Saaristomeren heikko tila tulisi olla iso puheenaihe kaikkina vuodenaikoina, ei ainoastaan kesäisin sinilevälauttojen ilmestyessä mökkirantoihin.  Haitat näkyvät konkreettisimmin kesäisin, mutta meremme tarvitsee suojelua ympäri vuoden.

Nyt tammikuussa sateet ovat huuhtoneet vesistöihin ennätysmäärät ravinteita. Paimionjoki, Aurajoki ja Laajoki kuljettivat yli 11 tonnia fosforia mereen yhdessä päivässä. Määrä on mieletön, kun verrataan esimerkiksi miljoonan asukkaan jätevesiä käsittelevän Viikin jätevedenpuhdistamoon, jossa fosforikuorma oli vuonna 2021 yhteensä 18 tonnia. Haasteet kasvavat lähivuosina, sillä ilmastonmuutos tulee lisäämään runsaita sateita ja tulvia. 

Työ Saaristomeren hyväksi lähtee siitä, että käytettävissä on paras mahdollinen tieto ja seurantajärjestelmät meren tilan kartoittamiseksi. Ilman oikeaa tietoa rahoitusta ja toimia on vaikea kohdentaa tehokkaasti. Tarvitsemme siis tutkimusta.

Seilin saarella sijaitseva Saaristomeren tutkimuslaitos on vaakalaudalla. Turun yliopisto on kertonut harkitsevansa Seilin tutkimusasemasta luopumista osana muutosneuvottelujaan. Saaristomeren tutkimuslaitoksella tehdyt tutkimukset ovat lähes ainoita pitkäaikaistutkimuksia, joita Saaristomeren tilasta on tehty systemaattisesti. Pisimmät ympäristöaikasarjat ovat vuodelta 1966 alkaen. Kyse on maailman pisimmistä eliölajeja kuvaavista aikasarjoista. Saaristomeren tutkimuslaitoksen lakkauttaminen Seilin saarella tarkoittaisi pahimmillaan meriympäristön seurantatutkimuksen loppua.

Saaristomeri on edelleen mahdollista pelastaa. Olemassa on jo paljon dataa sekä tehokkaiksi osoittautuneita keinoja, joita tulisi pikaisesti edistää. Näitä ovat esimerkiksi peltojen kasvukunnon parantaminen, kestävä kalastus ja rantaruovioiden oikea-aikainen niitto. Silti myös uutta tietoa ja uusia keinoja tarvitaan edelleen.