Category Archives: Yleinen

Tiedustelulait luovat turvaa

Tieto on valtaa, mutta tieto luo myös turvaa. Suomi on ikävä kyllä muita maita jäljessä tietoliikennetiedustelussa, vaikka muuttunut turvallisuusympäristömme vaatisi ehdottomasti ajantasaisen lainsäädännön. Suomi on suorastaan poikkeuksellinen maa, koska meillä ei vielä ole omaa tiedustelulainsäädäntöä. Onneksi hallitus havahtui tilanteeseen ja tiedustelulainsäädäntö on annettu hallituksen esityksenä eduskunnalle vuosi sitten.

Olen viimeisen kuukauden aikana osallistunut maanpuolustuskurssille, jossa näkemykseni tiedustelulakien tärkeydestä ja kiireellisyydestä on entisestään vahvistunut. Tiedustelun lisääminen ei tarkoita sitä, että kaikkien sähköposteja voitaisiin mielivaltaisesti lukea, vaan toiminta olisi tarkasti kohdistettu estämään ennalta erilaisia turvallisuusuhkia. Tietoliikennetiedustelu olisi fyysisesti ja hakuehdoin kohdennettua, ajallisesti rajoitettua, edellyttäisi tuomioistuimen lupaa ja tallennukseen ja analysoitavaksi päätyisi vain pieni osa tietoliikennettä. Lainsäädännön tarkkuus ja toiminnan valvonta ovat hallituksen esityksessä tarkkaan määriteltyjä.

Tiedustelulakien perustuslainmukaisuus on puhututtanut niin medioissa kuin eduskunnassakin. Uudet lait puuttuvat luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Lain hyväksymiseen tarvitaan tämän vuoksi perustuslain muutos, joka tapahtuu yleensä kahden eduskuntakauden aikana vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Tiedustelulakien saattaminen nopeasti voimaan on kuitenkin Suomelle niin tärkeää, että eduskunta päätti julistaa perustuslain muutoksen 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi. Tällöin muutokset ja lainsäädäntö olisi mahdollista saattaa voimaan jo tämän vaalikauden aikana.

Viime viikolla asia lähetettiin takaisin valiokuntakäsittelyyn. Syrjintää koskeva sääntely ja tekninen laitetarkkailu tarkastetaan vielä perustuslakivaliokunnassa.

Tiedustelun perimmäinen tarkoitus on aina kansalaisten ja yhteiskunnan turvaaminen. On helpompi varautua uhkia vastaan, kun niistä on etukäteen saatu tietoa. Tarvitsemme määrätietoista lainsäädäntötyötä, jotta saamme lait mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti valmiiksi. Ehdotettu laki rajoittaa mahdollisimman vähän perus- ja ihmisoikeuksia, mutta olisi samalla tarpeeksi tehokas.

Toivon, että saamme siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön voimaan vielä tämän vaalikauden aikana. Ne parantavat Suojelupoliisin ja Puolustusvoimien mahdollisuuksia estää ennalta etenkin ulkomailta tulevia uhkia. Myös henkilötietolakiin tarvitaan muutos, joka mahdollistaisi poliisille käytössä olevan tiedon paremman hyödyntämisen.

Kuuntele myös Pykälien takaa -podcast, jossa keskustelemme aiheesta Keskusrikospoliisin päällikkö Tero Kurenmaan kanssa: https://soundcloud.com/user-106778270?fbclid=IwAR28Rf6xb377JI5SOw0y2EZEhO-VrDaPyRXja5_tpLTV4RJ1ptYRFMbz5jo

Saara-Sofia

Uppbådet ger en utomordentlig möjlighet att nå hela årskullen — ta också med kvinnorna

Som bäst deltar jag i den nationella försvarskursen. Medan den pågår har jag funderat på värnpliktens och civiltjänstens framtid och på möjligheten till så kallad medborgartjänst.

När vår kurs öppnades utnyttjade Försvarsmaktens kommendör Lindberg en stor del av sitt tal för att motivera det nuvarande systemet med värnplikt för män, kompletterad med frivillig tjänst för kvinnor.

Själv tycker jag i alla fall att det skulle vara bra med gemensamt uppbåd för hela årskullen. Denna min uppfattning har förstärkts under försvarskursen. Det finns många argument som motiverar att hela årskullen inkallas: jämställdheten skulle bli bättre och en optimal användning av kompetensen skulle säkras. Dessutom skulle den nya modellen vara bra också med tanke på arbetslivet. Suomen Kuvalehti har publicerat en essä där doktor Heli Häyrynen ger heltäckande motiveringar för att kvinnorna ska tas med i uppbådet, bland annat för att det skulle stärka karriärutvecklingen för dem.

Dessutom ger uppbådet en utomordentlig möjlighet att nå hela årskullen. Den vägen skulle man kunna kartlägga de ungas hälsotillstånd och effektivt motverka marginalisering.

