.

Viimeisen parin viikon aikana olen saanut poikkeuksellisen paljon huolestuneita yhteydenottoja. Suomalaisilla on ymmärrettävästi suoranainen hätä hintojen nousun ja etenkin sähkön hinnan nousun myötä. Esimerkiksi erään keskituloisen yhden vanhemman taloudessa sähkölaskun loppusumma oli ollut huimaavat 700 euroa. Se on valtava summa kuukaudessa. Eläkeläisen tuloista taas ei jäänyt sähkölaskun jälkeen muihin kuukauden kuluihin käytännössä mitään. Opiskelijan sähkölasku oli energiansäästöyrityksistä huolimatta kolminkertaistunut. Turkulainen yritys oli joutunut sulkemaan ovensa kasvaneiden kulujen vuoksi, viimeisenä niittinä tuhansien eurojen sähkölasku. Keskeinen keino eli sähkön säästäminen on viety niin pitkälle, kuin mahdollista, mutta rahat laskuun eivät riitä silti.

Vastaavia puheluita ja viestejä on tullut paljon. Energian hinnan nousu on huolestuttanut pitkin vuotta, mutta huoli on monella konkretisoitunut nyt, kun ensimmäiset merkittävästi korkeammat laskut ovat tulleet maksettaviksi. Suomalaisten hätään ja epätoivoon arjesta selviytymiseksi on välttämätöntä vastata.

Valitettavasti hallitus havahtui myös energiakriisiin liian myöhään. Viimeisen täysistuntoviikon näyttävästä budjettipuhetempauksesta huolimatta hallitus ei ole tuomassa esitystä sähkön hintakatosta. Sellaista ei hallitus ole ehtinyt valmistella ja asia on monimutkainen. Hallitus päätyi lopulta jonkinlaiseen kertakorvaukseen kotitalouksille. Se on epäilemättä tyhjää parempi ratkaisu, mutta ei suinkaan ongelmaton. Malli on osin vielä auki, mutta se on jo kohdannut varsin runsasta kritiikkiä etenkin suuren hintalapun ja huonon kohdentumisen vuoksi. Kiireessä harvoin syntyy priimaa, juuri siksi ennakointi olisi niin valtavan tärkeä osa johtamista. 

Kokoomuksessa esitimme jo syyskuussa omia ratkaisujamme sähkön hinnan kuriin saamiseksi. Ratkaisuiksi tarjosimme kuusi nopeasti toteuttavissa olevaa keinoa sähkön hinnan hillitsemiseksi (mm. sähkön väliaikainen hintakatto, kulutusjoustot ja sähköyhtiöiden vakuusvaatimusten keventäminen) sekä kuusi pidemmän aikavälin muutosta (mm. hinnoittelumallin muutos reilummaksi siten, ettei kallein tarvittava sähköntuotantomuoto määräisi kaiken sähkön hintaa, ydinvoiman lisärakentaminen, luvituksen nopeuttaminen ja energian varastointi). Keskeistä on luonnollisesti maksimoida sähkön tuotannon määrä ja minimoida sen kulutus, etenkin käytön huipputunteina.

Vaikka huoli on läsnä erityisesti tässä hetkessä ja tarvitaan nopeita toimia, eivät haasteet valitettavasti rajoitu tähän talveen. Tilanne ja toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti, joten tarvitaan systeemitason muutosta ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Tarvitsemme Suomeen kipeästi investointeja puhtaaseen energiaan sekä kannustimia ja keinoja sähkön säästämiseen, erityisesti silloin kuin hinta on korkeimmillaan.

Vain toimintatapoja muuttamalla varmistamme, ettemme tulevaisuudessa joudu vastaavaan tilanteeseen. Sama koskee taloudenpitoa. Hallitus on kasvattanut suomalaisten velkataakkaa siinä määrin, että hädän hetkellä kaikki liikkumavara onkin jo käytetty. Ennätysmäinen velanotto ei selity yksinomaan pandemialla, sodalla tai energiakriisillä, sillä velanotto alkoi jo ennen kuin koronasta oli tietoakaan. Myös valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa todettiin, että hallitus on ottanut velkaa miljardiluokassa aivan muista kuin erilaisista kriiseistä johtuvista syistä. Hallitus ei ole kyennyt priorisoimaan, mikä on heikentänyt mahdollisuuksiamme toimia vaikeassa paikassa. Huoltovarmuuteen kuuluu myös taloudellinen pelivara. Kun syömävelka on jo käytetty ja velkataakka kasvatettu uusiin ennätyksiin, on energiakriisiin vastaaminen erityisen haastavaa.

Asia on puolueille yhteinen ja tästäkin vaikeasta tilanteesta selvitään. Suomalaisille on tulossa vuoden alusta tukia sähkölaskuista selviämiseen. Niille on perusteet, mutta muitakin ratkaisuja tarvitaan. Mahdollisimman pian on päästävä tilanteeseen, jossa erillisiä valtion tukia ei tarvita. Isommat ratkaisut jäänevät kuitenkin tältäkin osin seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. 

PS. Esimerkiksi Helen ja Fortum, epäilemättä hintakattokeskustelun luoman paineen myötä, ilmoittivat nyt tarjoavansa sähkösopimuksia noin 20 sentin hinnalla. Saa nähdä, seuraako muita sähkön myyjiä vielä perästä. 

Tällä viikolla eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelu Marinin hallituksen EU-vaikuttamisen epäonnistumisesta. Tänään eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta.

