Viime viikkoina kalapolitiikasta on jälleen käyty ajankohtaista keskustelua etenkin kalastuskiintiöihin ja kalakantoihin liittyen. Perjantaina 12.10. eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitys Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta. Maanantaina 15.10. Luxemburgissa kokoontui EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päättämään Itämeren kalastuskiintiöistä tulevalle vuodelle. Kalakantojen huolestuttava tilanne vaatii sekä kansallisia toimenpiteitä että kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi EU:n tasolla.

Kalakantojen elinvoimaisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kalapolitiikka on kiinteässä yhteydessä myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja vesistöjen suojeluun. Ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan osaltaan rehevöitymistä vesistöissä ja rehevöitymistä aiheuttaviin ravinnepäästöihin taas voidaan vaikuttaa ottamalla vesistöjen suojelu huomioon esimerkiksi maa- ja metsätalouden sektoreilla.

Liikakalastus on yksi selkeä syy useiden kalakantojen ahdinkoon. Mielestäni on selvää, että esimerkiksi lohen kalastuskiintiöiden olisi pohjattava Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliseen arvioon.

Luxemburgissa tällä viikolla kokoontunut EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätyi lopulta pitämään lohen kalastuskiintiön Itämerellä edellisten vuosien tasolla. EU komissio esitti aikaisemmin lohen kalastuskiintiön nostoa 105 000 loheen, kun taas ICES on suositellut maksimissaan 65 000 lohen pyytämistä vuosittain. Nykyinen lohen kalastuskiintiö on 91 000 lohta vuosittain. Pienempi kiintiö olisi ollut toivottava, mutta tärkeintä oli estää kiintiön nosto. Samalla onnistuttiin vihdoin saamaan EU-tason ratkaisuja puutua salakalastukseen ja väärinraportointiin, jota on tapahtunut ennen kaikkea Puolan toimesta.

Salakalastus Itämerellä uhkaa erityisesti Itämeren lohta. Salakalastus onkin ollut vahvasti esillä kansainvälisissä keskusteluissa nimenomaan Suomen toimesta. Maanantaina Luxembourgissa EU-maat sopivat toimenpiteistä, joilla salakalastukseen päästään vihdoin puuttumaan. Tämä on erittäin tärkeä edistysaskel lohikantojen elvyttämisessä.

Kansallisessa päätöksenteossa taas tarvittaisiin edistysaskeleita etenkin vaelluskalojen esteiden poistamiseksi joista. Mielestäni sellaisten patojen, joiden energiantuotanto on kokonaisuuden kannalta hyvin pienimuotoista, purkamista tulisi selvittää. Valitettavasti kalatalousvelvoitteita ei ole osoitettu vanhoissa vesitalousluvissa. Tältä osin olisi tarpeen pohtia tarpeellisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.

Kalastusmatkailun potentiaalista on Suomessa vasta vähän laskelmia, mutta alueellisesti sen hyöty voisi olla merkittävästi suurempi, kuin esimerkiksi pienen vesivoimalaitoksen tuoma työllistävä tai taloudellinen vaikutus.

Kalastusmatkailun potentiaali olisikin tärkeä tunnistaa aikaisempaa paremmin. Monissa naapurimaissamme on jo huomattu kalastusmatkailun tuoma hyöty, niin alueellisen talouden ja työllisyyden, kuin ympäristön näkökulmasta. Kalastusmatkailua kehittämällä myös luonto voittaa, sillä kalat kasvavat isommiksi ja niitä on enemmän.

Panostamalla luonnon kannalta parempaan vaihtoehtoon, on saatu myös taloudellista hyötyä nostettua, sillä kalastusmatkailussa tiedetään olevan merkittävää kasvupotentiaalia. Tällä hetkellä olemme muita pohjoismaita jäljessä tuon potentiaalin hyödyntämisessä.

Syksyllä 2017 tein asianomaiselle ministerille kirjallisen kysymyksen kalastusmatkailun potentiaalin hyödyntämisestä ja Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian päivittämisestä. Iloitsenkin siitä, että maa- ja metsätalousministeriö päätti nyt heinäkuun lopulla asettaa ohjausryhmän vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian päivittäminen –hankkeelle.

Kalastusmatkailun potentiaalin hyödyntäminen tietysti edellyttäisi ensin kalakantojen elvyttämistä kestävälle tasolle. Esimerkiksi Ruotsista on vastikään saatu hyviä kokemuksia kalakantojen elpymisestä, kun kalastussäädöksiä on kiristetty esimerkiksi kalojen alamittaa nostamalla ja vapaa-ajan kalastajien verkkomääriä rajoittamalla. Rajoituksilla on vaikutusta paitsi kalojen määrän kasvuun, myös populaation geneettisiin ominaisuuksiin. Alamittaa nostamalla varmistetaan, että kalat ehtivät sukukypsiksi ennen saaliiksi joutumista. Tällöin muutkin kuin kitukasvuiset yksilöt ehtivät kutea ja vältetään populaation kääpiöityminen.

Nyt lokakuussa hallitus varmisti, että kaupallisten kalastajien osalta kuhan alamittaa nostetaan sovitusti vuoden 2019 alusta alkaen. 2019 voimaan tulevan asetuksen tavoitteena on parantaa Saaristomeren kuhakannan kehitystä, jonka heikkeneminen on ollut meilläkin huolenaihe. Sääntelyn vaikutuksia kuhakannan kehittymiselle tullaan seuraamaan ja siten pyritään varmistamaan kalastuksen kestävän tason saavuttaminen.

Meillä on monia tapoja edistää kestävää kalapolitiikkaa ja teema liittyy läheisesti moneen lakiin ja erilaisiin strategioihin eri ministeriöissä. Keskustelussa kalastuspolitiikasta on väläytelty myös halukkuutta tehdä muutoksia kalastuslakiin. Laki valmisteltiin huolellisesti ministeri Petteri Orpon johdolla juuri viime hallituskaudella ja mielestäni sen avaamiseen ei tällä hetkellä ole valmiuksia.

Under de senaste veckorna har det igen förts en aktuell diskussion om fiskpolitiken – särskilt, vad fiskekvoter och fiskbestånd beträffar. På fiskbeståndens livskraft inverkar flera faktorer. Fiskpolitiken står i en fast förbindelse även med till exempel klimatförändringen och vattendragsskyddet. Klimatförändringen förutspås att förvärra för sin del vattendragens övergödning ochsåledes försvaga fiskbestånden vidare. Fiskbeståndens oroväckande situation kräver både nationella åtgärder och internationellt samarbete till exempel på EU-nivån.

Tjuvfiske i Östersjön hotar särskilt östersjölaxen. Tjuvfisket har faktiskt varit starkt framme i internationella diskussioner särskilt av Finlands initiativ. På måndagen skall EU-länderna komma överens om åtgärder, med vilka det äntligen kan ingripas i tjuvfisket och i den för närvarande allmänna felrapporteringen. Även övervakningen skall effektiveras. Detta är ett viktigt steg framåt i återupplivningen av laxbestånd.

I nationellt beslutsfattande skulle å sin sida behövas framstegsärskilt med avlägsnandet av vandringsfiskars hinder från åar. Enligt min mening borde man klarlägga avskaffandet av sådana dammar, vilkas energiproduktion är från helhetens synvinkel mycket småskalig. Alltid på tal om vattenkraft borde man också tala om vandringsfiskar och fiskvägar.

Om fisketurismens potential i Finland finns det först ont om beräkningar, men regionalt vore dess nytta sannolikt avsevärt större än till exempel den sysselsättande eller ekonomiska effekt som ett litet vattenkraftverk åstadkommer. Finland skulle ha väldigt mycket att vinna i fisketurismens fält, bara fiskbestånden är på en hållbar nivå.

En ny fiskelag trädde i kraft i Finland under förra perioden. På sistone har man inom regeringen framkastat idén att öppna den. Jag tycker att fiskelagen är väl förberedd och nyss godkänd, och för närvarande finns det inga färdigheter för att öppna den.

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Tänään vietetään kansainvälisesti YK:n köyhyyden poistamisen päivää ja Suomessa asunnottomien yötä. Asunnottomuuteen on yleensä monta syytä ja asunnottomuutta on erilaista. Yhtä kaikki jokaisella tulisi olla oikeus asuntoon.

Asunnottomuuden takana on yleensä moninaisia syitä. Asunnottomuutta on myös erilaista. Suomessa valtaosa asunnottomista majoittuu sukulaisten tai tuttujen luona. Liian moni kuitenkin on riippuvainen hätämajoitusjärjestelyistä tai jopa viettää yönsä taivasalla.

Joka tapauksessa asunnottomuus vaikeuttaa elämässä eteenpäin pääsyä, riippumatta siitä onko pään päällä öisin katto vai ei. Esimerkiksi työnhaku on vaikeaa ilman omaa osoitetta.

Olen erityisesti huolissani tilanteesta Turussa. Asunnottomuus on yleisesti Suomessa vähentynyt, mutta Turussa asunnottomien määrä on kasvanut. Tuoreimpien lukujen mukaan Turussa oli viime vuonna noin 450 asunnotonta, joista yli 100 on nuoria. Asunnottomien määrä on vuodessa kasvanut neljänneksellä. Vertailun vuoksi: nämä luvut ovat puolta suurempia kuin esimerkiksi Tampereella.

Asunnottomuuteen ei ole yhtä selkeää syytä, eikä siksi myöskään yhtä selkeää ratkaisua. Meidän täytyy tehdä asuntopolitiikkaa, joka mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämisen. Uudisrakentamisen lisäksi tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi välivuokrausmallilla, jonka käyttöönottoa ehdotin pari vuotta sitten. Lule lisää täällä.

Lisäksi meidän pitää jatkaa työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asunnottomuuden taustalla voi olla ja asunnottomuus edesauttaa esimerkiksi päihdeongelmia, ylivelkaantumista tai sairautta. Näihin asunnottomuuden juurisyihin tai seurauksiin tarvitaan myös ratkaisuja.

Elinympäristömme heikkenee huolestuttavaa tahtia. Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ei ole vielä herättänyt yhtä suurta huolta kuin ilmastonmuutos, vaikka itse asiassa kyseessä on vähintäänkin yhtä kriittinen kysymys. Tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen 2020 mennessä. Tähän mennessä tehdyillä toimenpiteillä on saavutettu yksittäisiä edistysaskeleita, mutta köyhtyminen jatkuu edelleen.

Kaiken taustalla on se, miten käytämme resurssejamme. Kun elämme yli varojemme, luonto köyhtyy. Päätöksentekomme tulisi perustua pidemmän aikavälin näkökulmaan. Kertakäyttökulutuksesta tulisi päästä kokonaan eroon.

Kulutustottumuksia voidaan ohjata esimerkiksi verotuksella. Tavoittelemamme vihreä verouudistus tarkoittaa verotuksen painopisteen muuttamista työn verotuksesta kohti ympäristölle haitallisia veroja.

Tarvitaan myös lisää suojelua. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvalla METSO-hankkeella on todella positiivisia kokemuksia metsien suojelusta Etelä-Suomessa. Hanke on aikataulutettu vuoteen 2025, joten nyt on aika pohtia, miten suojelemme metsiämme METSOn jälkeen. Hanketta on syytä jatkaa ja samalla laajentaa muihin elinympäristöihin. Myös Natura2000 -verkosto on kohta päivittämisen edessä ja suojelualueita on syytä täydentää.

Yksi kiinnostava, uusi toimintatapa on niin sanottu ekologinen kompensaatio. Siinä esimerkiksi rakentamisen aiheuttamat haitat luonnolle kompensoitaisiin jossakin toisaalla. Rakentaminenhan aiheuttaa aina muutoksia ja harmia ympäristölle. Ekologisen kompensaation käytäntö pyrkisi siihen, ettei ihmisen toiminnasta aiheutuisi nettomenetystä tai nettohävikkiä, vaan ennemminkin nettohyötyä. Tästä ajattelusta on käynnissä valtioneuvoston hanke, josta saamme tuloksia marraskuussa. Odotan lisätietoja mielenkiinnolla.

Meidän tulisi saada tieto ja huoli biodiversiteetin muutoksista paremmin esille. Tarvitaan lisää tietoa ja tiedonvälitystä. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat luontoa ja pitävät sen suojelua tärkeänä.

Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden eteen voidaan tehdä myös urbaanissa ympäristössä. Kaupunkien kehityksessä olisi paljon mahdollisuuksia huomioida vaikutukset luontoon, myös tiiviissä keskustarakentamisessa.

Eilen käytiin lähetekeskustelu uudesta eläinsuojelulaista. Lakiesitystä on odotettu jo kauan, sillä lain uusimiselle on ollut selkeä tarve. Valmistelua on tehty pitkään. Valmistelun lähtökohdaksi nostettiin muun muassa saatavilla oleva tieteellinen tieto sekä eläinten hyvinvointi ja hyvä kohtelu. Tavoitteen oli tehdä maailman paras eläinlaki.

Valitettavasti tästä tavoitteesta taidetaan jäädä. Esityksen lähtiessä lausuntokierrokselle toivoin lopulliseen esitykseen kunnianhimon tason nostoa. Hallituksen esityksen lausuntokierros oli poikkeuksellisen laaja ja palautetta annettiin erittäin runsaasti. Sen myötä lakiesitys on muotoutunut hieman paremmaksi ja se sisältää useita selkeitä parannuksia nykylainsäädäntöön. Silti kunnianhimon taso olisi minusta voinut olla korkeammalla. Lain hyviä tarkoituksia himmentävät lukuisat poikkeukset sekä pitkät siirtymäajat. Nämä lakiesityksen lukuisat yksityiskohdat sekä tarvittavat asetustason tarkennukset varmasti ovat valiokunnassa työn keskiössä.

Joka tapauksessa tärkeää on, että hallituksen esitys sisältää monia parannuksia eläinten hyvinvointiin. Olen itse pitänyt esillä esimerkiksi eläinten oikeutta juomaveden saantiin. Kirjausta jatkuvan juomaveden saannista tarkennettiinkin lausuntokierroksen jälkeen oikeaan suuntaan ja eläimillä olisi jatkossa oltava pääsy juomaveteen – tietyin poikkeuksin. Tästä säädetään asetustasolla.

Toinen keskeinen parannus on se, että jatkossa kivunlievitystä edellytetään kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Tämän osalta on vielä syytä tarkentaa, minkälaisten toimenpiteiden yhteydessä kysymys on puudutuksesta ja milloin pelkästä kipulääkkeestä, kuten kävi ilmi eilisessä lähetekeskustelussa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että jatkossa eläinjalostusta säännellään nykyistä tarkemmin ja tiukemmin. Tätäkin on tarkoitus tarkentaa asetustasolla erikseen.

Samoin pidän hyvänä, että maakunnassa valvonnasta vastaavan viranhaltijan tulee uuden lain mukaan olla koulutukseltaan eläinlääkäri. Eläinlääkäreitä on oltava maakunnassa tätä varten riittävä määrä.

Positiivinen uudistus on myös se, että jatkossa koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat pakolliset. Tästä säädetään erillisessä laissa. Valitettavasti tämä kirjaus ei koske kissoja, mutta kissat on mahdollista sisällyttää lakiin myöhemmin. Toivon, että näin tehdään.

Paljon hyviä uudistuksia siis! Haasteellisemmat kysymykset liittyvät tuotantoeläinten hyvinvointiin. Lain tavoitteena on hallituksen mukaan toki turvata myös suomalaisen eläintuotannon toimintaedellytykset. Tämä näkyy esityksessä varsin pitkinä siirtymäaikoina ja lukuisina poikkeuksina eläinten hyvinvointia edistäviin kirjauksiin. Henki on, että tuottajia pyritään kannustamaan uudituksiin vapaaehtoispohjalta varsinaisten kieltojen sijasta.

Tiineytyshäkit esimerkiksi kielletään, mutta tietyin poikkeuksin ja todella pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla. Porsitushäkkejä ei kielletä, vaan sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi investointitukien kautta. Myöskään parsinavettoja ei kielletä, sen sijaan jatkossa lypsylehmät ja hiehot pääsevät nykyistä enemmän jaloittelemaan ja laiduntamaan. Jaloitteluvaatimusten pidentäminen 60 päivästä 90 päivään vuodessa toteutetaan asetusmuutoksella. Hevosten ja muiden nautojen kuin lypsylehmien ja –hiehojen pito kytkettynä kielletään 5 vuoden siirtymäajalla.

Puhe naisten oikeuksien puolesta järjestetyssä mielenilmauksessa kansainvälisenä turvallisen abortin päivänä 28.9.2018.

Naisilla ja tytöillä on oltava itsemääräämisoikeus koskien kehoaan ja kohtaloaan. Tämä on paitsi oma selkeä mielipiteeni, myös Suomen ulko- ja kehityspolitiikan keskeinen prioriteetti ja painopiste. Tasa-arvon, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja esimerkiksi seksuaaliterveyden puolestapuhujia on maailmassa liian vähän ja siksi Suomen tekemä työ on arvokasta. Ulkoministerin toimet ovat olleet omiaan hämärtämään tätä Suomen linjaa.

Ulkoministeri Soini on onnistunut ulostuloillaan nostamaan esille oman näkökulmansa herkkään aiheeseen ja antamaan tilaa uudestaan keskustelulle, joka Suomessa on käyty (ja voitettu) jo vuosikymmenet sitten. Olemme uudelleen joutuneet puolustamaan Suomen selkeää kantaa ja lainsäädäntöä koskien aborttia.

Abortti ei ole ikinä toivottava toimenpide. Niitä ehkäistään tehokkaimmin toimivilla ehkäisypalveluilla ja seksuaaliterveyden tukemisella.

Aborttien rajoittaminen ei vähennä abortteja, vaan pakottaa epätoivoiset naiset epätoivoisiin tekoihin. Kymmenet tuhannet naiset menettävät henkensä ja miljoonat vammautuvat laittomissa aborteissa vuosittain maissa, joissa abortit ovat kiellettyjä.

Vapaa aborttioikeus sen sijaan vähentää aborttien määrää, näin on käynyt Suomessakin.

Jokaisella on oikeus vakaumukseensa ja jokainen tekee omakohtaisesti päätöksen raskauden keskeyttämisestä, mikäli sellaisen vaikean päätöksen eteen joutuu. Silloin jokaisella on oltava mahdollisuus valita turvallinen ja laillinen tapa.

Abortti ei ole koskaan toivottava toimenpide, mutta sen on oltava mahdollinen.

Olen iloinen siitä, että hallitus jatkaa kulttuurialan uudistusten linjaa toteuttamalla tekijänoikeuskorvauksia koskevan verouudistuksen.

Tekijänoikeuksien kautta taiteentekijät saavat korvausta immateriaalioikeuksiensa hyödyntämisestä. Artistit myös musiikin parissa ovat yhä useammin yrittäjiä. Musiikkialan yrittäjiä ei kuitenkaan ole kohdeltu verotuksessa yhdenvertaisesti muiden yrittäjien kanssa.

Musiikkialalla artisteilla itsellään on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kappaleet menestyvät ja miten niitä nostetaan esimerkiksi radiosoittoon. Joistakin kappaleista tulee hittejä ja niitä soitetaan paljon, joidenkin osalta toistokerrat jäävät vähäisiksi tai olemattomiksi. Siten artistin saamien Teosto-korvausten ennakoiminen on varsin hankalaa.

Teoston tekijänoikeuskorvaukset on Suomessa nähty palkkatulona. Tämä on tarkoittanut siis sitä, että hittibiisi voi tuoda hetkellisesti isot tulot, jonka johdosta ansiotulojen veroprosentti nousee keskimääräiseen tulotasoon nähden kohtuuttoman korkeaksi. Monia suomalaisia artisteja onkin vuosien varrella siirtynyt esimerkiksi Ruotsin tekijänoikeusjärjestön piiriin, sillä Ruotsin mallissa artistit ovat voineet ohjata tekijänoikeuskorvaukset yritykselleen ja siten tasata tuloja.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä ja erityisesti tekijänoikeusasioihin tässä roolissani perehtyneenä olin hallituskauden alussa tiiviisti mukana avaamassa keskustelua tekijänoikeuskorvauksia koskevan verouudistuksen tarpeellisuudesta. Mielestäni on hienoa, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on tarttunut tähän pitkäaikaiseen epäkohtaan ripeästi ja tarvittavat uudistukset toteutetaan. Uuden vero-ohjeen myötä musiikintekijät voivat jatkossa tulouttaa tekijänoikeuskorvaukset suoraan omalle yritykselleen.

Kuvassa (alla) olemme tapaamassa valtiovarainministeri Orpoa vuonna 2017 Samu Haberin ja Teoston (silloisen) toimitusjohtajanKatri Sipilän kanssa

Kulttuurin ja luovien alojen työllisyyden edistämiseksi on tehty tällä hallituskaudella tarkeitä uudistuksia. Kirjailijoiden lainauskorvausten nostaminen pohjoismaiselle tasolle oli paitsi oikein, myös tärkeä uudistus kirjailijoiden toimeentulon parantamiseksi. Kirjailijaliitto julkaisi juuri tällä viikolla selvityksensä kirjailijoiden toimeentulosta. Selvityksen mukaan kirjastojen lainauskorvaukset muodostivat vuonna 2017 jo 27% kirjailijoiden kaunokirjallisen työn tuloista, kun vuonna 2010 osuus oli vain 4%.

Hallitus päätti tällä kaudella niin ikään käynnistää audiovisuaalisen alan maksuhyvitysmalliin perustuva tuotantokannustimen. Tuotantokannustimen avulla on mahdollista houkutella Suomeen audiovisuaalisen alan produktioita. Uudistuksen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat laajalle, sillä elokuva-ala työllistää hyvin monenlaisia osaajia ja laajan skaalan erilaisia palveluita.

Kirjailijoiden lainauskorvauksista, av-alan kannustimesta ja tekijänoikeuskista voit lukea aikaisempia kirjoituksiani mm. täällä.

Panokset luovien alojen työllisyyteen tavoittavat monta yrittäjää ja siksi olen iloinen siitä, että tämä hallitus on tehnyt luovien alojen työllisten näkökulmasta varsin positiivisia uudistuksia.

Sommarens exceptionellt varma väder ledde till riklig algblomning i insjöar och hav. Därför har tillståndet i vattendragen på senaste tiden varit ständigt på tapeten, och därför gav regeringens budgetmangling äntligen lättnad i Östersjöns tillstånd.

Under budgetmanglingen i augusti beslutade regeringen effektivera skyddet för Östersjön och insjöarna genom att för ändamålet anvisa 45 miljoner euro i tilläggsfinansiering åren2019–2021. Regeringens beslut bidrar till att främja återvinning av näringsämnen, stärka den viktiga Östersjöforskningen och trygga anslagen för forskningsfartyget Aranda.

Den snabba tidtabellen betyder att näringsläckaget i Östersjön kan påverkas genom att behandla åkrarna i näringskänsliga områden med gips och kalk. Behandlingen av åkrarna är i alla fall bara en tillfällig åtgärd. Parallellt med den förestående förstahjälpen måste långsiktiga planer och lösningar för Östersjön utarbetas.

I jordbruksområden som domineras av djuruppfödning uppstår mer kreatursgödsel än åkrarna behöver. För att reducera näringsläckaget måste man förhindra att överstora gödselmängder samlas på åkrarna. I sin budgetmangling beslutade regeringen därför att låta utreda hur ackumuleringen av överskottsnäring i åkrarna kan minskas och hur man kan främja en transport av näringsämnen till sådana gårdar där det finns ett behov.

Meningen är att endast den mängd kreatursgödsel som växterna kan uppta får läggas på hög på åkern. Så skulle läckaget av överskottsnäring från åkrar till vattendrag kunna reduceras. Samtidigt skapas en kretsloppsmarknad för organisk gödsel. Målet är att också jordbrukarna skulle dra nytta av detta, inte bara Östersjön.

Inom jordbruksnäringen finns det stor potential för att minska näringsbelastningen på vattendragen. Lösningarna kan genomföras så att de är till nytta också för den som odlar marken. Under nästa period måste stödsystemen ändras så att de stöder ett mer hållbart jordbruk.

Nyckelordet är samarbete om de bästa lösningarna ska hittas. En hållbar livsmedelsproduktion och en ren livsmiljö är allas våra livsvillkor.

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä on julkaissut 6.9. selvityksen kilpailukieltosopimusten rajoittamisesta ja penää siinä nopeita toimia. Selvityksen on tilannut Akava. (Aiheesta uutisoi 6.9. HS.)

Olen pitänyt aktiivisesti esillä tarvetta rajata työmarkkinoita jäykistävien kilpailukieltosopimusten käyttöä. Jätin viime marraskuussa asiasta lakialoitteen (LA 90/2017 vp). Sen jälkeen myös ministeri Lindströmin asettama selvitysmies Ahtelan selvitys esitti muutoksia kilpailukieltosopimuksiin.

Lakimuutoksessani ehdotetaan työnantajalle korvausvelvoitetta kilpailukiellon ajalta. Työnantajalla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus myös luopua kilpailukieltoehdosta, jolloin korvausta ei tarvitse maksaa.

Tänään julkaistu professori Liskin työryhmän selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että toimia kilpailukieltosopimuslainsäädännön uudistamiseksi tarvitaan.

Kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet ja niitä esiintyy myös sellaisissa työsopimuksissa, joissa painavaa perustetta ei ole. Työvoiman joustava liikkuvuus on Suomen olosuhteissa elinehto. Meillä ei ole varaa ylimääräisiin työmarkkinoita jäykistäviin rakenteisiin. Nykyiseen epäselvään malliin kaivataan kipeästi useita selvennyksiä.

Tuore selvitys tukee näkemystä muun muassa siitä, että kilpailukieltojen käytön lisääntyminen aiheuttaa haittoja koko yhteiskunnalle, niin työntekijöille, yrityksille kuin kuluttajillekin. Turhat kilpailukiellot myös vaikeuttavat uusien yritysten tuloa markkinoille.

Kilpailukieltosopimusten käytön perusteita tulee selkeyttää. Tarvitaan selkeämpiä pelisääntöjä sopimusten käytöstä. Kilpailukiellot jäykistävät työmarkkinoita, vähentävät työvoiman liikkuvuutta ja johtavat työelämän pelisääntöjen hämärtymiseen.

Kilpailukieltosopimuksista on nyt teetetty useita selvityksiä. Selvitykset ja aiempi tieto osoittavat, että uudistuksille on aito tarve. On aika siirtyä selvityksistä eteenpäin ja ryhtyä toimiin mahdollisimman pian.

Eduskunnassa on asiasta jo valmis lakialoite, jonka pohjalta uudistusta voisi edistää vielä tällä hallituskaudella.

Tietoa lakialoitteesta: https://www.ekonomit.fi/skrifter/-/asset_publisher/6BeOJvse6sla/content/osaava-tyovoima-saatava-joustavammin-tyomarkkinoiden-kayttoon-kilpailukieltosopimusten-turhaa-tekemista-rajoitettava?ekoCategoryId=&curAsset=171161&stId=47474

Kuva: HannaSNy

Itämeri –kysymykset ovat työllistäneet minua paljon muutaman viimeisen viikon aikana.