Jag har diskuterat saken med många personer i ledande ställning. Ur Försvarsmaktens synvinkel förefaller tvivlen beträffande en sådan reform närmast vara förknippade med tre faktorer. För det första är det problematiskt att använda termen uppbåd, eftersom uppbådet inte utan en lagändring kan utvidgas till att omfatta kvinnor. För det andra är det oklart vilken instans som skulle bära ansvaret för att organisera en så kännbart utvidgad helhet. För det tredje bekymrar man sig naturligtvis för resurserna. Ska hela årskullen inkallas kostar det förstås, men ändringen ska självklart inte medföra att Försvarsmaktens övriga verksamhet blir lidande.

Åtgärder för att främja jämställdhet får kosta, i synnerhet som de positiva verkningarna är betydande. Också de andra öppna frågorna kan säkert få sin lösning. Jag arbetar för att en utredning om gemensamt uppbåd för hela årskullen kommer i gång under nästa mandatperiod.

 

Saara-Sofia

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Vastauksia kysymyksiin hiilinieluista

Vihreä Lanka -lehti pyysi minua kommentoimaan väitteitä asteikolla 1–5, 1: täysin eri mieltä ja 5: täysin samaa mieltä. Alla vastaukseni perusteluineen.

1. Suomen metsäpolitiikan tavoitteena tulisi olla metsien hiilinielun ja -varaston kasvattaminen mahdollisimman suureksi.

Arvosana 4. Kokoomus pitää kansallisen metsä- ja ilmastopolitiikan yhteisenä tavoitteena, että metsien pitkän ajan arvoa kasvatetaan. Tutkimukset osoittavat, että metsien hiilinielu kasvaa tällä hetkellä jopa arvioitua enemmän. Yksi metsien arvo on se, että Suomi voi saada nettopäästönsä nollaan huomattavasti pienemmin aineellisin uhrauksin kuin ilman niitä. Merkitystä on silläkin, mihin puuta käytetään: puulla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja vähentää fossiilisia päästöjä. Metsäpolitiikassamme on kuitenkin oltava muitakin tavoitteita, sillä metsien merkitys Suomen hyvinvoinnille on kiistaton. Hyvin hoidetut metsät tuovat hyvinvointia, vaurautta, työtä ja mahdollistavat ainutlaatuisia luonto-elämyksiä virkistyskäytössä.

2. Jos tavoitteena on maksimoida Suomen metsien hiilinielu, kannattaa hakata mahdollisimman vanhaa metsää.

Arvosana 4. Hiilinielua ajatellen merkitystä ei ole vain hakkuiden määrällä, vaan myös sillä, minkälaista ja minkäikäistä metsää hakataan. Hiilinielujemme kannalta on merkittävää, että tehdäänkö päätehakkuu metsässä, jonka puut ovat keskimäärin esimerkiksi 60- vai 80-vuotiaita. Tukkipuuvaltaisempi päätehakkuuvaihe mahdollistaa myös puusta tehtävien tuotteiden keskimääräisesti pidemmän elinkaaren eli valmistettavat tuotteet sitovat hiilen useammiksi vuosikymmeniksi. Tämäkään ei ole ihan muistavalkoista: toisaalta metsien museoiminenkaan ei ole järkevää, sillä taas lahoava puu hiilidioksidia ilmaan. Kun hakkuita tehdään, on tärkeää pitää ”hiilinieluton” vaihe mahdollisimman lyhyenä ja istuttaa uutta metsää mahdollisimman nopeasti.

3. Hakkuita kannattaa lisätä, vaikka hiilinielu pienenisi, sillä puulla korvataan muun muassa fossiilisia polttoaineita ja betonia.

Arvosana 3. Kestävä hakkuumäärä on nykytiedon valossa noin 80 miljoonan kuution paikkeilla. Puurakentaminen ja pitkäkestoiset puutuotteet toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina. Näin sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä ja pystymme korvaamaan mm. tuontisementtiä. Hiilinieluja tulisikin tarkastella laajempana kokonaisuutena ja niiden kehitystä riittävän pitkällä aikajänteellä. Tärkeää on käyttää puu resurssiviisaasti siten, että puusta syntyy kestäviä tuotteita.

4. Puun energiapoltolla ei voi vähentää ilmastopäästöjä.

Arvosana 4. Puuta ei kannata polttaa energiaksi. Se ei ole viisasta, eikä kestävää. Kokoomuksen yhtenä tavoitteena on esimerkiksi korvata kantojen energiakäyttö kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä. Kantojen energiakäyttö yleensä nopeuttaa hiilen vapautumista ilmaan. Se on ongelmallista myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

5. Mitä vähemmän Suomessa hakataan metsää, sitä enemmän metsää hakataan maissa, joissa metsänhoito ei ole niin kestävää kuin Suomessa.

