Koko poliittisen urani ajan Saaristomeren suojelu on ollut keskeisimpiä teemojani. Viimeisen 15 vuoden ajan olen edistänyt asiaa niin Turun paikallispolitiikassa ja Varsinais-Suomen liiton tehtävissä kuin Eduskunnassa ja kansainvälisissä rooleissa. Kansanedustajana Saaristomeri on ollut työpöydälläni perustamamme Eduskunnan Saaristomeriryhmän kautta, HELCOM observoijana ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin rehevöitymisraportoijana. Sain taannoin jopa Itämerisäätiöltä palkinnon työstäni meren pelastamiseksi.

Saaristomeren suojelemiseen ei ole yksittäistä keinoa, vaan tarvitaan monenlaisia toimia.  Itämeren pelastaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, mutta Saaristomeren tilan parantaminen on Suomesta itsestään kiinni. Kyseessä on viimeinen hotspot-alueemme, joten toimia tulee kohdistaa nimenomaan Saaristomeren valuma-alueelle. 

Tulevan hallituksen on asetettava selkeäksi tavoitteekseen saada Saaristomeri vihdoin pois HELCOM:n hotspot-listalta. Tämä edellyttää hallitusohjelmakirjausta ja sitoutumista usean ministeriön yhteistyöhön. Alla listattuna ehdotuksiani toimiksi tulevalle kaudelle:

MAATALOUDEN RATKAISUT

Merkittävä osuus rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista on peräisin maataloudesta. Siksi maataloudesta löytyvät kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut. 

• Tukijärjestelmää tulee uudistaa siten, että kestävät toimintatavat (kuten kasvukunnon parantaminen ja kasvipeitteisyyden lisääminen) ovat viljelijöille kannattavampia. CAP-uudistuksen osalta mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä, sitä suuremmalla syyllä tämän tulee olla keskeinen tavoite seuraavalla kierroksella. Kansallisten tukien osalta voimme toimia jo nyt. 
• Saaristomeri-rahoitusta tulee laajentaa kipsikäsittelyn lisäksi koskemaan rakennekalkin ja kuituratkaisujen käyttöä. Koska rakennekalkki parantaa satoja, niiden hyödyntäminen ei EU-säädännön vuoksi voi olla viljelijöille maksutonta. Siksi olen ehdottanut, että tuki kattaisi kalkin ja rakennekalkin välisen hintaeron viljelijälle (rakennekalkki on nyt viljelijälle kalliimpaa). Ohjelman rahoitus tulee turvata, kohdentaa vaikuttavasti Saaristomeren valuma-alueelle ja varmistaa toimet pienentämällä hankkeisiin osallistumisen omavastuuosuutta.
• Sivutuotteena syntynyttä kipsiä tulisi voida käyttää myös luomupelloilla. Tämä edellyttää luomustatusta kipsille. 
• Maatalouden lisäksi huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi metsäojitusten vaikutukseen vesistöjen kuormituksesta. 
• Ravinteille tarvitaan kiertotalousmarkkina. Tätä voidaan vauhdittaa esimerkiksi ravinnekiertotukea hyödyntämällä ja kierrätysravinteiden sekoitevelvoitteella. 
• Otetaan lohkotiedot avuksi fosforikuormituksen sääntelyssä ja perustetaan avoin digitaalinen ravinnetietovaranto.
• Toimien tulee pohjata tutkittuun tietoon, joten lisää tutkimusta tarvitaan esimerkiksi koskien rakennekalkin hyödyntämisen mahdollisuuksia Suomessa. 

RAVINTEIDEN POISTAMINEN MERESTÄ

Ravinnevalumien vähentämisen lisäksi tarvitaan myös keinoja, joilla poistetaan ravinteita merestä.

• Saaristomeren alueella tulee edistää laajamittaista, oikea-aikaista  järviruovikon niittoa. Tämä tarkoittaa tukea laiteinvestoinnille sekä ennen kaikkea luvituksen sujuvoittamista. Tarvitaan myös yhteistyötä, jotta merestä nostettava biomassa saadaan hyödynnettyä kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. 
• Ravinteita voidaan poistaa merestä myös kestävällä kalastuksella. Luonnonkalan, kuten silakan, syöminen on Saaristomeriteko. Siksi kestävää kalastusta tulee edistää.
• Myös kalan kasvatus on tänä päivänä kestävää, jos vain käytetään kierrätysrehua (ns. ”Itämerirehu). Kalanviljelyn luvituksen tulisi olla sidoksissa aiheutettaviin ravinnepäästöihin. Kestävästi toteutettu kalanviljely mahdollistaa sekin jopa ravinteiden vähentämisen merestä.