Olen ollut tiiviisti mukana valmistelemassa Kokoomuksen viime viikolla Oulun kesäkokouksessa julkistamaa keskustelunavausta ympäristöpolitiikasta. Vapaus tarvitsee vastuuta -keskustelunavaus ympäristöpolitiikasta rakentuu kolmen vastuun ympärille: vastuu vesistöistä, vastuu ilmastosta ja vastuu luonnon monimuotoisuudesta. Vastuiden toteuttamiseksi työpaperissa esitetään konkreettisia tavoitteita. Yhtenä tärkeänä tavoitteenamme on vähentää huomattavasti vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Tämä on mahdollista toteuttaa tavoilla, jotka hyödyttävät myös viljelijää.

Keskustelu yhteisestä ympäristöstä ja sen suojelemisesta on avoin kaikille. Kokoomuksen keskustelunavaus on kokonaisuudessaan luettavissa ja kommentoitavissa Kokoomuksen sivuilla (linkki yllä).

Suomen Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtajan roolissa olin alkuviikosta kaksi päivää Maarianhaminassa Itämeriparlamentaarikkojen konferenssissa. Esittelin kokoukselle raporttini Itämeren rehevöitymisestä, sekä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM:n työstä kertovan raportin (yhdessä Sylvia Bretschneiderin kanssa).

Olen pitkään kantanut huolta Itämeren ja sisävesiemme tilasta ja peräänkuuluttanut puheiden sijaan tahdin kiristämistä sekä lisää toimia, joilla vesien tilaa saadaan parannettua. Nostin Maarianhaminan kokouksessa esiin huoleni siitä, että vaikka ravinteiden pääsyä Itämereen on saatu vähennettyä, olemme valitettavasti tavoitteista jäljessä. Keskeisintä on nyt ryhtyä toimeen yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Moniongelmainen Itämeri ja sisävedet vaativat monipuolista apua. Tähän olemme varmasti kaikki havahtuneet ihan viimeistään tänä kesänä, kun poikkeuksellisen lämmin kesä sai sinilevän kukkimaan runsaana sekä järvissä että merenrannoilla. Tilanne ei voi jatkua tällaisena, Itämeri on jätettävä parempaan kuntoon tuleville sukupolville.

Hallituksen budjettiriihessä tehtiinkin tänään pitkään odotettuja ratkaisuja Itämeren tilan parantamiseksi. Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen tehostaa Itämeren ja sisävesien suojelua. Itämeren ja sisävesien suojeluun osoitetaan 45 milj. lisärahoitusta vuosille 2019-2021, 15 milj. kullekin vuodelle. Hallituksen päätöksen avulla muun muassa edistetään ravinteiden kierrätystä, vahvistetaan äärettömän tärkeää Itämeren tutkimusta ja turvataan tutkimusalus Arandan määrärahat. Aivan kuten Kokoomuksen tavoitteissakin linjataan.

Hallituksen budjettiriihessä Itämerelle osoittama ensiapu on äärimmäisen tärkeä. Itämeren ravinnevalumiin voidaan vaikuttaa ravinneherkillä alueilla heti peltojen kipsi- ja kalkkikäsittelyillä. Peltojen käsittely on kuitenkin vain väliaikainen toimi. Kokoomus pitää tärkeänä, että Itämerelle annettavan ensiavun rinnalle saadaan myös pitkän tähtäimen suunnitelmia ja ratkaisuja. Merkittävien rakenteellisten ratkaisujen kautta ravinteiden pääsyä vesistöihin voidaan vähentää kaikkialla Suomessa.

Hallitus päättikin budjettiriihessä käynnistää selvityksen siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään kotieläinvaltaisilla maatalousalueilla ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa ravinteille on tarvetta. Jatkossa pelloille saisi läjittää vain sen määrän lantaa, jonka kasvit tarvitsevat. Tavoitteena on välttää tilanteita, joissa pelloille kertyy liikaa lannoitetta. Näin voitaisiin vähentää ylimääräisen ravinteen valuminen pelloilta vesistöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa kiertotalousmarkkinan luomista orgaanisille lannoitteille. Tavoitteena on, että Itämeren lisäksi tämä tuo hyötyjä myös maatiloille.