Välikysymys oli perusteltu hallituksen EU-vaikuttamisen ongelmien vuoksi. Kuohunnan keskiössä ollut ennallistamisasetus oli yksi, mutta valitettavasti ei ainoa, esimerkki ongelmista, joita hallituksen sisäinen riitely on EU-vaikuttamiselle aiheuttanut.

Komission esitys ennallistamisasetuksesta annettiin lähes viisi kuukautta sitten. Kaiken julkisen keskustelun jälkeenkin on edelleen jokseenkin epäselvää, mikä hallituksen kanta ennallistamisasetukseen oikeastaan on. Vihreiden puheenvuorot korostivat asetuksen tärkeyttä kun taas keskustapuolueen mukaan asetusta ei hyväksytä. Kun selkeää kantaa ei ole, tulee vaikuttamisesta käytännössä mahdotonta.

Välikysymys oli välttämätön, jotta Suomen kanta asiaan saadaan terävöitettyä. Hallitus ei ole kyennyt muodostamaan kantaa Suomelle keskeisissä kysymyksissä ja tämä on aiheuttanut haittaa Suomen EU-vaikuttamiselle. Pääministerin kuuluisi johtaa Suomen EU-politiikkaa. Pääministeri vastaa viime kädessä siitä, että hallituksen sisällä olevat erilaisetkin kannat tulevat soviteltua yhteen ja Suomi puhuu yhdellä äänellä. Suomen kanta ei voi olla riippuvainen siitä, keneltä ministeriltä kysytään.

Ennallistamisasetuksen käsittely on ollut monella tavalla poikkeuksellisesta. Vastoin suuren valiokunnan ja hallituksen omia ohjeita, hallitus viivytteli kannan muodostuksessa niin kauan, ettei eduskunta tosiasiallisesti enää voinut käyttää kaikkia parlamentille kuuluvia vaikuttamisen välineitä. Lisäksi hallituksen rivit repeilivät valiokuntakäsittelyjen aikana ja osa hallituspuolueista asettui kokoomuksen linjan taakse. Hallituspuolueiden omat kansanedustajat eivät siis tukeneet hallituksen linjaa vaan pyrkivät vaikuttamaan siihen eduskunnasta käsin. Tämä on hyvin poikkeuksellista. Lopulta jopa varapääministeri Saarikko vetosi jälkikäteen pääministeriin kannan tarkistamisen puolesta. Tämäkin on hyvin poikkeuksellista.

Hallitus sai lopulta rivinsä suoraksi, eikä kaatunut välikysymykseen. Kuvaavaa on, että keskustan mukaan hallituksen vastaus välikysymykseen on merkittävästi kielteisempi kuin hallituksen alkuperäinen U-kirjelmä. Vihreiden mukaan kanta ei ole muuttunut miksikään. Ennakkovaikuttamista olisi pitänyt tehdä jo keväästä lähtien, mutta minkä kannan pohjalta, kun yhteistä näkemystä ei vieläkään ole?

Seuraavaksi Suomen kannan asetukseen määrittelee suuri valiokunta. Olen valiokunnan jäsen ja teemme töitä nyt sen puolesta, että ulos saadaan selkeä, yhteinen, kielteinen kanta asetusesitykseen. Tämä on tärkeää, sillä esitys on Suomea kohtaan poikkeuksellisen epäreilu.

Keskustelu asetuksen ja välikysymyksen ympärillä on ollut mutkikasta ja epäilemättä paikoin vaikeasti seurattavaa. Prosessin kiemurat eivät varmastikaan kiinnosta suurta yleisöä, mutta niiden toimivuus on periaatteellisesti ja suomalaisten edun kannalta todella tärkeää. Nyt käyty julkinen keskustelu ja kiistely on osoittanut konkreettisesti, että Suomen tulisi tehostaa ennakollista EU-vaikuttamista. Keskeisintä on, että Suomen kanta on selvä ja tiedossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viivyttely ja takkuinen vaikuttaminen tulevat kalliiksi niin suomalaisille veronmaksajille kuin yrityksille.

Suomi on osa länttä ja pohjoismainen yhteistyö on keskeisin alustamme kansainväliselle vaikuttavuudelle. Pohjoismaiden yhteistyön tiivistämistä entisestään tarvitaan myös EU:n, YK:n ja jatkossa myös NATO:n pöydissä.

Pohjoismaalaisuus on osa identiteettiämme. Läntisten siteiden merkitys korostuu nyt, kun luottamuksesta itänaapuriin ei ole enää rippeitäkään jäljellä. Länsinaapurit ovat kumppaneitamme, itänaapurimme on sotarikollinen.

Suomen historiaan kuuluu aika niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alla. Onneksi isovanhempamme taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Heitä on kiittäminen siitä, että suomalaisen yhteiskunnan ja arvojemme perustana on nimenomaan pohjoismaisuus. Olemme koko itsenäisyytemme ajan pyrkineet kohti toimivaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Keskeisiä arvojamme ovat luottamus, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja tasa-arvo.

Pohjoismaista taustaa vasten tarkasteltuna perussuomalaisten viime viikolla julkaisema ”suomalaisuusohjelma” herätti sosiaalisessa mediassa odotetusti keskustelua. Se oli epäilemättä myös puolueen politiikka-avauksen tarkoitus. Ohjelman mukaan muun muassa pakolliset ruotsin kielen opinnot häiritsevät suomenkielisten minäkuvaa ja kielellistä samaistumista.

Ruotsin kieli on kuitenkin ehdottomasti vahvuus ja kaksikielisyys rikkaus. Ruotsin kieli ei uhkaa suomalaisuutta, vaan kaksikielisyys on osa yhteiskuntaamme.