Category Archives: Yleinen

Eläimiä tulee kohdella aina ilman väkivaltaa

Tänään on noussut esille koirien väkivaltainen kohtelu suojelukoiraharrastuksissa. Uutinen on oikeutetusti järkyttänyt. Jokainen eläin, kuten ihminenkin, ansaitsee hyvän kohtelun. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi heti tänään. Kysymyksessä nostan esille valvonnan tarpeen. Lainvastainen toiminta pitää pystyä estämään.

Yle uutisoi, että suojelukoiraharrastuksen ympärillä järjestetyissä tilaisuuksissa koiriin on kohdistunut väkivaltaa. Siihen on kuulunut esimerkiksi piikki- ja sähköpantojen käyttöä, potkimista, lyömistä ja koiran hihnalla kuristamista. Kyseessä ovat olleet lajin harrastajat. Viranomaiskäytössä olevat koirat eivät olleet uutisoinnin kohteena.

Suomalaiset koiraharrastajat ovat seuranneet ilmiön leviämistä huolestuneina jo pidempään. Koiraharrastus on muuttunut yhä kilpailullisemmaksi ja osasta koiria on tullut harrastusvälineitä. Yhä useammalle koiraharrastus tarjoaa myös mahdollisuuden elinkeinoon erilaisten koiraharrastusten ohjaajina. Tuloksia pyritään saavuttamaan nopeasti ja paikoin se on tarkoittanut kyseenalaisten ja eläinsuojelulain vastaisten keinojen vakiintumista osaksi koiraharrastusta. Tätä ei voi hyväksyä.

Eläinsuojelulaki kieltää eläimiin kohdistuvan väkivallan. Eläintä ei esimerkiksi tietenkään saa potkia eikä kouluttaa siten, että vahingoitetaan sen terveyttä tai hyvinvointia. Lain mukaan piikkipannan käyttö on tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle.

Koiraharrastajat ovat tehneet eläinten väkivaltaisesta kohtelusta ilmoituksia asianosaisille viranomaisille. Kuitenkin esille tulleissa tapauksissa eläinsuojeluvalvojalla tai valvontaeläinlääkärillä ei ole ollut mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen, vaikka ongelman laajuus on ollut tiedossa.

Mikään ei oikeuta koirien huonoon tai väkivaltaiseen kohteluun. Kaikessa eläimiin liittyvässä harrastamisessa tulee ottaa huomioon voimassa olevat lait ja turvata eläinten hyvinvointi. Eläin ei ole väline, vaan eläimillä on oma itseisarvo. 

Perhevapaauudistus jäi vajaaksi

Hallitus julkisti tiistaina perhevapaamallinsa, joka on pääosin sama kuin hallituksen vuosi sitten esittelemä. Esityksessä on hyviä asioita ja joitakin tasa-arvoa edistäviä muutoksia. Valitettavasti kokonaisuus on kuitenkin pettymys.

Esitys lisää hieman joustoja ja antaa perheille jonkin verran lisää vaihtoehtoja, mikä on positiivista. Hallituksen esittelemässä perhevapaamallissa on kuitenkin tasa-arvoon, perheiden moninaisuuteen ja erilaisten tilanteiden huomioimiseen sekä naisten työmarkkina-asemaan ja työllisyyteen liittyviä haasteita.

Keskeistä on, että hallituksen esitys ei ole kokonaisuudistus. Kyseessä on kompromissimalli, josta puuttuu kokonaisnäkemys. Uudistukselle nimetyt keskeisimmät tavoitteet jäävät siksi saavuttamatta. Tämä ei tietenkään sikäli yllätä, että hallitus jätti jo lähtökohtaisesti kotihoidontuen kokonaan uudistuksen ulkopuolelle. Asiantuntijat ovat jo pitkään suosittaneet muutoksia nimenomaan kotihoidontukeen. Kotihoidontuesta kirjoitin Kokoomusnaisten blogiin viime viikolla.

Kokoomusnaiset ovat jo vuosia nostaneet esille, että perhevapaamallin tulee lisätä tasa-arvoa ja jakaa hoivavastuuta tasaisemmin. Tämän lisäksi uuden perhevapaamallin tulisi vastata perheiden moninaiseen tarpeeseen järjestää arkensa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Valitettavasti hallituksen perhevapaamalli ei ota riittävästi huomioon erilaisia perheitä ja perheiden erilaisia tilanteita. Esimerkiksi Kokoomuksen mallissa etuuksia olisi mahdollista siirtää paitsi vanhempien välillä, myös muille aikuisille, esimerkiksi isovanhemmille tai muulle perheen läheiselle aikuiselle. Hallituksen malli ei tätä mahdollista, vaan rajaa etuuksien käytön vanhanaikaisen ydinperheajattelun pohjalta vain lapsen isälle ja äidille. Epäkohta on keskeinen erityisesti sateenkaariperheiden ja yhden vanhemman perheiden kannalta, mutta Kokoomuksen ratkaisu mahdollistaisi joustavia järjestelyjä myös kahden vanhemman perheille.