Arvosana 4. On epärealistista olettaa, että globaali kulutus laskisi, kun maailman väkimäärä kasvaa voimakkaasti. Kestävästi ja uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetuille tuotteille on kysyntää ja ne kannattaa valmistaa Suomen kaltaisissa maissa, joissa ympäristösääntely on korkealla tasolla ja työlainsäädäntö reilua. Suomessa on myös erinomaista metsäosaamista.

6. Hakkuiden lisääminen on virhe, sillä metsien hiilivarasto on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevina vuosikymmeninä pienempi kuin tilanteessa, jossa hakkuita ei lisättäisi.

Arvosana 3. Metsien käytön on pohjattava parhaaseen ja puolueettomaan tieteelliseen tietoon hiilinieluista ja hakkuutasoista. Meillä on realistinen mahdollisuus tähdätä siihen, että 2040-luvun aikana Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä. Päästöneutraaliuteen olisi mahdollista päästä nyt linjatuilla päästövähennystoimilla vuoteen 2035 mennessä. Hiilinielujen ja hiilivarastojen rinnalla kaikkein tärkeintä on toteuttaa kunnianhimoisia päästövähennystoimia. Jos ajatellaan hiilinieluja tuloina ja päästöjä menoina, menot tulee saada kuriin ja tulot on pidettävä kestävällä tasolla.

7. Koska suuri osa metsistä on yksityisomistuksessa ja kysyntä on pelkästään yksityistä, valtion kyky ohjata hakkuumäärien kehitystä on rajallinen.

Arvosana 2. Metsien pitkän ajan arvon sekä metsien kasvun ja hiilensidonnan maksimoimisen huomioiminen Metsähallituksen tavoitteissa on merkittävä. Metsähallituksen hallinnassa on kaikkiaan 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, mikä on lähes kolmannes Suomesta. Toisaalla taas esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelmalla, METSO:lla, on saatu aikaiseksi merkittävää kehitystä metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi.

8. Hakkuiden lisäämisestä voi aiheutua Suomelle merkittäviä lisäkustannuksia, jos EU:n ilmastopolitiikkaa kiristetään.

Arvosana 1. Suurempi huolenaihe ja lisäkustannus syntyy, jos emme pysty hillitsemään päästöjämme.

9. EU:n ilmastopolitiikka ei ohjaa hiilinielun maksimointiin.

Arvosana 3. EU:n ilmastopolitiikka kannustaa hiilinielujen lisäämiseen sekä päästöjen vähentämiseen. On muistettava, että hiilinieluja voidaan kasvattaa myös sitomalla hiiltä maahan esimerkiksi peltojen osalta. Tästä on käynnissä jo useita lupaavia kokeiluja Suomessa.

10. Huhtikuun eduskuntavaaleihin mennessä poliitikoilla on käytössään perusteltu ja vertaisarvioitu tieteellinen näkemys Suomen metsien hiilinielusta ja -varastosta ja hakkuiden vaikutuksesta niihin.

Arvosana 5. Vertaisarvioitu ja ajantasainen tieto olisi oltava käytettävissä viimeistään hallitusohjelmaneuvotteluihin mennessä, jotta seuraava hallitus voi tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Luke ilmeisestikin julkistaa MALULU-laskelmansa tammikuun lopulla. Laskelma ja sen tausta-aineisto olisi hyvä julkistaa mahdollisimman pian, jotta hiilinieluista käytävää keskustelua voidaan käydä parhaan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Vertaisarviointia on haastavaa saada muutamassa kuukaudessa.

**

Saara-Sofia

Turvaa läheisen väkivallalta

Naisten yhteiskunnassamme kohtaaman syrjinnän kammottavin muoto on fyysinen ja/tai seksuaalinen väkivalta – väkivalta, jonka seurauksena voi pahimmassa tapauksessa olla uhrin menehtyminen. Yle on kuluneella viikolla kertonut syksyn ja alkuvuoden aikana tapahtuneista henkirikoksista, joiden taustalla epäillään olevan pidempäänkin jatkunutta lähisuhdeväkivaltaa. Otsikko on pysäyttävä: ”Kolmessa kuukaudessa 6 naista ja 3 lasta on kuollut lähisuhdeväkivaltaan”.

Tämä on Suomi vuonna 2019.

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan perhesuhdeväkivalta on monelle arkipäivää Suomessa. Noin kolmannes suomalaisista naisista on joutunut entisen tai nykyisen kumppaninsa fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Eurooppalaisessa vertailussa kumppanin tai entisen kumppanin väkivallan kohteeksi joutui suomalaista naista useammin vain tanskalainen tai latvialainen nainen. Suomi onkin saanut lukuisia huomautuksia siitä, että toimet naisten kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaan liittyen ovat olleet riittämättömiä.

Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut Istanbulin sopimus, eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, on osaltaan edistänyt tavoitteita. Sopimus velvoittaa Suomea korjaamaan puutteet naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille suunnattavissa palveluissa.

