Valikko 

Blogi

Sähkökriisi konkretisoituu kodeissa ja yrityksissä

Julkaistu 23.12.2022

Viimeisen parin viikon aikana olen saanut poikkeuksellisen paljon huolestuneita yhteydenottoja. Suomalaisilla on ymmärrettävästi suoranainen hätä hintojen nousun ja etenkin sähkön hinnan nousun myötä. Esimerkiksi erään keskituloisen yhden vanhemman taloudessa sähkölaskun loppusumma oli ollut huimaavat 700 euroa. Se on valtava summa kuukaudessa. Eläkeläisen tuloista taas ei jäänyt sähkölaskun jälkeen muihin kuukauden kuluihin käytännössä mitään. Opiskelijan sähkölasku oli energiansäästöyrityksistä huolimatta kolminkertaistunut. Turkulainen yritys oli joutunut sulkemaan ovensa kasvaneiden kulujen vuoksi, viimeisenä niittinä tuhansien eurojen sähkölasku. Keskeinen keino eli sähkön säästäminen on viety niin pitkälle, kuin mahdollista, mutta rahat laskuun eivät riitä silti.

Vastaavia puheluita ja viestejä on tullut paljon. Energian hinnan nousu on huolestuttanut pitkin vuotta, mutta huoli on monella konkretisoitunut nyt, kun ensimmäiset merkittävästi korkeammat laskut ovat tulleet maksettaviksi. Suomalaisten hätään ja epätoivoon arjesta selviytymiseksi on välttämätöntä vastata.

Valitettavasti hallitus havahtui myös energiakriisiin liian myöhään. Viimeisen täysistuntoviikon näyttävästä budjettipuhetempauksesta huolimatta hallitus ei ole tuomassa esitystä sähkön hintakatosta. Sellaista ei hallitus ole ehtinyt valmistella ja asia on monimutkainen. Hallitus päätyi lopulta jonkinlaiseen kertakorvaukseen kotitalouksille. Se on epäilemättä tyhjää parempi ratkaisu, mutta ei suinkaan ongelmaton. Malli on osin vielä auki, mutta se on jo kohdannut varsin runsasta kritiikkiä etenkin suuren hintalapun ja huonon kohdentumisen vuoksi. Kiireessä harvoin syntyy priimaa, juuri siksi ennakointi olisi niin valtavan tärkeä osa johtamista. 

Kokoomuksessa esitimme jo syyskuussa omia ratkaisujamme sähkön hinnan kuriin saamiseksi. Ratkaisuiksi tarjosimme kuusi nopeasti toteuttavissa olevaa keinoa sähkön hinnan hillitsemiseksi (mm. sähkön väliaikainen hintakatto, kulutusjoustot ja sähköyhtiöiden vakuusvaatimusten keventäminen) sekä kuusi pidemmän aikavälin muutosta (mm. hinnoittelumallin muutos reilummaksi siten, ettei kallein tarvittava sähköntuotantomuoto määräisi kaiken sähkön hintaa, ydinvoiman lisärakentaminen, luvituksen nopeuttaminen ja energian varastointi). Keskeistä on luonnollisesti maksimoida sähkön tuotannon määrä ja minimoida sen kulutus, etenkin käytön huipputunteina.

Vaikka huoli on läsnä erityisesti tässä hetkessä ja tarvitaan nopeita toimia, eivät haasteet valitettavasti rajoitu tähän talveen. Tilanne ja toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti, joten tarvitaan systeemitason muutosta ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Tarvitsemme Suomeen kipeästi investointeja puhtaaseen energiaan sekä kannustimia ja keinoja sähkön säästämiseen, erityisesti silloin kuin hinta on korkeimmillaan.

Vain toimintatapoja muuttamalla varmistamme, ettemme tulevaisuudessa joudu vastaavaan tilanteeseen. Sama koskee taloudenpitoa. Hallitus on kasvattanut suomalaisten velkataakkaa siinä määrin, että hädän hetkellä kaikki liikkumavara onkin jo käytetty. Ennätysmäinen velanotto ei selity yksinomaan pandemialla, sodalla tai energiakriisillä, sillä velanotto alkoi jo ennen kuin koronasta oli tietoakaan. Myös valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa todettiin, että hallitus on ottanut velkaa miljardiluokassa aivan muista kuin erilaisista kriiseistä johtuvista syistä. Hallitus ei ole kyennyt priorisoimaan, mikä on heikentänyt mahdollisuuksiamme toimia vaikeassa paikassa. Huoltovarmuuteen kuuluu myös taloudellinen pelivara. Kun syömävelka on jo käytetty ja velkataakka kasvatettu uusiin ennätyksiin, on energiakriisiin vastaaminen erityisen haastavaa.

Asia on puolueille yhteinen ja tästäkin vaikeasta tilanteesta selvitään. Suomalaisille on tulossa vuoden alusta tukia sähkölaskuista selviämiseen. Niille on perusteet, mutta muitakin ratkaisuja tarvitaan. Mahdollisimman pian on päästävä tilanteeseen, jossa erillisiä valtion tukia ei tarvita. Isommat ratkaisut jäänevät kuitenkin tältäkin osin seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. 

PS. Esimerkiksi Helen ja Fortum, epäilemättä hintakattokeskustelun luoman paineen myötä, ilmoittivat nyt tarjoavansa sähkösopimuksia noin 20 sentin hinnalla. Saa nähdä, seuraako muita sähkön myyjiä vielä perästä. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *