Category Archives: Yleinen

Minska ditt matsvinn

 

På sommaren är det härligt att laga god mat för utbudet av färska, inhemska råvaror är stort. Betoningen är allt mer på att konsumenten ska välja ansvarsfullt och det är faktiskt redan många som väljer att köpa till exempel organiska eller närproducerade produkter.

En viktig aspekt av hållbar livsmedelskonsumtion är att matsvinnetska minska. Varje finländare kastar bort i medeltal 30 kilo mat per år. Då är det inte bara själva maten som slösas bort, utan också allt det som har utnyttjats för att producera maten: jord, vatten, energi, arbetskraft och i många fall också kärleksfull omsorg.

Goda livsmedel hamnar alltför ofta och alldeles i onödan bland soporna. Av all ätlig mat är det så mycket som 15 % som kastas bort! Hushållens andel av matsvinnet är 35 %, handelns 18 %, restaurangbranschens 20 % och industrins andel 28 %. Det är alltså i sitt eget kök man kan göra allra mest för att minska matsvinnet!

Det handlar om ekologisk, social och ekonomisk hållbarhet. Att i cirkulärekonomisk anda minska sitt matsvinn är en klimatgärning som sparar naturresurser. Matsvinnet minskar inte utan förändringar i våra attityder och i hur vi fungerar i vardagen.

 

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

 

 

Sähköautoilun yleistyminen ei saa jäädä kiinni mökkimatkasta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen teki tällä viikolla avauksen sähköautojen yleistymisen vauhdittamisesta. Kokoomusministerin avaus koski valtateiden huoltoasemien velvoittamista sähkölatauspisteiden tarjoamiseksi ja asia on herättänyt laajaa keskustelua. 

Mielestäni keskustelunavaus sähköautoilun pullonkaulojen ratkaisemisesta on tärkeä ja ajankohtainen. Liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen mutta ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämätön tavoite. Ilman sähköautojen merkittävää ja nopeaa yleistymistä Suomi ei saavuta päästötavoitettaan. Kun sähköautoilu tehdään mahdolliseksi koko maassa huolehtimalla kattavasta latausverkostosta, ei mökkimatka muodosta enää estettä ympäristön kannalta kestävämmän sähköauton hankintaan.

Jo nyt useat huoltoasemat tarjoavat esimerkillisesti pikalatausta, mutta verkosto ei ole valtakunnallisesti kattava. Merkittävä este sähköautojen yleistymisen tieltä poistuu, kun Suomen jokainen kolkka tulee saavutettavaksi täyssähköautolla. Latausverkko ei synny markkinaehtoisesti ilman sähköautojen merkittävää lisääntymistä, ja toisaalta sähköautojen osto epäilyttää ilman kattavaa latausverkkoa. Siksi näen tässä kohtaa, että valtion tulee antaa vahva signaali kuluttajille ja markkinoille halutusta kehityssuunnasta.

Haluaisin muutosta tarkasteltavan vieläkin pidemmällä aikajänteellä. Meidän tulisi visioida tulevaisuuden liikkumismuotoja vielä laajemmin. Sähkölatauspisteitä pitäisi mielestäni saada sinne, missä sähköautolla muutoinkin asioidaan, nyt ja tulevaisuudessa. Valtion roolina on varmistaa sähkölatauspisteiden alueellinen kattavuus, mutta latauspisteiden sijoittelun ei mielestäni tarvitse olla kiveen hakattu. Markkinoiden tulisi voida toimia omaehtoisesti siltä osin, minkälaisten palveluiden läheisyyteen latauspisteiden sijoittaminen valtaväylillä olisi kannattavinta.

Pidän selvänä, että sähköautot yleistyisivät sähkölatausverkon laajenemisen myötä. Sähköautot ovat tulevaisuutta, kunhan kuluttajat saadaan vakuuttumaan siitä, että mökille tai sukulaisiin asti todella pääsee kulkemaan. Olemme asettaneet tavoitteeksi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja nyt valtion suunnalta tarvitaan selkeitä toimia muutoksen vauhdittamiseksi.

 

Världens vackraste skärgårds huvudstad

Åbo skärgård är världens vackraste och på sommaren är den som bäst. Över 20 000 enastående öar eller skär – i den inre skärgården gröna och grönskande, i den yttre skärgården kargt vackra. Den bedårande Östersjönaturen hänför.

Som Åbobo talar jag ofta ivrigt om vår skärgård med vänner och kollegor runtom i Finland och i världen. Jag kom ändå att börjafundera på när jag själv senast har åkt Skärgårdens Ringväg. Havet och skärgården blir alltför lätt självklarheter för oss som bor på västkusten.

Kan vi värdesätta vår skärgård och dess tjänster? Och kan vi utnyttja skärgårdsturismens mångsidiga potential på bästa möjliga sätt?

Efter kulturhuvudstadsprojektet skrivs det då och då om Åbo som den och den sakens huvudstad. Många av dem grundar sig på åsikter, men en av dem är det enligt mig ingen fråga om: Vi åbobor får ju bo i världens vackraste skärgårds huvudstad.

Det här har jag alltid velat betona när det diskuteras om utvecklingen av Åbo stad. Närheten till havet och skärgårdens möjligheter är saker som är viktiga att lyfta fram tydligt i vår stadsbild.

Det har varit en glädje att bevittna utvecklingen. Vid åstranden öppnas hela tiden nya högklassiga restauranger och caféer. Nu är det lättare att ta sig till Auraåstranden även med egen båt när det finns bättre förtöjningsmöjligheter att tillgå. Gästbåtshamnens tjänster utvecklas äntligen till en ståtlig helhet. Från åstranden kommer man också tidigare ut för att bekanta sig med skärgården när Föli öppnade sin rutt till Runsala och när det har kommit nya förbindelser i passbåtstrafiken.