Turvakotien rahoitus siirtyi vuonna 2015 valtion vastuulle. Sen jälkeen rahoitusta on onnistuttu parantamaan ja turvakotipaikkojen määrää on kyetty lisäämään. Turvakotipaikkoja on silti tarpeeseen verrattuna edelleen liian vähän. Istanbulin sopimuksessa viitataan Euroopan neuvoston suositukseen, jonka mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla 1/10 000 asukasta. Tällä hetkellä turvakotien perhepaikkoja on Suomessa alle 200, kun arvio tarpeesta lähentelee 500 paikkaa. Jokaiseen maakuntaan on kuitenkin saatu turvakoti, mikä parantaa alueellista kattavuutta ja turvaa.

Rahoituksen osalta nousua on tapahtunut lähtien 2016 vuoden 11,55 miljoonasta eurosta vuoden 2019 budjettiin, jossa on osoitettu 19,6 miljoonaa euroa turvakodeille. Turvakotiverkoston riittävä resursointi edellyttäisi THL:n arvion mukaan noin 40 miljoonan euron vuosittaista budjettia toiminnalle.

Lisäksi väkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhrien auttamiseksi on suunnattu matalan kynnyksen palveluita. Väkivallan uhreille ja heidän läheisilleen tarkoitettu 24/7-puhelinpalvelu Nollalinja on aloittanut toimintansa ja seksuaalisen väkivallan uhreja auttaa myös matalan kynnyksen tukikeskus.

Tasa-arvovaltuutetun kertomus oli eduskunnan käsittelyssä viime viikolla. Raportissaan tasa-arvovaltuutettu kritisoi sitä, että vaikka Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja tehnyt suunnitelmat sen kansallisesta toimeenpanosta, ei toimeenpanolle ole osoitettu omaa rahoitusta. Toistaiseksi toimenpiteiden rahoitus vahvistetaan ministeriöiden määrärahasuunnittelussa vuosittain. Tasa-arvovaltuutettu pitää tätä ongelmallisen ottaen huomioon, kuinka vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse.                 

Viimeaikaiset uutiset lähisuhdeväkivallan kuolemaan johtaneista tapauksista ovat murskaavia. Ylen uutisen mukaan Ruotsissa lähisuhdeväkivallan uhrina kuolee vuosittain saman verran ihmisiä, kuin Suomessa, vaikka väkilukumme on puolet pienempi. On siis selvää, että tehtävää riittää naisten kokeman väkivallan ehkäisemiseksi yhteiskunnassamme.

Työtä lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi on tehostettava. Turvakotipaikkoja tarvitaan edelleen lisää, sillä ei voi olla niin, että apua hakevia joudutaan käännyttämään ovelta. Tulee myös huolehtia riittävästä tuesta ja ohjauksesta eteenpäin tapauksissa, joissa turvakoti on täynnä. Pelkkä suunnan osoittaminen ei riitä. Liian usein hakijan mieli muuttuu, jos turvan etsiminen muuttuu hankalaksi.

Julkisissa palveluissa on oltava osaamista ja resursseja tarttua epäilyihin lähisuhdeväkivallasta. Tämä tulee huomioida koulutuksessa ja viranomaisyhteistyössä. Yhtenä selkeänä edellytyksenä saumattomalle moniammatilliselle yhteistyölle on toimiva tiedonvälitys. Esimerkiksi lastensuojeluun liittyen tarkennettavaa on myös lainsäädäntötasolla. Selkeä työnjako ja hyvä koordinaatio eri toimijoiden kesken mahdollistavat toiminnan tehokkuuden.

Tasa-arvovaltuutetun ja lukuisten järjestöjen mielestä raiskauksen tunnusmerkistöä tulisi muuttaa pakkoon perustuvasta väkivallankäytöstä suostumusperustaiseksi. Kannatan tätä lainmuutosta. Tarkastettavaa saattaa olla lainsäädännössä muiltakin osin. Minusta vaikuttaa selvältä, että lähestymiskieltojen osalta lainsäädäntöä tulisi tarkastella siten että se vastaisin paremmin tarkoitustaan. Mielestäni olisi myös syytä selvittää kontrolloivan tai pakottavan käytöksen kirjaamista rikoslakiin Englannin tapaan.

Vaikuttamistyötä lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ilmiönä on jatkettava määrätietoisesti. Yksiselitteisen selvää on se, että väkivallan ja syrjinnän ehkäisemiseksi tarvitaan sekä rakenteellisia, että asenteisiin vaikuttavia keinoja.

Politiikkaa yli puoluerajojen ilmaston hyväksi

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaisema raportti herätti monet maat miettimään ilmaston lämpenemisen rajoittamista. Meille tehtiin hyvin selväksi, että Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut toimet eivät kykene rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen. Tekoja tarvitaan nyt, koska mitä pidemmälle merkittäviä linjauksia lykätään, sitä kovempia päätöksiä joudutaan myöhemmin tekemään.

Ei ole kuitenkaan syytä jäädä paikoilleen odottamaan pahinta, vaan tarttua tuumasta toimeen. Kaikki eduskuntapuolueet kokoontuivatkin loppuvuodesta ja saimme aikaiseksi 8 puolueen yhteisen ilmastopoliittisen linjauksen, joka toimii hyvänä pohjana kevään vaalikeskusteluille sekä hallituksen ilmastopoliittiselle työlle. Olen ehdottanut, että tätä työtä jatkettaisiin nyt perustamalla ”ilmastokomitea”, eli kutsumalla eduskuntapuolueiden lisäksi myös eri sidosryhmät ympäristö- ja työmarkkinajärjestöistä tutkijoihin yhteisten ilmastolinjausten. Haasteet ovat niin valtavia, että voimme ratkaista ne vain yli hallituskausien jatkuvalla yhteistyöllä.

Myös Kokoomus otti vastikään kantaa ilmasto- ja vesistöongelmiin, sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa on pelkkien ongelmien listaamisen lisäksi mukana käytännön ratkaisuehdotuksia. Ohjelma on kunnianhimoinen ja yksityiskohtainen. Sen takana on helppo seisoa.

Sekä kahdeksan eduskuntapuolueen ilmastopoliittisen linjauksen, että Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman tavoitteena on saada maailman keskilämpötilan nousu rajoittumaan 1,5 asteeseen. Tämä saavutetaan päästöjen vähentämisen, hiilinielujen lisäämisen sekä kiertotalouden omaksumisen avulla. Kivihiilen lisäksi myös turve tulee jättää historiaan. Energianlähteinä olevat turvesuot tulee ennallistaa luonnontilaan, kun niiden hyödyntäminen loppuu. Tavoitteena tulee olla, että 2040-luvulla Suomen kasvihuonepäästöt olisivat selvästi negatiiviset, jolloin poistaisimme ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.

Ymmärrämme täysin hyvin, että Suomen ilmastopoliittiset päätökset eivät yksin ratkaise koko maapallon ilmastonlämpenemisen ongelmaa. On kuitenkin myös ymmärrettävä, että on helpompi vaatia neuvottelupöydissä muita maita uudistamaan ilmastopolitiikkaansa, jos me itse olemme heille esimerkkejä toimivasta vihreästä taloudesta.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomen täytyy aktiivisesti ajaa tavoitteen kiristämistä neljästäkymmenestä 55 prosenttiin.

Suomella on nyt paitsi mahdollisuus, myös velvollisuus tehdä faktaan perustuvia ja kestäviä ratkaisuja. Päätösten toimeenpano tulee tehdä tehokkaasti, jotta päätökset eivät jää vain puheen tasolle. Minä ja Sinä voimme omien päivittäisten tekojemme kautta olla esimerkkinä Suomelle ja Suomi voi omalla toiminnallaan olla esimerkkinä koko muulle maapallolle.

Luonnon monimuotoisuus tulee turvata

Euroopan Unionin biodiversiteettistrategiassa ja kansallisessa toimintaohjelmassa olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Köyhtyminen ei kuitenkaan ole Suomessa pysähtynyt vaan pikemminkin etenee kohti huonompaa suuntaa. Suomen ympäristökeskus (Syke) julkaisi 18.12.2018 tekemänsä uhanalaisuusarvioinnin eli Luontotyyppien punaisen kirjan. Sen mukaan Suomessa 57 prosenttia luontotyypeistä arvioitiin kehityssuunnaltaan heikkeneviksi ja vain 5 prosenttia paraneviksi. Hankkeen päätutkija Tytti Kontula listaa merkittävimmiksi uhanalaistumisen syiksi metsien hoidon, pellonraivaukset, rakentamisen, vesien rehevöitymisen ja vesirakentamisen.

Luontotyyppien punaisen kirjan mukaan koko maan tasolla arvioiduista metsäluontotyypeistä 76 prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten luontotyyppien osuus on suurin Etelä-Suomen kangasmetsissä. Metsäluontotyyppien uhanalaistumisen syistä merkittävimmät ovat kuolleen puun väheneminen, vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset. Toimenpide-ehdotuksina metsäasiantuntijaryhmä ehdotti esimerkiksi eri luontotyyppien säästämistä ja säilyttämistä, sekä heikentävien toimenpiteiden välttämistä.

Toimenpide-ehdotukset ovat hyviä ja jo nyt luonnon köyhtymistä vastaan taistelemisessa on ollut pyrkimystä parempaan, mutta toimenpiteitä ei ole toteutettu sellaisella volyymillä, että tuloksia näkyisi. Toimenpiteiden toteutuksen taustaksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, tahtoa ja faktatietoa. Faktatietoa tarjoaa Ympäristöministeriön Luontopaneeli (Suomen IPBES-paneeli), johon minut on juuri nimetty. Minulla on kunnia toimia eduskunnan ympäristövaliokunnan puolesta paneelissa varsinaisena jäsenenä. Luontopaneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa. Paneelin kautta pääsemme tekemään ehdotuksia luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan tutkimuksen kehittämisestä ja painopisteistä Suomessa.

Tällä viikolla julkaisimme Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman, jossa huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä on yksi painopisteistä. Kyseinen ohjelma on puolueen hieno kannanotto ilmaston, vesistön ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin. Ohjelmassa ei ainoastaan listata ongelmia, vaan mukana on ratkaisuja ja kunnianhimoisia linjauksia. Esittämissämme toimenpiteissä on esimerkiksi otettu huomioon luonnontilaisten soiden merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle, koska sen kautta voimme vaikuttaa suoraan uhanalaiskehitykseen. Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa tartutaan soiden suojeluun esimerkiksi laajentamalla merkittävästi soiden suojelualueita sekä lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita. Tämä tarkoittaisi käytännössä hyvin toimineen METSO-ohjelman laajennusta suoympäristöihin. Lisäksi energian lähteinä olleet turvesuot ennallistettaisiin luonnontilaan, kun niiden hyödyntäminen loppuu.

Monimuotoisuuden heikkenemistä on sanottu yhtä vakavaksi uhaksi kuin ilmastonmuutosta ja ilmiöt ovatkin kytköksissä toisiinsa. Toistaiseksi ilmastotekijät ovat merkittävä uhanalaistumisen syy vain joillakin tunturien ja merijään luontotyypeillä, mutta merkkejä voimakkaammasta vaikutuksesta havaitaan jo. Poliittisilta päättäjiltä vaaditaankin nyt tahtoa toteuttaa toimenpiteet niin, että pystymme viimeinkin pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Yksi tärkeistä teoista on varmistaa, että METSO-ohjelman rahoitus turvataan myös tulevina vuosina.

Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä ja uskoo sen lisäävän hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus on siis meidän kaikkien etu.

Nyårslöften

Året 2018 som gått kommer åtminstone jag att minnas som året då vi fick se ett brett uppvaknande till den klimatförändring som hotar Jorden. IPCC:s senaste specialrapport om vilka problem ett allt varmare klimat ger upphov till fick berättigad uppmärksamhet runt om i världen och fler människor än tidigare väcktes till att kräva mer ambitiösa klimatpolitiska åtgärder. Klimatuppvärmning och utarmning av biodiversiteten gavs mer utrymme än tidigare i den offentliga debatten. Det är ett positivt tecken som inger hopp.

Hopp inger också det faktum att FN:s klimatmöte kunde enas om gemensamma spelregler för verkställigheten av det klimatpolitiska Parisavtalet. Det var fint att på plats i Katowice kunna se att många stater faktiskt tar dessa globala utmaningar på allvar. Det blev samtidigt tydligt att det finns förväntningar på att EU axlar ledarskapför att motverka klimatförändringen. Finland har mycket att leva upp till under vårt EU-ordförandeskap som börjar i sommar.

Av de politiska beslutsfattarna måste man nu förutsätta konkreta, ambitiösa och modiga beslut som leder till minskade utsläpp och utökade kolsänkor. Sådana löften ska vi under det nya året kunna vänta oss också av ansvarskännande kandidater i riksdagsvalet,oberoende av parti.

Också på individnivå är det just nu rätt tid för klimatvänliga löften. Hushållens utsläpp har visserligen varit på svag nedgång men större delen av alla utsläpp uppkommer fortfarande i vår egen vardag. Klimatvänliga nyårslöften kan handla till exempel om att övergå till grön elektricitet och minska på bilkörningen, flygandet och köttkonsumtionen.

Det allra viktigaste beslutet är i alla fall att fästa uppmärksamhet vid konsumtionen överlag: mindre, men bättre. Det ohållbara resursslöseriet bottnar i att vi konsumerar för mycket. Detta gäller i synnerhet oss som har det bra. Forskningen visar nämligen att inkomsterna inverkar på utsläppsvolymen. Miljön och klimatet belastas allra mest av dem som tjänar mest. Själv lovar jag att under det nya året köpa så lite som möjligt av allt som är slit-och-släng eller onödigt.

Hållbart nytt år 2019!

 

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Hyvää joulua eduskunnasta!

Vuoden viimeinen täysistunto on juuri takana ja ensi vuoden talousarvio on saatu päätettyä satojen äänestysten saattelemana. Viimeiseen työviikkoon saimme vielä hyviä uutisia, kun kuulimme työllisyysasteen nousseen 72 prosenttiin, eli hallituksen itselleen asettamaan tavoitteeseen. Toinen erinomainen uutinen kuultiin eilen, kun kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta saivat sovittua yhteisestä ilmastopoliittisesta linjasta. Tämä on todella tärkeä pohja tulevaisuuteen suuntaavalle keskustelulle tulevana vaalikeväänä. Ilmastopolitiikasta, jos jostain, on tärkeää olla laaja-alainen yhteisymmärrys yli puoluerajojen ja hallituskausien.

Nyt on aika suunnata kohti joulun viettoa. Syksy on ollut varsin vauhdikas, joten pieni lepo tulee tarpeeseen. Normaalien syyskiireiden ja budjettikäsittelyiden lisäksi aloitin syksyn aikana Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajana ja yötöinä työstin vielä toista maisterintutkintoani tulevaisuuden tutkimuksesta. Päällimmäinen joulusuunnitelmani onkin rentoutua perheen parissa, lukea muuta kuin työ- tai gradukirjallisuutta ja nukkua kunnon yöunia.

Seuraavat pari viikkoa siis kerätään voimia kevään koitoksia varten. Kauden viimeisten kuukausien suunnitelmat ovat jo pitkällä ja työlistat pitkällä. Normaalin eduskuntatyön rinnalla käynnistyy alkuvuodesta pikkuhiljaa myös eduskuntavaalityö. Toivotan kaikki lämpimästi mukaan kampanjahommiin!

Joulun alla olen vuosittain lahjoittanut kuukauden palkkani lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin harrastustukeni kautta. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli varsin paljon. Tällä kertaa tuellani mahdollistetaan liikuntaharrastuksen jatkuminen parille taitoluistelijalle, lentopalloilijalle, jalkapalloilijalle ja voimistelijalle.

Kiitos kaikista kohtaamisista ja keskusteluista tänä vuonna. Ensi vuonna jatketaan.

Toivotan oikein rauhallista joulun aikaa ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2019!

Saara-Sofia

Ympäristöministeriön hallinnonalan budjettikäsittely

Kuluvalla viikolla eduskunnassa on käsitelty vuoden 2019 talousarvioesitystä. Ympäristöministeriön pääluokka on määrärahoissa mitattuna varsin pieni siivu valtion kokonaisbudjetissa, mutta merkitykseltään tämä sektori on aivan keskeinen! Me tiedämme, että ihmiselämän luonnolle aiheuttama kuormitus ei ole kestävällä pohjalla ja merkittäviä muutoksia elämäntavassamme on saatava aikaan hyvin nopealla aikataululla. Näemme, miten ilmasto lämpenee, vesistöt kuormittuvat, resurssit niukkenevat, biodiversiteetti köyhtyy ja eläinlajien elintila kapenee. Näitä kysymyksiä ei ratkaista muuten, kuin tarkastelemalla ympäristö- ja ilmastovaikutuksia laajasti osana kaikkea päätöksentekoa.

 

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous Puolan Katowicessa on juuri viikonloppuna saatu päätökseen ja tuloksena syntyi Pariisin ilmastosopimusta toimeenpaneva sääntökirja. Tätä tulosta on eduskunnassakin ihan ansiosta kiitelty. Sääntökirja on keskeinen työkalu siinä, miten Pariisin sopimuksella lopulta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä ja siihen sopeuduttua.

Oli ilo olla ilmastokokouksessa mukana osana Suomen delegaatiota, ja Suomi todellakin näkyi siellä vahvasti. Kokouksen jälkimainingeissa on selvää, että nimenomaan EU:lta odotetaan johtajuutta ja edelläkävijyyttä globaalissa ilmastopolitiikassa ja Suomen kaltaisten maiden on näytettävä esimerkkiä EU:n sisällä. Ensi vuoden EU-puheenjohtajuus on meille valtava mahdollisuus ja näytön paikka.

Toteutettavan ilmastopolitiikan tulee pohjautua tutkittuun tietoon. faktoihin, ja niitähän meillä on saatavilla. IPCC:n huolestuttava erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisestä on ollut nyt hyvin esillä, ja myös Suomessa ilmastopaneeli tekee tärkeää työtä tarjotakseen päättäjille tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sen takia on hyvin perusteltua ja tärkeää, että valtiovarainvaliokunta lisäsi 150 000 euroa varoja, joilla mahdollistetaan ilmastopaneelin sihteeristön palkkaus.

 

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistäminen on oikea suunta resurssien viisaan käytön, ilmaston ja luonnon, sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimiseksi yhteiskunnassamme. Tuomalla kestävän kehityksen tavoitteet läpileikkaavaksi osaksi valtion budjettia, varmistamme sen, että kuljemme kohti kestävämpää elämäntapaa. Onkin todellakin hienoa, että valtiovarainministeri Orpon johdolla on otettu käyttöön kestävän kehityksen budjetointitapa ensimmäisten maiden joukossa maailmassa, ja tämä on herättänyt kovasti kiinnostusta myös kansainvälisillä kentillä. Voimme olla siitä hyvin ylpeitä.

Meille suomalaisilla on aivan ainutlaatuinen kosketus luontoon. Olemme etuoikeutettuja siinä, että saamme nauttia puhtaasta ilmasta ja luonnon läheisyydestä. Etuoikeutettuja siksi, että puhdas elinympäristö on niin merkittävä terveydellinen tekijä, sekä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähde. Meidän on aivan ehdottomasti huolehdittava siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaasta ja monimuotoisesta luonnosta.

Lähes 4 miljoonan euron määrärahan osoittaminen Metsähallituksen hallinnoimien kansallispuistojen ja retkeilykohteiden korjausvelan umpeen kuromiseksi on tärkeä panostus arvokkaisiin luontokohteisiimme Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi myös mm. METSO-ohjelman rahoitus on keskeinen.

 

Vesistöjen puhtaudesta ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa ympäristövastuustamme huolehtimista. Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti osoittaa Itämeren ja sisävesien suojeluun 45 milj. euroa lisärahoitusta vuosille 2019-2021, 15 milj. kullekin vuodelle. Hallituksen päätöksen avulla muun muassa edistetään ravinteiden kierrätystä, vahvistetaan äärettömän tärkeää Itämeren tutkimusta ja turvataan tutkimusalus Arandan määrärahat.

Lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä käynnistää selvityksen siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään kotieläinvaltaisilla maatalousalueilla ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa ravinteille on tarvetta. Jatkossa pelloille saisi läjittää vain sen määrän lantaa, jonka kasvit tarvitsevat. Tavoitteena on välttää tilanteita, joissa pelloille kertyy liikaa lannoitetta. Näin voitaisiin vähentää ylimääräisen ravinteen valuminen pelloilta vesistöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa kiertotalousmarkkinan luomista orgaanisille lannoitteille. Tavoitteena on, että Itämeren lisäksi tämä tuo hyötyjä myös maatiloille.

Niin ikään vaelluskalojen tilanteesta on ollut paljon huolta ja etenkin pienten vesivoimaloiden aiheuttamista haitoista on viime aikoine puhuttu paljon. Tämä on todellakin hyvin aiheellinen huoli, ja ilolla on nyt otettu vastaan tieto siitä, että oikeusministeriö on valmistellut arviomuistion siitä, millä tavalla nykyinen vesilaki tukee vaelluskalakantojen kehittymistä. Tämä arviomuistio on hyvin tervetullut, ja sen pohjalta varmasti tullaan jatkamaan keskustelua siitä, miten vesilupien kautta voidaan tarkastella tehokkaammin vaelluskalojen tilannetta. Tämäkin on hyvä uutinen.

Vaelluskalakantoja on kohennettava laajemmalla kalatalousvelvoitteella

Kokoomuksen kansanedustajat Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala vaativat ripeitä toimia vaelluskalakantojen kohentamiseksi. Oikeusministeri Häkkäsen teettämässä selvityksessä tarkasteltiin, onko nykyisiin vesitalouslupiin mahdollista lisätä velvoitteita. Edustajat kiittävät ministeriä selvityksestä ja muistuttavat, että maassamme on runsaasti pien- ja minivesivoimaloita, jotka katkaisevat uhanalaisten vaelluskalojen elinkierron. Selvityksen mukaan näiden patojen velvoitteisiin voidaan puuttua.

Kansallisen kalatiestrategian, lohi- ja meritaimenstrategian sekä vuonna 2016 vuonna voimaan astuneen kalastuslain tarkoituksena on siirtää kalakantojen hoidon painopiste istutuksista kalojen luontaisen elinkierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Nykyinen vesilaki on kuitenkin hidastanut vaelluskalakantojen elpymistä, kun kalatalousvelvoitteet eivät ole koskeneet yleisesti pienempiä voimaloita.

”Merkityksensä menettäneet sadat pienet vesivoimapadot aiheuttavat usein kohtuutonta haittaa estäessään vaelluskalojen nousua. Suomen kaikista vesivoimalaitoksista jopa 40 prosenttia on 1 MW:n laitoksia. Suuresta lukumäärästään huolimatta ne tuottavat vain noin yhden prosentin vesivoimalla tuotettavasta sähköstä. Nykyaikaisten kalatalousvelvoitteiden on toteuduttava laajemmin”, kokoomusedustajat toteavat.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää käytännössä kalateiden rakentamista, turhien vaellusesteiden purkamista ja kalastuksen sääntelyä. Kokoomusedustajat katsovatkin, että muutosten kustannuksia voitaisiin tukea esimerkiksi tilanteesta riippuvalla hanketuella.

”Kalastus on monelle suomalaiselle rakas harrastus ja suuri mahdollisuus matkailulle. Nykyisin monet kalastajat lähtevät Norjaan hyvien lohijokien äärelle. Meidän on purettava viimeistään nyt lainsäädännön hidasteet. Seuraava hallitus voisi harkita esimerkiksi pienten patojen romutuspalkkiota, jolla puretaan käytöstä poistuneita patoja sekä vähän energiaa tuottavia laitoksia vapaaehtoisuuden keinoin”, kokoomusedustajat päättävät.

 

Lisätietoja:

Saara-Sofia Sirén

Sari Multala