Lisäksi keskeinen kysymys on, lisääntyykö lopulta isien perhevapaiden käyttö ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen hallituksen esittämillä keinoilla. Asiantuntijat ovat suhtautuneet esityksen tasa-arvovaikutuksiin epäillen. Epäkunnianhimoinen esitys on pettymys, sillä juuri näiden tasa-arvon epäkohtien ratkaiseminen olivat keskeisiä perhevapaauudistukselle asetettuja tavoitteita.

Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta perhevapaauudistuksen tulisi vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa. Samalla Suomi kaipaa nyt ehdottomasti ennemmin työllisyyttä lisääviä, kuin heikentäviä reformeja. Nyt esitetty hallituksen perhevapaauudistus ei kohenna naisten asemaa työmarkkinoilla ja itse asiassa jopa heikentää työllisyyttä.

Hallituksen tiedotustilaisuus perhevapaamallista antoi ymmärtää, että mallin onkin tarkoitus toimia lähinnä signaalina. Paljon on laskettu sen varaan, että pienten muutosten myötä asenteet muuttuisivat niin työmarkkinoilla ja perheissä. Varsinaiset konkreettiset kannustimet ja vaikuttavimmat rakenteelliset muutokset jäävät edelleen puuttumaan. Huolena on, että vajavaisen mallin hyväksyminen vaikeuttaa tarpeellisten uudistusten tekemistä myös tulevilla kausilla. Toivottavasti jatkoaskelien toteuttamista ei tulevaisuudessa torpata toteamalla, että perhevapaauudistus jo toteutettiin.

Vuositasolla mallin arvioidaan kustantavan noin 80 miljoonaa euroa. Hallitus on varannut uudistukseen 25 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa kustannuksen kuluista siirtyy yksittäisille työntekijöille ja työnantajille.

Seuraavaksi hallituksen malli etenee kommenttikierrokselle, joka kestää huhtikuun alkuun saakka. Sopii toivoa, että ainakin kaikkein keskisimpiä ongelmakohtia tarkasteltaisiin vielä uudestaan ja lopputuloksena olisi paremmin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä perhevapaauudistus.

Ingen ska lämnas ensam!

På söndag firar vi Alla hjärtans dag. Enligt traditionen uppmärksammar vi då våra nära och kära: vänner som behöver eller vid behov erbjuder en tröstande axel.

Vänner vi kan vända oss till i alla situationer, som delar både våra glädjeämnen och sorger.

Coronatiden har också förändrat vårt sätt att träffa vänner. Många ser redan fram emot att kunna tillbringa tid tillsammans igen, att kunna kramas, att delta i evenemang.

Men det finns också många som saknar nära vänner. Den isolering coronaviruset har orsakat kan ytterligare ha förvärrat mångas ensamhet.

Alla har inte en medmänniska som de längtar efter att träffa eller krama.

Enligt studier led var femte finländare av ensamhet före coronakrisen. För en av tio innebar det ett permanent tillstånd. Två åldersgrupper lyftes fram bland dem som upplevde ensamhet: ungdomar och äldre.

I och med coronaviruset har upplevelsen av ensamhet fördjupats hos dem som redan lider av en känsla av ensamhet. Dessutom delas denna upplevelse av allt fler, och förekommer även inom andra åldersgrupper, såsom till exempel personer i arbetsför ålder.

Enligt en vid Östra Finlands universitet genomförd studie har ensamheten ökat i och med coronan, och då särskilt hos de personer och familjer som sedan tidigare har upplevt olika utmaningar i sin vardag.

Ensamheten har till exempel också ökat bland personer som upplever att fysiska möten är av stor betydelse i deras dagliga liv, och som under det senaste året har saknat sådana möten.

När vardagliga möten och de redan färre sociala situationerna nästan helt har upphört, har många blivit väldigt ensamma.

Sambandet mellan ensamhet och depression har visat sig vara mycket stark.

Ensamma människor har en tiofaldig risk för depression eller ångest.

Studier visar att ensamma människor även upplever smärta kraftigare. Depression, marginalisering och ohälsa är konkreta konsekvenser som framför allt påverkar människans personliga livskvalitet men också den sociala välfärden.

Internationella jämförelser har också uppmärksammat sambandet mellan ensamhet och socialt förtroende. Detta avser till exempel förtroende för regeringens och myndigheternas verksamhet och säkerställandet av tjänster och omsorg.

Också därför skulle tydligt strategiskt ledarskap och en öppen kommunikation som skingrar misstankar från myndigheternas och beslutsfattarnas sida vara särskilt viktig i kristider.

Samtidigt är kampen mot ensamhet och känslan av utanförskap samt stärkandet av känslan av gemenskap och inkludering de mest effektiva sätten att förebygga olika extremistiska åsikter, hat och till och med radikalisering.

Kampen mot effekterna av ensamhet och osäkerhet kommer därför att utgöra en av vår tids stora frågor. Vi kommer alla att behövas för att lösa den.

Många organisationer utför ett oerhört viktigt arbete med att bekämpa ensamhet och erbjuda kamratstöd. Förutsättningarna för sådan verksamhet bör tryggas.

Var och en av oss kan bekämpa ensamhet genom att se till att ingen i det egna nätverket lämnas ensam.

Även en liten gest kan göra en enorm skillnad.

Alla hjärtans dag ger oss ett utmärkt tillfälle att fatta telefonen, skicka ett kort, knacka på en dörr och uppmärksamma även mer avlägsna bekanta. Vi hör efter hur den andra mår och föreslår kanske en liten promenad i den närliggande skogen.

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Onko Suomi enää Pohjoismaa?

Valtioneuvoston tuore ”Talouskasvun edellytykset” -julkaisu on hyytävää luettavaa. Suomen alhainen työllisyysaste sekä heikko tuottavuuden kasvu ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa Suomen julkisen velan suhde BKT:seen vain jatkaa kasvuaan. Suomi on todella jäämässä jälkeen verrokkimaita. Valtiovarainministeriön virkamiehet kysyvätkin raportissa ihan aiheellisesti, onko Suomi enää Pohjoismaa. 

Raportti vahvistaa sitä, minkä ainakin Kokoomuksessa jo tiesimme: Suomi tarvitsee kipeästi uudistuksia. Ei kuitenkaan mitä tahansa uudistuksia, vaan sellaisia, joilla edistetään tasa-arvoa ja työllisyyttä. 

Kiinnitin itse raporttia lukiessa erityistä huomiota yhteen yksityiskohtaan:

Valtioneuvoston julkaisussa omistetaan kokonainen kappale suomalaisten työikäisten naisten hälyttävän alhaiselle työllisyysasteelle. Pienten lasten äitien työllisyys Suomessa on noin 30 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin naapurimaa Ruotsissa. Ero on järkyttävä. Tältä osin Suomi on siis jäämässä Pohjoismaista pahasti jälkeen paitsi työllisyydessä, myös tasa-arvossa. 

Selkein syy naisten alhaisempaan työllisyyteen Suomessa on suomalainen erikoisuus sekin, nimittäin kotihoidontuki. Nykyinen kotihoidontuki ylläpitää työmarkkinoidemme räikeintä sukupuolten tasa-arvon epäkohtaa. Nykyjärjestelmä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, alentaa naisten ansiotasoa ja vaikuttaa tietysti aina eläkekertymään saakka.

Perhevapaauudistus olisi selkein paikka edistää niin työelämän tasa-arvoa kuin naisten työllisyyttä. Kunnollinen uudistus edellyttäisi kuitenkin valmiutta keskustella myös muutostarpeista nykyiseen kotihoidontukeen.  

Valitettavasti hallituksella tätä valmiutta ei tunnu olevan. Reilu vuosi sitten hallituspuolueiden puheenjohtajat julkaisivat mallinsa perhevapaauudistukseksi. Hallituksen mallin lähtökohtana oli se, ettei kotihoidontukeen kosketa. Näin ollen uudistuksen tasa-arvovaikutukset jäävät auttamatta vaillinaisiksi. Samasta syystä hallituksen mallin työllisyysvaikutukset on arvioitu negatiiviseksi. Hallitus on siis toteuttamassa rakenteellista uudistusta, joka heikentää työllisyystilannetta entisestään. Tämä siis tilanteessa, jossa alhainen työllisyysaste jo nyt uhkaa pohjoismaisen hyvinvointimme tulevaisuutta. 

Kokoomukselle perhevapaauudistuksen toteutuminen oli hallituskysymys. Kokoomusnaiset ovat jo vuosia tehneet töitä perhevapaauudistuksen puolesta. Pelkkä näennäinen uudistus ei riitä, vaan uudistuksella tulee olla positiivisia vaikutuksia sekä tasa-arvoon että työllisyyteen. 

Kokoomuksen perhepolitiikkaan ja perhevapaamalliin voi tutustua täällä.

Yhdysvaltojen tapahtumat muistuttavat demokratian hauraudesta

Yhdysvaltojen syksyisen presidentinvaalin jälkipeli jatkuu vielä pitkään. Vaikka tilanne muuttui lähes hetkessä erittäin huolestuttavaksi yhteiskuntarauhaa järisyttäväksi hyökkäykseksi demokratiaa vastaan, on taustalla jo useita vuosia kierroksia ottanut vastakkainasettelun ja salaliittoteorioiden retoriikka. Trumpin kausi presidenttinä syvensi pitkään velloneita ongelmia entisestään. Yhdysvallat on täysin kahtiajakautunut. 

Keskiviikkona turvatoimet pettivät ja Yhdysvaltojen kongressiin tunkeutui presidentti Trumpin tukijoita. Vastaavaa ei ole nähty Yhdysvaltojen, yhden maailman vanhimmista demokratioista, historiassa. Historiallinen välikohtaus aiheutti Capitol-kukkulan evakuoinnin ja keskeytti Joe Bidenin valinnan vahvistamisen Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi. Kaupunkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Neljä ihmistä menetti henkensä. 

Tilanteeseen tiivistyy paljon viimeaikaisesta kehityskulusta. Ympäri maailman nopeasti levinneet uutiskuvat jäävät historiankirjoihin muistoksi Yhdysvaltojen demokratian häpeällisestä alennustilasta. Kuvavirran meemimäistä viestiä oli lähes vaikea uskoa todeksi. 

Vaikka yön uutisointia seurasi epäuskon vallassa, olisi jonkinlaisia tapahtumia pitänyt osata myös ennakoida. Jo kuukausia Trump on rakentanut tarinaa vaalien vilpillisyydestä ja pyrkinyt kiistämään presidentinvaalien tuloksen. Hän on myös kehottanut tukijoitaan toimimaan. Mielenosoituksia ja mellakoitakin osattiin odottaa, mutta siihen ei oltu varauduttu, että turkissomisteinen MAGA-joukko valtaa kongressin tilat etelävaltioiden liput liehuen. Toiminta vaikutti pikemminkin hämmentävältä kuin järjestäytyneeltä, mutta keskeistä on, että sillä onnistuttiin keskeyttämään demokratian toimivuuden kannalta keskeisin: poliittisten päättäjien vaalituloksen vahvistaminen. Kyseessä on vakava teko, jonka seuraukset ovat syvät.

Kaikesta huolimatta kongressi sai jatkettua äänten vahvistamista ja presidentinvaalien voittaja Joe Biden tulee vannomaan virkavalansa suunnitellusti Yhdysvaltain 46. presidenttinä 20. tammikuuta. Tulevaan presidenttikauteen liittyy toiveikkaita odotuksia, etenkin kun demokraatit voittivat lopulta koko värisuoran: Valkoisen talon lisäksi enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. On lohdullista, ettei valheisiin perustuva sekoilu lopulta kuitenkaan palkinnut edes lyhyellä aikavälillä, vaan enemmistö haluaa sittenkin ennemmin vakautta. 

Jakolinjat eivät kuitenkaan häviä presidentin vaihtumisen myötä, päinvastoin. Kahtiajakautuneen kansan yhdistäminen tulee olemaan Bidenin kauden haasteista keskeisin – ja vaikein. Trumpin takana on yli 70 miljoonaa äänestäjää, mikä on enemmän kuin hänellä oli neljä vuotta sitten. Iso osa Trumpin kannattajista kyseenalaistaa vaalituloksen edelleen ja myös Capitolin valtaus saa pelottavan laajaa tukea.

Tämä kannattajajoukko on valmis paitsi tukemaan Trumpia, myös uskomaan hänen villeimmätkin väitteensä ja toimimaan hänen puolestaan. Moni uskoo jopa käsittämättömimpiin salaliittoteorioihin ja piiloviesteihin. Kahden puolueen varaan rakentuneen Yhdysvaltojen demokratian tulevaisuuden näkymien kannalta on keskeistä se, miten asennoituminen Trumpiin nyt muuttuu ja miten Trumpin ja hänen kannattajiensa rooli jatkossa muodostuu etenkin suhteessa republikaanipuolueeseen. 

Oli pettymys, että vielä Capitolin tapahtumien jälkeenkin osa republikaaniedustajista äänesti Trumpin vaalivilppipuheita pönkittäen Bidenin valintaa vastaan. Viimeistään nyt republikaanien tulisi selkeästi asettua ”oikealle puolelle historiaa” puolustamaan demokratiaa, oikeusvaltiota ja laillisuusperiaatteita. Keskeistä on myös, että tapahtumat tutkitaan perusteellisesti ja syylliset joutuvat vastaamaan teoistaan. 

Yhdysvaltojen tilanne on tärkeä muistutus meille kaikille siitä, että demokratian puolesta tulee tehdä töitä joka päivä. Valheille, vastakkainasettelulle ja vihalle ei saa antaa tilaa. Faktoihin perustuva ja yhteistyöhön pyrkivä politiikka on varmasti tylsempää, mutta se on ainoa varma tapa rakentaa kestävästi yhteistä hyvää. 

Jos Suomi ei olisikaan demokratia

Suomessa saadaan juhlia tänä vuonna itsenäisyytemme 103-vuotista taivalta. Olemme onnistuneet vuosikymmenten aikana nousemaan yhdeksi maailman demokraattisimmista ja vakaimmista maista, jossa yhtäläiset oikeudet toteutuvat ja hyvinvointi jakaantuu verrattain tasaisesti. Ilman edeltävien sukupolvien vuoksemme tekemiä uhrauksia, Suomi näyttäisi hyvin toisenlaiselta.

Demokratiaan nojaava järjestelmämme on yhteiskuntamme vakauden pohja. Suomessa voi luottaa virkavaltaan, oikeuslaitokseen ja poliittisiin prosesseihin. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista ja turvallisimmista maista.

Kaikkeen tähän olemme tottuneet jokapäiväisessä elämässämme. Jopa niin hyvin, että meidän voi olla vaikea kuvitella ympärillemme kovinkaan erilaista maailmaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneille ajatus toisenlaisesta yhteiskunnasta voi olla kovinkin vieras. 

Mitä jos Suomessa ei olisikaan demokratiaa? Emme kuulisikaan presidentti Niinistön yhteistyön ja empatian viestiä vapaan median välittämänä ja eri näkökulmista arvioituna. Kuulisimme valtion hallussaan pitämistä kanavista värittynyttä ja valheellista viestiä, jonka tarkoituksena on pönkittää itsevaltaisesti toteutettavia ja valtaa entisestään kasaavia toimia. Opposition ääntä vaiennettaisiin, internetin käyttöä rajoitettaisiin. 

Mikäli historian kulku olisi ollut toisenlainen, eivät länsimaisen arvomaailmaan keskiöön kuuluvat ihmisoikeudet varmasti toteutuisi nykyisellä tavalla. Naisten ja vähemmistöjen mahdollisuudet toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä olisivat arvatenkin jääneet muiden tavoitteiden jalkoihin. Kansalaisten hyvinvointia tärkeämpää olisi turvata valtion vaikutusvalta sen reuna-alueilla, kustannuksista ja seurauksista välittämättä. Demokratian, kestävyyden ja tasa-arvon kehittyminen kulkevat käsi kädessä, oli suunta sitten parempaan tai huonompaan. 

Vielä reilut 10 vuotta sitten vaikutti siltä, että itänaapurimme kehityksen suunta olisi kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa. Hallintoa kritisoivat tahot ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujat saivat ääntään kuuluviin ja median toimintamahdollisuudet olivat nykyistä vapaammat. Kansalaisilla oli enemmän liikkumatilaa ja tapoja vaikuttaa.

Vuosien varrella suunta on kuitenkin kääntynyt, eikä Venäjän nykyinen toiminta osoita kunnioitusta demokratiaan liittyviä käytäntöjä kohtaan. Toisinajattelijoihin, toimittajiin ja poliittiseen oppositioon on kohdistunut väkivaltaisia iskuja. Moni pelkää henkensä puolesta ja etsii turvaa maan rajojen ulkopuolelta. 

Olemme Suomessa saaneet tottua hyvinvointiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Vapaus, vakaus ja vauraus eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Aikanaan olimme nuorten sotilaiden hengen päässä toisenlaisesta kehityskulusta. He puolustivat rintamalinjaamme. Tarvittiin isänmaallisuutta, rohkeutta, uhrauksia – ja vähän hyvää tuuriakin.

Saavutettuja oikeuksia ja meille tärkeitä arvoja tulee edelleen joka päivä puolustaa. Niiden varassa Suomesta on onnistuttu rakentamaan demokraattinen ja hyvinvoiva länsimaa. Kuten aikanaankin, rintamaa tukemaan tarvitaan meistä jokaista.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Korona ei saa nostaa avun hakemisen kynnystä

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pitkään ollut valtava ongelma ja häpeäpilkku myös tasa-arvoiseksi katsotuissa maissa, kuten Suomessa. Kuluva vuosi on ollut erityisen synkkä tämänkin aiheen näkökulmasta. Koronakriisin myötä naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on vahvistunut eräänlaisena omana epidemianaan. Koronakriisin myötä erityisesti lähisuhdeväkivalta lisääntynyt entisestään. Yhteiskuntien sulkeutuneisuus, pysyttäytyminen neljän seinän sisään ja palvelujen väheneminen ovat olleet omiaan lisäämään negatiivisia ilmiöitä, kuten päihteidenkäyttöä ja väkivaltaa. Huolestuttava suuntaus näkyy ympäri maailman.

Suomessakaan koti ei ole turvallinen paikka kaikille. Koronakeväänä väkivallanteot ovat näkyneet poliisin tilastoissa piikkinä ja runsaina kotihälytystehtävinä. Tämän vuoden kesäkuuhun mennessä avopuolisoiden tekemää väkivaltaa tuli tietoon 67% enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Näiden tekojen uhreista noin 80% oli naisia.

Väkivaltatilanteiden lisääntyessä on tärkeää turvata riittävä apu. Yksi vaihtoehto akuutin kotitilanteen pysäyttämiseksi on turvakoti. Se on kodinomainen paikka, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa väliaikaisen suojan ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakodissa tarjotaan akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Koronatilanne on saanut monet apua tarvitsevat pohtimaan, uskaltaako turvakotiin tulla, jos on altistunut, karanteenissa tai sairastunut. Vastaus on kuitenkin yksiselitteinen: turvakotiin voi aina tulla. Henkilöstöllä on valmiudet käsitellä myös koronaan liittyvä terveysturvallisuus. Jos siis kokee akuuttia avuntarvetta, ei ole syytä jäädä koronan pelossa kääntymättä turvakotien puoleen. Apua kannattaa aina hakea.

Turvakodit ja muut uhreille suunnatut palvelut tarjoavat nopeaa apua akuuttitilanteisiin. Väkivallan kitkemiseksi ei ole kuitenkaan yhtä vastausta. Tarvitaan monia keinoja, avointa yhteiskunnallista keskustelua ja häpeän riisumista aiheen ympäriltä. Apua tulee olla saatavilla niin uhrille kuin väkivallan tekijällekin matalalla kynnyksellä. Tärkeintä on aina muistaa, että väkivalta ei ole koskaan uhrin vika.

Jos tarvitset apua esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan liittyen, ethän epäröi hakea tukea. Turvakotien yhteystiedot alueittain löytyvät täältä ja apua voi kysyä esimerkiksi chatin kautta täällä.

Valtio takaamaan lainoja vähäpäästöisiin hankintoihin

Eduskunnan energiaremonttiryhmän puheenjohtajistona minä ja Atte Harjanne (vihr) olemme ehdottaneet, että valtio voisi taata kotitalouksien lainoja vähäpäästöisiin hankintoihin. Tämä kannustaisi kotitalouksia ilmastotavoitteita tukeviin hankintoihin, joiden mahdollistaminen on nyt kriittisen tärkeää. Valtion takauksen voisi saada esimerkiksi kodin energiaremontin tekemiseen.

Hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 vaatii vielä paljon konkreettisia tekoja. Valtion keskeisenä tehtävänä olisi luoda päästövähennyksiä edistäville investoinneille kannustava ympäristö. Yrityksiin kohdistuvien kannustimien ohella on huolehdittava yksityishenkilöiden kyvystä investoida vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

Kotitalouksien tekemiä investointeja on edistettävä merkittävästi, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Esimerkiksi liikenteen päästöjen puolittamisen on arvioitu vaativan sähköautokannan kasvattamista jopa 700 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Tällaisiin investointeihin kannustaminen on nyt kriittisen tärkeää.

Keskeinen este investoinneille on hankintahinta. Käyttökustannuksiltaan ilmastoystävälliset ratkaisut ovat itse asiassa tyypillisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä matalammat.

Haastetta kasvattaa se, ettei ilmastopäästöistä koituvia ongelmia ole nykyisellään hinnoiteltu riittävästi mukaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Tästä syystä fossiilienergiaan pohjaavat ratkaisut ovat vertailussa keinotekoisen edullisia.

Yhtenä ratkaisuna valtio voisi edistää päästövähennystavoitteita tukevia investointeja mahdollistamalla edullisimman lainan saamisen tällaisiin hankintoihin.

Lainaamisen voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että valtio takaisi pankkien myöntämiä lainoja, jolloin investoijalle lankeavat korkokulut madaltuisivat merkittävästi.

Yleinen korkotaso on ollut jo pitkään historiallisen matalalla tasolla, joten päästövähennystavoitteita tukeville investoinneille olisi mahdollista taata edullista lainaa. Lainan maksuajan tulisi myös olla riittävän pitkä ja suhteutettu investoinnin takaisinmaksuaikaan.

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden ilmastoinvestointien edistäminen tukisi myös kansallisia työllisyys-, talous- ja ilmastotavoitteita. Päästöjen vähentämisen ohella uudet investoinnit toisivat työtä ja parantaisivat Suomen energiaomavaraisuutta vähentämällä fossiilisen tuontienergian tarvetta.

Olemme energiaremonttiryhmän puheenjohtajistona laatineet aiheesta toimenpidealoitteen.

Varför inför regeringen inte terapigaranti?

Denna vecka uppmärksammas den riksomfattande veckan för psykisk hälsa. Syftet är att lyfta fram erfarenheter av och information om hur man kan veta när det finns skäl att söka hjälp för problem med mentalhälsan.

Coronaviruset har gjort sitt till för att fördjupa mentalhälsoproblemen. Ekonomisk osäkerhet, tvånget att avstå från att träffa nära och kära och till exempel utbrändhet bland barnfamiljer är vanligt förekommande problem som coronan har fört med sig. De bidrar också alla till att öka risken för utbrett narkotikabruk och för att diverse psykiska problem ska bryta ut eller förvärras. Förändringar i familjen inverkar i synnerhet på barnens välmående. Ökat missbruk av rusmedel eller sviktande psykisk hälsa skapar osäkerhet för hela familjen. 

Problem relaterade till mentalhälsan ger framför allt upphov till mänsklig nöd. I ett samhälleligt perspektiv är mentalhälsoproblemen den viktigaste orsaken till marginalisering. Var fjärde sjukdag och hälften av invalidpensionerna bottnar i problem med den psykiska hälsan.

Lyckligtvis talar man också i Finland allt mer och med större acceptans om dessa problem. Vem som helst kan få en sinnesrubbning, och dessa problem är inte förknippade med människans förmågor eller personlighet. Liksom vid annan sjukdom handlar det om att insjukna. 

Samtidigt har tröskeln sänkts för att söka hjälp. Detta är en uteslutande positiv utveckling. Ju tidigare det finns tillgång till hjälp och stöd, desto mer sannolikt är det att en lösning på psykets utmaningar kan hittas. 

Också den riksomfattande veckan för psykisk hälsa syftar till att påminna om betydelsen av tidig vård. Men då måste det också finnas tillgång till hjälp. Tyvärr erbjuder vårt samhälle inte ännu heller mentalvårdstjänster jämlikt till alla. De största problemen handlar just om att vården fördröjs. Denna flaskhals måste ovillkorligen elimineras så att var och en som söker sig till vård kan garanteras en så snabb möjlighet till behandling som möjligt. Det borde till exempel inte hänga på plånbokens tjocklek om man ska få psykoterapi eller inte.

Medborgarinitiativet om terapigaranti behandlades för jämnt ett år sedan i riksdagens remissdebatt. Initiativet föreslog en lagändring som skulle garantera snabb tillgång till korttidsterapi eller annan psykosocial vård. Behandlingsbehovet ska bedömas när man söker hjälp och behandlingen inledas inom en månad efter konstaterat behov. De ändringar som föreslogs i medborgarinitiativet motsvarar precis kraven på tidig vård.

Samtliga partier har understött initiativet och ansett att kraven är viktiga. Mentalvårdsorganisationerna uppskattar att tidigt inledd behandling inom primärvården kan medföra att upp till 7500 finländare årligen kan överföras till arbetslivet från socialbidragens sfär. Under regeringens mandatperiod skulle detta motsvara 30 000 fler personer i arbete.

Under budgetbehandlingen denna höst har ändå inga medel anslagits för terapigarantin, trots samlingspartiets krav. God vilja och vackra ord räcker inte långt när det gäller att lösa problemen med finländarnas psykiska hälsa. Det som behövs är konkreta åtgärder. En sådan skulle vara att införa terapigaranti. Det är svårt att förstå varför regeringen inte realiserar terapigarantin. 

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Toivoa kestävämmästä suunnasta

Yhdysvaltojen presidentinvaalien ratkettua Joe Bidenin hyväksi moni on iloinnut ilmastotyön parempien mahdollisuuksien puolesta, tekihän Bidenin ääntenlaskun käännyttyä hänen edukseen ensitöikseen lupauksen paluusta Pariisin ilmastosopimukseen. Iloa ja toivoa voi valinnan myötä herätellä myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen puolesta. 

Trumpin kaudella Yhdysvalloissa on järjestelmällisesti pyritty heikentämään naisten ja vähemmistöjen asemaa. Tämä on näkynyt esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia edistävien järjestöjen toimintamahdollisuuksien heikentämisenä. Toimijoiden rahoitus käytännössä kiellettiin heti Trumpin virkakauden alkajaisiksi. 

Negatiivinen suuntaus on näkynyt myös esimerkiksi siinä, miten YK:n toiminnassa Yhdysvallat on pyrkinyt vesittämään naisten oikeuksia koskevia tekstikirjauksia. Olen itsekin osallistunut kansainvälisiin kokouksiin, joissa Yhdysvallat on ollut tyytymätön viralliseen julkilausumaan ja kerännyt muiden valtioiden delegaatioiden allekirjoituksia vaihtoehtoisiin versioihin. Näissä vaihtoehtoisissa lausumissa sukupuolten tasa-arvoon viittaavia kirjauksia on systemaattisesti häivytetty.

Tällaista kehityskulkua on ollut lannistavaa todistaa ja toivonkin sydämestäni, että suunta nyt uuden presidentin myötä kääntyy takaisin edistyksen tielle. Suomella on paljon annettavaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, joten toivottavasti samalla avautuu myös monia yhteistyön mahdollisuuksia. 

Yhdysvallathan on viime vuosina ottanut etäisyyttä esimerkiksi YK:n alaisten järjestöjen toimintaan. Vaikka Suomi on yhdessä muutamien muiden maiden kanssa pyrkinyt parhaansa mukaan täyttämään Yhdysvaltojen jättämää rahoitusvajetta, ovat tasa-arvon kannalta keskeisten toimijoiden työn edellytykset vääjäämättä kärsineet.

Koronakriisin alkaessa ensimmäinen peruutettu iso kansainvälinen YK-kokous taisi olla CSW2020 (Commission on the Status of Women), joka oli tarkoitus järjestää New Yorkissa maaliskuun alussa. Minunkin oli tarkoitus olla mukana tuossa tasa-arvon megakokouksessa edistämässä naisten asemaa ja juhlistamassa 25-vuotiasta Pekingin sopimusta. 

Vuonna 1995 hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma naisten aseman parantamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Tuo sopimus oli historiallinen käännekohta työssä naisten oikeuksien puolesta, sillä sukupuolten tasa-arvo julistetiin tuossa yhteydessä perus- ja ihmisoikeudeksi. 

Sopimuksen toimeenpano on edelleen kesken ja seuraavia konkreettisia askeleita oli tarkoitus edistää New Yorkin CSW-konferenssissa tänä vuonna. Tapahtumat kuitenkin jouduttiin peruuttamaan.

Tuolle tasa-arvokokoukselle olisi ollut todella suuri tarve. Maailmalla on viime vuosien aikana voimistunut liikehdintä, jonka tavoitteena on heikentää naisten ja vähemmistöjen asemaa – eli ottaa tasa-arvon kehityksessä askeleita taaksepäin! Ilmapiiri on tällä hetkellä ollut sellainen, ettei nyt olisi mahdollista saavuttaa kansainvälistä yhteisymmärrystä vastaavista tasa-arvon tavoitteista, kuin mitä saavutettiin Pekingissä vuonna 1995. Tämän vuoden CSW olisi ollut paikka nostaa epäkohtia esille ja tuoda näkyvämmäksi työtä, jota tehdään takapakkiliikehdintää vastaan.

New Yorkin menetetty tasa-arvokokous tuli mieleeni tänä viikonloppuna, kun näin videoita ihmisjoukoista tanssimassa New Yorkin kaduilla Bidenin ja Harrisin presidentinvaalivoiton kunniaksi. Vallan vaihtuminen Valkoisessa talossa on mahdollisuus kehityksen suunnan kääntymiseen, vaikka ei ”trumpismi” tokikaan Yhdysvalloista katoa presidentin vaihtumisen myötä. Iso osa yhdysvaltalaisista kannatti näissäkin vaaleissa vastakkainasettelua ja monin paikoin rasismia ja taantumusta populismissaan hyödyntänyttä ehdokasta. 

Enemmistö kuitenkin äänesti tätä kehitystä vastaan ja se luo mahdollisuuden paremmalle suunnalle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, ilmaston ja ympäristön, oikeusvaltion ja demokratian kannalta vaalitulos luo toivoa siitä, että suunta voisi jatkossa olla kestävän kehityksen mukaisesti eteenpäin – parempaan.

Tasa-arvo ja demokratia ovat monella tavalla samanlaisia asioita. Kumpikaan ei tule ikinä valmiiksi ja molemmat ottavat kehityksessään helposti taka-askeleita, jos työ ja keskittyminen niiden edistämiseksi herpaantuu. Suunta kääntyy heti, jos alamme pitää saavutettuja voittoja itsestäänselvyyksinä. Kehityksen kääntymisestä väärään suuntaan olemme pienemmässä mittakaavassa nähneet esimerkkejä myös Suomessa. Siksi tasa-arvon ja demokratian puolesta pitää tehdä töitä joka päivä! 

Yhdysvaltojen tulevan presidentin Bidenin ja varapresidentin Harrisin valinta antaa siis monta syytä odottaa positiivista muutosta. Heidän kaudellaan Yhdysvaltojen odotetaan palaavan mukaan Pariisin ilmastosopimukseen ja sitoutuvan siten tarvittaviin päästövähennystavoitteisiin. Sen lisäksi on syytä toivoa, että Trumpin heti kautensa alussa käyttöönottama ”global gag rule” jäisi historiaan ja Yhdysvallat palaisi tasa-arvotyössä tähän päivään, myös kansainvälisen yhteistyön pöytiin. Gag rule-päätöksellä Yhdysvalloissa kiellettiin rahoitus seksuaali- ja lisääntymisterveystyötä tekeville järjestöille, millä paitsi aiheutettiin inhimillistä hätää, myös vaikeutettiin suuresti keskeisten kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä.

Jospa tämän vaalituloksen myötä maailmaan saataisiin enemmän tämän päivän ilmasto- ja tasa-arvonpolitiikkaa ja vähemmän 1960-luvun harhan haikailemiseen perustuvaa populismia.  

Kuvassa olen New Yorkissa vuonna 2012, tasan kahdeksan vuotta sitten. Tuolloinkin käynnissä olivat Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Silloin Obama valittiin toiselle kaudelle presidentiksi (ja Biden varapresidentiksi).