Category Archives: Yleinen

Hallitus panostaa Varsinais-Suomen kasvuun

 

Hallitus päätti 19.5. vuoden ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä. Varsinais-Suomen osalta uutiset ovat tervetulleita. Pitkäaikaisen kasvun varmistamiseksi hallitus ehdottaa varoja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen. Valmistavan kasvuteollisuuden vaikutus ulottuu 2020-luvulle asti, joten satsaukset erityisesti ammattikoulutukseen ovat tervetulleita.

Ammatillisen koulutuksen pilottihankkeissa selvitetään tarkemmin ammatillisten osaajien tarvetta sekä luodaan toimintamalleja, joilla voidaan nopeasti ja etupainotteisesti vastata tähän tarpeeseen. Hallitus suuntaa tämän toteuttamiseen kaksi miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulutuksen vahvistamiseen hallitus ehdottaa neljä miljoonaa euroa. Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomiseen Turkuun ehdotetaan kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyössä toteutettavan toimintamallin kehittämiseen Lounais-Suomessa varataan 12 miljoonaa euroa.

Hallituksen satsaus on erinomainen ja vastaa osaltaan tarpeisiin. On hyvin tiedossa, että Lounais-Suomessa etenkin valmistava teknologia ja meriteollisuus ovat nyt nosteessa ja uusille osaajille löytyy kysyntää. Tällä hetkellä Turussa järjestetään Tampereen teknillisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaista konetekniikan diplomi-insinöörikoulutusta kolmen vuoden kokeiluna. On kuitenkin selvää, että tarvitsemme lähitulevaisuudessa omaa yliopistotason teknillistä koulutusta. Tämän voi tarjota vain tiedekunta.

 

Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja (kok.)

Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja (kok.)

 

Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 20.5.2017

 

Tutustumassa Itämeren tilaan vaikuttaviin kohteisiin Venäjällä

 

Tällä viikolla olen eduskunnan ympäristövaliokunnan matkassa vierailulla Pietarissa ja Kaliningradissa. Ympäristövaliokunta perehtyy matkan aikana Itämeren tilaan vaikuttaviin kohteisiin.

Pietarissa käymme tutustumassa kaupungin vesilaitokseen, Bronkan satamaan ja Nesteen Bronkan terminaaliin, sekä tapaamme paikallisia päättäjiä. Kaliningradissa teemme vierailun Kaliningradin jätevedenpuhdistamoon. Lisäksi pääsemme tutustumaan UNESCOn maailmanperintökohteeseen, Kuurinkynkään kansallispuistoon.

Matkan aihepiiri on erityisen mieluinen minulle. Toimin Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC) nimeämänä Itämeren rehevöitymisraportoijana. Uskon, että tältä ympäristövaliokunnan matkalta saan tärkeitä näkökulmia tähän työhöni.

Matkasta johtuen olen tämän viikon hieman huonommin tavoitettavissa. Palaan sähköpostin ja puhelimen ääreen maanantaina 22.5.

 

 

Kiireellisissä asioissa otathan yhteyttä avustajaani:

Maija Uusi-Oukari: + 35850 5741 526 / maija.uusi-oukari@eduskunta.fi

 

Hyvää kaikenlaisten äitien päivää!

 

Kirjoitin viime vuonna äitienpäivänä siitä, miten äitiyttä on monenlaista. Teema on ajankohtainen joka vuosi.

Äitienpäivänä on hyvä hetki muistaa, että äiti voi olla monella tapaa. On kotiäitejä, uraäitejä, yksihuoltajaäitejä, sijaisäitejä, enkeleiden äitejä, etä-äitejä, uusperheen äitejä, teiniäitejä, isoäitejä ja vara-äitejä.

Ja vaikka isolle osalle meistä kyseessä on iloinen keväinen juhla, äitiyteen voi liittyä myös vaikeita kokemuksia tai surua. Äitiys, äidiksi tuleminen, äitinä oleminen tai suhde omaan äitiin ei aina ole yksinkertaista eikä itsestään selvää. Monelle äitienpäivä on syystä tai toisesta vaikea päivä. On niitä, jotka kaipaavat äitiä ja niitä jotka kaipaavat äitiyttä. On niitä, jotka äitinä kaipaavat menetettyä lasta. On niitä, jotka eri tavoin surevat tai kipuilevat omien menetysten, oman äitiyden tai äitisuhteen kanssa.

Äitienpäivänä on hyvä hetki muistuttaa myös yhteiskunnastamme edelleen löytyvistä äitiyteen liittyvistä epäkohdista. Vaikka Suomi on yksi maailman parhaita maita olla äiti, järjestelmissämmekin on edelleen niin pieniä kuin suurempia asioita hoidettavaksi.

 

  1. Äitiyslaki kuntoon

Yksi näistä on viime vuonna eduskuntaan saapunut kansalaisaloite äitiyslaista, joka takaisi naisparien lapsille kaksi juridista vanhempaa heti syntymästä lähtien. Täysistunnon värikkäässä keskustelussa tuntui välillä unohtuvan se aivan tärkein yksityiskohta: lapsen oikeus huolenpitoon ja rakkauteen. Omissa puheenvuoroissani korostin juuri sitä, että lapsen kannalta tärkeintä on saada kotoa turvaa, rakkautta ja huolenpitoa. Vanhempien taustatekijöillä kuten sukupuolella tai seksuaalisuudella ei tässä pitäisi olla mitään merkitystä. Toivottavasti laki saadaan pian käsiteltäväksi ja hyväksytään eduskunnassa. Voisimme siten säästää naispareja käymästä läpi tätä turhauttavaa perheensisäistä adoptioprosessia, ja parantaa naisparin lapsen oikeudellista turvaa heti syntymästä alkaen.

 

  1. Kohtuun kuolleen lapsen tunnistaminen väestörekisterijärjestelmässä

Toinen esillä pitämäni helposti korjattava epäkohta koskee vanhempien oikeutta antaa nimi kohtuun kuolleelle lapselleen. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 200 kohtukuolemaa. Kohtukuolemaksi nimitetään tilannetta, jossa raskausviikon 22 jälkeen lapsi menehtyy syystä tai toisesta kohtuun.

Vielä syntymätön lapsi on useimmiten ollut jo kohdussa perheensä odotettu ja toivottu jäsen. Lapsi on kuolemansakin jälkeen lähimmäisilleen todellinen. Siksi tällaisen surun kohdanneista vanhemmista saattaa tuntua riipaisevalta, että kuolleena syntynyttä lasta ei merkitä väestötietojärjestelmään, eikä hän saa virallisesti nimeä. Ikään kuin häntä ei yhteiskunnan silmin koskaan olisi ollutkaan.

Tämän epäkohdan korjaaminen vaatisi varsin pienen, teknisen muutoksen lakiin. Se ei vaikuttaisi kenenkään muun elämään, mutta kohtuun kuolleiden lasten vanhemmille parannus olisi merkittävä. Siksi jätin tämän viikon perjantaina 12.5. kirjallisen kysymyksen siitä, miten tässä asiassa voitaisiin ottaa askel inhimillisempään suuntaan. Mielestäni lakia tulee muuttaa siten, että vanhempien niin halutessa, voidaan kuolleena syntynyt lapsi liittää väestötietojärjestelmään ja hänelle antaa nimi. Jo pelkästään se voisi monesti helpottaisi perheen tuskaa suuren surun ääressä. Saatuani asianosaiselta ministeriltä vastauksen kysymykseeni, viimeistelen sen myötä jo työn alla olevan lakialoitteeni aiheesta. Tavoitteenani on jättää lakialoite vielä ennen kesätaukoa.

 

  1. Sijaissynnytys mahdollistettava

Kolmantena äitiyteen liittyvänä lainsäädännöllisenä muutoksena haluaisin palauttaa sijaissynnytyksen mahdollisuuden Suomen lakiin. Sijaissynnytys kiellettiin vuonna 2007 hedelmöityshoitoja koskevan lainsäädännön yhteydessä. Samalla vietiin monelta omista lapsista, tai tehtiin se turhan hankalaksi ja turvattomaksi pakottamalla sijaissynnytystä toivovat etsimään palveluita ulkomailta.

Ymmärrän, että aihe ei ole yksinkertainen eikä helppo, vaan pikemminkin herkkä ja vaikea. Se ei kuitenkaan saa olla syy jättää kohduttomien tai ihmisten, jotka esimerkiksi sairauden vuoksi eivät voi synnyttää omia lapsia, toiveita ja oikeuksia huomioimatta. Kysymys on monella tavalla myös yhdenvertaisuudesta. Asiaan huolella tutustuttuani olen yhä vakuuttuneempi siitä, että sijaissynnytys tulisi Suomessa sallia. Kaikki siihen liittyvät huolet ovat parhaiten ratkaistavissa nimenomaan lainsäädännöllä. Kysymyksessä olisi luvanvarainen, ei kaupallinen toiminta. Tästäkin aiheesta minulla on työn alla lakialoite vielä tälle keväälle.

 

  1. Perhevapaauudistus käyntiin

Tässäkin yhteydessä koen tarpeelliseksi nostaa esille yhteiskuntamme suurimman tasa-arvoon liittyvän epäkohdan, eli vanhemmuuden kustannusten jakaantuminen ja sen myötä koko perhevapaajärjestelmämme.

Paras äitienpäivälahja olisikin mielestäni se, että vanhemmuuden vastuita jaettaisiin tasaisesti, vuoden jokaisena päivänä. Meillä on vielä paljon matkaa siihen, että yhteiskunnan rakenteet tukisivat tätä ajatusta. Perhevapaauudistusta kaivataan kipeästi, jotta äitiydestä ei muodostu kenellekään kannustinloukkua ja jotta yhteiskuntamme tältäkin osin tunnistaa ja tiedostaa erilaiset perheet ja erilaiset tavat olla äiti. On aivan välttämätöntä, että perhevapaauudistukseen liittyvä selvitystyö saadaan pikaisesti käyntiin.

 

 

Äitiyttä todellakin on monenlaista. Itsekin koen olevani äiti yhtä aikaa monella tapaa. Olen äiti ihanalle ja eloisalle esikoisellemme, samoin kuin hänen pienelle enkeli-veljelleen sekä kohdussani parhaillaan kasvavalle kuopuksellemme. Olen joka päivä onnellinen ja kiitollinen voidessani olla äiti. Sen ilon soisi kaikille, jotka sitä toivovat. Olen myös kiitollinen omalle äidilleni, joka on mahdollistanut minulle niin paljon, muun muassa monelta osin sen, että pystyn tasapainoisesti yhdistämään vanhemmuuden ja vaativan työn.

Äitinä ajatukseni tänään äitienpäivänä ovat kaikkien äitien luona. Näissä mietteissä erilaisille äideille aurinkoista äitienpäivää!

 

Positivt från regeringens halvtidsöversyn

 

Under detta år har vi fått höra länge efterlängtade och positiva ekonomiska nyheter. Efter tio magra år är även en måttlig tillväxt en stor och glädjande nyhet. Vi är klart på väg i rätt riktning.

Regeringens fokus har helt befogat legat på att förbättra sysselsättningen och att skapa ekonomisk tillväxt. Det verkar som att regeringens lösningar har varit effektiva.

Finansministeriet förutspår att den ekonomiska tillväxten i år kommer att uppgå till 1,2%. Siffran är positiv, trots att man ännu i början av 2000-talet utan tvekan hade betraktat den som alarmerande låg. Konsumenternas och företagens förtroende för ekonomin har förbättrats. Dessutom kommer den för Finland så viktiga exporten att växa.

Gällande tillväxttalen bör man komma ihåg, att detta ännu inte är tillräckligt för att korrigera det offentliga underskottet. På samma sätt kommer regeringens tillväxtmål för sysselsättningen inte att kunna uppnås med denna fart. Det är inte bara frågan om konjunkturer, utan en strukturell grop. Behovet av strukturreformer är därför ytterst kritiskt. Förutom sote-reformen krävs flexibilitet på arbetsmarknaden och en ambitiös reform av familjeledigheterna. Gällande dessa har arbetet endast börjat.

I vilket fall som helst är halvtidsöversynen på många sätt ganska positiv. För en regering som arbetar inom snäva ramar, är det viktigt att hitta en gemensam ekonomisk synvinkel.

Jag ger dock regeringen ett speciellt tack för uppmärksammandet av en hållbar utveckling. Även i ett stramt ekonomiskt läge kom man även ihåg miljön och naturen. För energi- och klimatåtgärder gavs en tilläggsfinansiering på 25 miljoner euro för att främja bl.a. cirkulationsekonomi, förnybar energi och transporter med låga utsläpp. Ur en naturskyddets synpunkt sett, är det årliga tilläggsanslaget på fem miljoner för METSO-programmet en glädjande nyhet. Programmet har som uppgift att skydda skogarnas biologiska mångfald. Även utvecklingssamarbetet fick ett litet, men viktigt tillägg.

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön varapuheenjohtajaksi

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) valitsi minut kevätkokouksessaan järjestön varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2017-2018. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Ville Skinnari.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenenä, Kokoomuksen ympäristöverkoston puheenjohtajana ja Itämeriparlamentaarikoiden rehevöitymisraportoijana uskon, että uusi luottamustoimi tulee luontevaksi osaksi muita tehtäviäni. Vaikka kalastaminen ei kuulu aktiiviharrastuksiini, niin merellinen luonto on arjessani mukana sekä työn että vapaa-ajan kautta. Kestävä kehitys ja Itämeripolitiikka ovat tiiviisti mukana kansanedustajan työssäni, ja niitä osaamisalueita pääsen varmasti hyödyntämään tässä uudessa tehtävässä. Etenkin kesällä myös vapaa-aika painottuu merellisestä ympäristöstä nauttimiseen, mökillä ja veneillen.

Haluan uudessa luottamustoimessani kiinnittää huomiota uhanalaisten vaelluskalakantojen elpymisen tukemiseen. Kalastusta tulee tarkastella kestävyyden näkökulmasta ja selvittää esimerkiksi kalastusmatkailun potentiaalia osana kestävämpää kalapolitiikkaa.

Pienten vesivoimaloiden osuus vesivoiman tuotannosta ja siten hyöty energiantuotannolle on varsin pieni, säätövoiman kannalta lähes merkityksetön, mutta niiden aiheuttama haitta vaelluskaloille on suuri. Suomessa on valtava määrä patoja, mutta niiden haittoja kompensoimaan on rakennettu vain vähän kalateitä. Nekin pienvesivoimayhtiöt, joilla kalatievelvoitteita on, toteuttavat niitä varsin huonosti. Velvoitteiden parempi toimeenpano edellyttäisi vesilakiin muutosta (ja siten lain avaamista).

Olen kantanut huolta myös uhanalaisen järvilohen törkeästä salakalastuksesta. Tein asiasta viime vuonna kirjallisen kysymyksen, jossa patistettiin hallitusta ryhtymään toimiin uhanalaisen järvilohen suojelemiseksi.

Työ merellisen luonnon ja sen eläimistön suojelemiseksi, jatkuu. Nyt hieman uusin painotuksin. Kiitos luottamuksesta Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle.

 

Itämeriasiaa kouluvierailulla

 

Viikko alkoi mitä parhaimmissa merkeissä, sillä minulla oli heti aamusta mieluisa tehtävä käydä puhumassa Raunistulan koulun oppilaille kansanedustajan työstäni, sekä erityisesti Itämerestä.

Raunistulan koulu on mukana kaksivuotisessa kansainvälisessä Erasmus-hankkeessa, jonka aiheena on meri. Kumppaneina hankkeessa on merenrantakouluja Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Pohjois-Irlannista. Erasmus-hankkeen päätösjuhlaa vietetään ensi viikolla. Meriteema näkyi koulun käytävillä erilaisina töinä ja taiteena. Erityisprojektina on ollut oman optimistijollan rakentaminen, johon oppilaat ovat saaneet osallistua. Osana valmistautumista hankkeen loppusuoralle oppilaat halusivat kuulla Suomessa ja kansainvälisessä yhteistyössä tehtävästä Itämeren suojelutyöstä, josta minulla oli kunnia heille kertoa.

Sain jo etukäteen koulun oppilailta pitkän listan kysymyksiä, osa niistä varsin haastavia! Tässä muutama esimerkki:

  • Mikä saastuttaa Itämerta eniten ja mitä sille voisi tehdä?
  • Kuinka paljon rahaa kuluu Suomessa vuosittain Itämeren suojeluun?
  • Miten kansanedustaja/t voi vaikuttaa Itämeren suojeluun?
  • Mitä tapahtuu, kun meri saastuu pahoin?
  • Mikä on Itämeren yleisin eliö?
  • Onko Itämeren tila parantunut vai huonontunut lähiaikoina (viime vuosina)? Miten?

Oppilaat jaksoivat kuunnella esitystä todella hienosti. Erityisesti meren roskaantuminen oli aihe, joka kiinnosti ja myös huolestutti. Oppilaita kiinnosti myös kansainvälinen yhteistyö ja ihmetytti se, miksi Itämeren ympäristövaltiot eivät yhdessä päätä lopettaa roskaamista.

Lopuksi käsiäänestyksellä kaikki halusivat uida jatkossakin meressä ja suurin osa halusi syödä kalaa, kaikki lupasivat olla roskaamatta ja kerätä tarvittaessa roskat. Sovimme vielä, että aloitetaan pitämällä oman koulun piha siistinä ja laittamalla kaikki roskat roskikseen, Raunistulan koululta on kuitenkin lyhyt matka roskalla päätyä mereen.

Lämmin kiitos koulun oppilaille ja opettajille, että sain vierailun merkeissä olla mukana tärkeässä hankkeessanne!

 

Kasvuluvut eivät vielä korjaa alijäämää

 

Parin viimeisen viikon aikana eduskunnan työpöydällä on ollut ajankohtaisia talousasioita: hallituksen puoliväliriihen ratkaisut sekä selonteko julkisen talouden suunnitelmasta. Tiivistettynä voidaan sanoa, että suunta on oikea, mutta työ on vielä pitkälti kesken.

Hallituksen toimissa painopiste on aivan perustellusti ollut juuri työllisyyden nostamisessa ja talouskasvun luomisessa. Kestävä talouskasvu on oikeutetusti työn keskiössä.

Tämän vuoden puolella olemme saaneet kuulla kauan kaivattuja positiivisia talousuutisia. Etenkin meillä Varsinais-Suomessa työllisyys on kasvussa. Kymmenen laihan vuoden jälkeen maltillinenkin talouskasvu on suuri ilouutinen. Selkeästi ollaan menossa oikeaan suuntaan.

Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle talouskasvua 1,2%. Luku on positiivinen, joskin vielä 2000-luvun alussa sitä olisi epäilemättä pidetty huolestuttavan alhaisena. Myös Suomelle tuikitärkeän viennin kasvu piristyy. Kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen on parantunut, mikä on aina tärkeä mittari.

Kasvulukujen lomassa täytyy muistaa, että tämä ei vielä riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämää. Myöskään hallituksen työllisyystavoitteeseen ei tulla pääsemään. Tekemistä riittää edelleen, eikä tilanne korjaannu itsestään.

Kyse ei nimittäin ole vain suhdanteista, vaan ongelmamme ovat ennen muuta rakenteissa. Juuri rakenteellisten uudistusten tarve on siksi edelleen kriittinen. Se ei ole häviämässä mihinkään. Sote-uudistuksen lisäksi tarvitaan joustoja työmarkkinoille sekä kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Näiden osalta työ on vasta aluillaan.

Joka tapauksessa puolivälitarkastelun anti oli monelta osin varsin positiivinen. Kireän raamin puitteissa toimivalle hallitukselle oli tärkeää löytää yhteinen talousnäkymä.

Minulta hallitus saa kuitenkin erityiskiitoksen kestävän kehityksen huomioimisesta riihessään. Tiukassakin taloustilanteessa muistettiin myös ympäristöä ja luontoa. Näiltä osin leikkaukset näyttäisivät viimein olevan takanapäin ja suunnan olevan korjaava. Tämä on mielestäni aivan oikein.

Esimerkiksi energia- ja ilmastotoimiin saatiin 25 miljoonan euron lisärahoitus, jolla edistetään mm. kiertotaloutta, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöistä liikennettä. Luonnonsuojelun kannalta suuri ilouutinen oli metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman vuosittainen viiden miljoonan euron lisämääräraha. Myös kehitysyhteistyöhön tuli pieni, mutta tärkeä lisäys. Näin hallitus lunasti lupauksensa siitä, että rahoitusta lisätään talouden tilanteen elpyessä. Hallitus teki oikeansuuntaisia korjausliikkeitä panostamalla myös ympäristöön ja tulevaisuuteen.

 

METSO-ohjelman rahoitus palautetaan kestävälle tasolle

 

Kokoomuksen Salolainen ja Sirén: METSO-ohjelman rahoitus palautetaan kestävälle tasolle

Hallitus päätti lisätä METSO-ohjelman rahoitukseen 5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa rahoituksen tason palauttamista vuoden 2015 tasolle. Kokoomuksen kansanedustajien Pertti Salolaisen ja Saara-Sofia Sirénin mukaan päätöksellä pidetään täysimääräisesti kiinni METSO-ohjelman suojelutavoitteiden täyttymisestä.

Kokoomuksen luonnonsuojelijoiden puheenjohtaja Pertti Salolainen pitää METSO-ohjelman rahoituksen palauttamista erittäin tärkeänä päätöksenä.

”Suojeluohjelma on nyt puolessavälissä, mutta ilman lisärahoituspäätöstä ohjelman täysimääräinen toteuttaminen olisi ollut haastavaa. Nyt päätetyt lisäresurssit turvaavat sen, että ohjelman loppukauden suojelutavoitteista voidaan pitää kiinni. Tärkeää on huomioida myös tulevien vuosien rahoitustarpeet”, Salolainen toteaa.

Kokoomuksen ympäristöpolitiikan verkoston puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén kiittää hallitusta ympäristön kannalta tärkeästä lisäpanostuksesta.

”METSO-ohjelma on onnistunut luomaan hyvän keskusteluyhteyden ympäristö- ja metsäalan toimijoiden välille. Vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman turvin on otettu jo monia tärkeitä askeleita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. On aivan keskeistä, että ohjelman jatkuvuus varmistetaan”, hän sanoo.

Edustajat muistuttavat, että METSO-ohjelman tavoite on elintärkeä. Ohjelman tarkoituksena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelma yhdistää erityisellä tavalla metsien suojelun ja talouskäytön vapaaehtoisuuteen perustuen.

”Jotta suojelutavoitteeseen, eli 96 000 hehtaariin päästään ohjelman loppuun mennessä, tulee kohteita suojella vielä keskimäärin 3 800 hehtaaria vuosittain. Määrärahojen nostaminen varmistaa sen, että tavoitteen toteutuminen etenee. Kokoomus on erittäin tyytyväinen, että hallitus on päättänyt panostaa ainutlaatuisen luontomme suojelun korkealle ja löysi lisäpanoksia METSO-ohjelmaan”, edustajat toteavat.

”Ympäristövaliokunta nosti viime syksynä talousarviolausunnossaan METSO-ohjelman toteuttamisen turvaamisen tärkeimmäksi valiokunnan toiveeksi. Panostukset ohjelmaan ovat verrattain pieniä, mutta sitäkin arvokkaampia. Tämä on tärkeä päivä luonnonsuojelulle”, sanoo Salolainen.

 

Lisätiedot:

Pertti Salolainen

puh. 050 5122270

 

Saara Sofia Sirén

puh. 050 5132051

 

Nyt on lukiouudistuksen aika!

 

Kokoomusedustajat: Nyt on lukiouudistuksen aika!

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Multala ja Saara-Sofia Sirén sanovat hallituksen käynnistämän lukiouudistuksen kertovan hallituksen kunnianhimosta koulutuksen uudistamisessa. Hallitus päätti käynnistää puoliväliriihessä lukiouudistuksen, jonka tavoitteena on tulla voimaan vielä tämän hallituskauden aikana. Edustajat korostavat, että muiden koulutusuudistusten jälkeen nyt on lukion vuoro.

”Lukiokoulutuksen tehtävä on jatkossakin olla yleissivistävä tutkinto, joka tuottaa jatko-opintokelpoisuuden. Nyt käynnistettävällä uudistuksella vahvistetaan yleissivistävyyttä ja tutkinnon laaja-alaisuutta. Uudistuksessa tulee keskittyä erityisesti koulutuksen laadun ja oppimistulosten parantamiseen, korkea-asteen opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen sekä joustavampien opinpolkujen tukemiseen”, toteavat edustajat.

Kokoomusedustajien mukaan lukiokoulutuksen tulisi vastata nykyistä paremmin muuttuneiden jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.

”Lukiokoulutus pitää päivittää 2020-luvulle. Tulevat jatko-opinnot ja työelämä vaativat koko ajan yhä laaja-alaisempaa osaamista sekä kykyä eri oppiaineiden osaamisen yhdistämiseen. Uudistuksessa tuleekin arvioida, kuinka koulutusta voitaisiin kehittää yhä laaja-alaisemman osaamisen antavaan suuntaan, esimerkiksi ilmiöpohjaista, oppiainerajat ylittävää koulutusta lisäämällä”, sanovat edustajat.

Uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi nousee toisen ja korkea-asteen välisen kuilun kaventaminen. Kokoomusedustajien mukaan uudistuksessa on löydettävä yhdessä koulutuskentän kanssa parhaat keinot jatko-opintovalmiuksien kehittämiseksi ja aloitettava niiden määrätietoinen toteuttaminen.

”Lukiouudistuksessa tulee arvioida, kuinka siirtymää korkea-asteen opintoihin saataisiin sujuvoitettua. Yhä joustavammat opintopolut ja lisääntyvä yhteistyö korkeakoulujen kanssa voisivat olla keinoja tähän.  Opiskelijat voisivat mahdollisesti jo lukioaikanaan suorittaa itseään kiinnostavia yliopistojen peruskursseja ja näin aloittaa suuntautumisen tietylle alalle. Avoin korkeakouluopetus voisi mahdollistaa tämän kaikissa maan lukioissa”, sanovat edustajat.

”Yksi keskeinen teema tulee olemaan lukion kansainvälisyyden lisääminen. Opetusministerin väläyttelemä mahdollisuus jokaisen opiskelijan opiskelijavaihtoon on ehdottomasti selvittämisen arvoinen asia. Kokonaisuudessaan lukion uudistaminen on hyvin innostava projekti”, sanovat kokoomusedustajat.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti: 0505122380

Sari Multala: 040 5317104

Saara-Sofia Sirén: 050 5132051

Puoliväliriihestä luoville aloille uusia avauksia

 

Kansanedustajat Sirén ja Kosonen: Puoliväliriihestä luoville aloille uusia avauksia

 

Hallitus on puoliväliriihessä koonnut vuosille 2017-2019 toimintasuunnitelman, joka pitää sisällään uusia avauksia mm. osaamisen, sekä kasvun ja työllisyyden aihepiireistä. Kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok) ja Hanna Kosonen (kesk) pitävät hyvänä, että hallitus tekee nyt suunnitelmassaan kaivattuja avauksia myös luovien alojen vahvistamiseksi.

Sirén ja Kosonen toimivat sivistysvaliokunnan jäseninä ja ovat yhdessä edistäneet luovien alojen työllisyyttä tukevia toimia.

”Luovilla aloilla työskentelee jo nyt merkittävä joukko suomalaisia ja alan kasvupotentiaali on huomattava. Suuri osa luovien alojen työllisistä on itsensätyöllistäviä, työn muodot vaihtelevat ja säännöllisiä tuloja ei aina ole. Arkielämässä luovien alojen työtä tekevät kohtaavat monenlaisia haasteita mm. verotuksen ja tukien osalta. On hienoa, että hallitus ryhtyy parantamaan alan toimintaedellytyksiä ottamalla luovat alat osaksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketteja”, Sirén ja Kosonen toteavat.

 

Hallitus linjaa toimintasuunnitelmassaan, että se vaikuttaa siihen, että Verohallinto selkeyttää tekijänoikeuksista saatavia tuloja ja yhtenäistää tekijänoikeuksien luovuttamiseen liittyviä verotuskäytäntöjä.

”Tekijänoikeuksista saatavien tulojen verotuskäytännöt ovat puhuttaneet Suomessa, sillä artistien tiedetään lähteneen esimerkiksi Ruotsiin, missä tekijänoikeuksista saatavat tulot voidaan tulouttaa artistin yhtiölle. Suomessa ne ovat henkilökohtaista tuloa. Musiikintekijöille tyypillistä on tulojen epäsäännöllisyys, jolloin verotuskäytännöt nykyisellään ovat haastavia. Hyvä että asiaa ryhdytään vihdoin korjaamaan”, edustajat sanovat.

 

Ei‐työsuhteisten taiteilijoiden MYEL‐YEL ‐eläketurvaa lähdetään hallituksen mukaan myös selkeyttämään.

”Nykyisessä mallissa ei ole kannustimia kerryttää sosiaali- ja eläketurvaa, sillä kalliit vakuutukset nostavat toimeentuloa vain vähän yli perusturvan tason”, Sirén ja Kosonen huomauttavat.

 

Lisätietoja:

Saara-Sofia Sirén

050 513 2051

 

Hanna Kosonen

040 7171 114