MERILUONNON SUOJELU

Suomessa on jo hyviä kokemuksia vapaaehtoiseen suojeluun pohjautuvista ohjelmista. Näitä ohjelmia kannattaa vahvistaa ja laajentaa.

• Vesistöjen suojelua varten tulee luoda oma vapaaehtoisen suojelun ohjelma.
• Lisäksi yksityisomistuksessa olevien vesialueiden suojelua tulee helpottaa. Tämä tarkoittaa esim. prosessien sujuvoittamista sekä neuvontaa. 
• Yksityistä suojelua tukeakseen valtio voisi sitoutua suojelemaan uusia omia vesialueitaan vastaavan alueen verran. 
• Meriluonnon suojelussa tavoitteena tulee olla EU:ssa ja YK:ssa tehtyjen sitoumusten mukainen 30% osuus suojeltuja alueita. 

LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET

Paljon voidaan Saaristomeren hyväksi tehdä nykyiselläkin lainsäädännöllä, mutta myös joitakin selkeitä muutostarpeita löytyy. 

• Vesilaki tulee päivittää heti tulevan kauden alussa. Keskeisin päivitystarve koskee merkitykseltään vähäisten patojen purkamista. Tämä on tärkeää ennen kaikkea virtavesien ja vaelluskalojen vuoksi. Oikeusministeriön selvitys asiasta on valmistumassa tämän kuun lopussa, joten sitä voidaan tuoreeltaan hyödyntää uudella kaudella. 
• Samalla vesilakiin on tarpeen tehdä myös muita päivityksiä. Saaristomeren kannalta tärkeää on edistää mereen lopulta virtaavien purojen parempaa tilaa. Myös järviruovikon niittoon liittyvät luvituskysymykset ovat vesilain alla. 
• Suomen tulee kieltää rahtilaivojen jätevesien (mukaanlukien rikkipesurivedet) purku mereen omilla aluevesillämme. Asiaa tulee edistää edelleen myös kansainvälisissä neuvotteluissa. Samalla satamien valmiutta vastaanottaa laivojen jätevesiä ja muita jätteitä tulee kehittää edelleen. 
• Laivojen pohjiin käytettävissä myrkkymaaleissa sallittava kuparipitoisuus tulee laskea samalle tasolle Ruotsin kanssa. Tällä hetkellä Suomessa sallitaan Ruotsia myrkyllisemmät maalit, vaikka pienemmälläkin pitoisuudella saadaan samat vaikutus. Olen tehnyt asiasta aloitteen jo viime kaudella. 
• Satamissa tehtävät laivojen pohjien pesut tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan suljetun kierron mukaisesti mereen kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Tässäkin voidaan ottaa mallia Ruotsin sääntelystä, joka on Suomea tiukempi. 

URBAANIN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN

Vaikka jätevesien käsittely on vuosikymmenten saatossa parantunut merkittävästi, on kaupungeissa edelleen parantamisen varaa vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi. 

• Käsittelemättömään jäteveden ylijuoksutus vesistöihin on saatava loppumaan. Kaupunkien on varmistettava prosessien toimintavarmuus, jotta vahinkoja ei pääse enää syntymään. 
• Ravinteiden lisäksi merta kuormittavat lääkejäämät ja kemikaalit. Puhdistusmenetelmissä on kaikkialla päästävä parhaiden käytäntöjen tasolle. Jätevesien käsittelyn laadussa on edelleen eroavaisuuksia. 
• Haja-asutusalueilla on uudistuneen lainsäädännön myötä otettu käyttöön monenlaisia jätevesien puhdistusmenetelmiä. Niiden toimivuutta tulee seurata siten, että riippumaton vertailu on mahdollista. Jatkossa on edistettävä vaikuttavimpia menetelmiä. 
• Lumen kaadolle Itämereen on saatava vihdoin kestävä ratkaisu. Runsaslumisena aikana lumia kaadetaan mereen ennen kaikkea Helsingissä. Lumen mukana mereen päätyy roskaa ja muita merta kuormittavia ainesosia.