Ett eget kapitel utgör förstås havsevenemangen, av vilka det mest aktuella exemplet är Europas största segelbåtsevenemang, Tall Ships Races, som efter en lång tid kommer till Åbo den här veckan.

Turistbranschens tillväxtmöjligheter är enorma. I Finlands senaste turismstrategi lyftes Helsingforsregionen, Lappland, Insjöfinland och Åbo skärgård fram som tyngdpunkter. Av de här fyra känns det ibland som att det är just utvecklingen av skärgårdsturismen som fått mindre uppmärksamhet.

Förutom åtgärderna på statsnivå är det nödvändigt att vidareutveckla samarbetet och den gemensamma marknadsföringen även lokalt. Skärgårdens tjänster baserar sig till stor del på småföretagare, som har väldigt svårt att komma fram på egen hand. Skärgårdens mångsidiga möjligheter borde lyftas fram med ett gemensamt, starkt budskap.

Alla semesterfirare kan också själva påverka. Den finska sommaren är kort, men för skärgårdsborna är sommarresenärerna viktiga möjliggörare inom näringsverksamheten. Man hinner åka Skärgårdens Ringväg på en dag, men om det bara är möjligt är det definitivt värt att spendera lite mera tid och ta till vara på företagarnas tjänster.

Jag tillbringar också själv så mycket tid som möjligt i båten och i skärgården på sommaren. Jag har märkt att jag lätt söker mig till samma platser hela tiden, till välbekanta gästbåtshamnar ellercaféer i stugkommunen. Den här sommaren utmanar jag mig själv att bekanta mig med nya platser och tjänster.

 

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser

 

 

Yhdenvertainen Suomi ei ole vielä valmis

Pride -viikko värittää 26.6.-2.7. Helsingin kaupunkikuvaa sateenkaaren värein. Viikko huipentuu lauantaina 1.7 Pride -kulkueeseen, jossa tuhannet suomalaiset haluavat osoittaa, että tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi kuuluu kaikille. Samana päivänä järjestetään Pride -kulkueita myös esimerkiksi Oslossa ja Madridissa. Helsinki Priden teemana on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ”Vapaus ja vastuu”. Teeman kautta halutaan nostaa keskusteluun sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta tärkeät aiheet; ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Pride –viikko nostaa otsikoihin ja mieliin, että suomalainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteiskunta ei ole vielä valmis. Vastuuta yhdenvertaisuuden edistämisestä on kuitenkin kannettava muutoinkin kuin Pride –viikon muistattamana.

”Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä, eivätkä ne ole kenenkään yksinoikeus. Ihmisoikeudet kuuluvat tasapuolisesti kaikille. Lainsäätäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikkia yhteiskunnan jäseniä koskevat samat oikeudet. Ihmisten juridinen tasa-arvoisuus ei voi olla asenteista kiinni.”

Näin kirjoitimme viime syksynä äitiyslain käsittelyä ja translain uudistusta koskevassa kirjoituksessamme. Nyt kansalaisaloitteena eduskuntaan noussut äitiyslaki on edennyt lakivaliokuntaan, joka aloittaa sen käsittelyn tulevana syksynä. Seuraamme asian käsittelyä tiiviisti.

Ihmisoikeuksia loukkaavat epäkohdat translaissa on saatava korjattua pian. Laissa esiintyvien räikeimpien ongelmakohtien korjaamiseksi on jo olemassa lakialoite, jonka on allekirjoittanut 85 kansanedustajaa. Nyt tuo laki olisi saatava pian käsittelyyn. Tämän lisäksi on mielestämme selvää, että translaki tarvitsee kokonaisuudistuksen lähitulevaisuudessa. Kokonaisvaltaisen uudistustyön tulee olla viimeistään seuraavan hallituksen agendalla.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen ei ole pois keneltäkään muulta. Kysymys on sellaisista uudistuksista, joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta valtaväestön elämään, mutta nämä muutokset ovat hyvin merkittäviä sille joukolle, joiden elämää ja arkea nykyisen lainsäädännön epäkohdat haittaavat ja joiden ihmisoikeuksia loukataan.

1.3.2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki oli tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa. Olemme ylpeitä, että saimme vaikuttaa eduskunnassa tämän lain hyväksymisen puolesta. Työ seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi on kuitenkin monilta osin vielä kesken. Yhdenvertaisuutta loukkaavien lakien uudistamistyötä tulee jatkaa määrätietoisesti ja rivakasti, myös Pride –viikon humun jälkeen.

 

Saara-Sofia Sirén

Jaana Pelkonen

Kirjoittajat ovat Kokoomuksen kansanedustajia ja eduskunnan HBLTI-ryhmän jäseniä

 

—————————-

Tästä voit katsoa valtiopäivätoimiani tekstissä mainittujen asioiden eduskuntakäsittelyiden osalta:

  • Kirjallinen kysymys Translain uudistuksesta (Modig ym.) 9.5.2016
  • Lakialoite transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta (Modig ym.) 23.6.2016
  • Puheenvuoro Aito avioliitto -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä 8.9.2016
  • Puheenvuoro 1 Äitiyslain käsittelyn yhteydessä 29.9.2016
  • Puheenvuoro 2 Äitiyslain käsittelyn yhteydessä 29.9.2016

 

Vanhempainvapaa ei saa olla este poliittiselle osallistumiselle

Eduskunnan naisverkosto on kerännyt 150 nimeä lakialoitteeseen, jossa ehdotetaan, että kunnallisesta luottamustoimesta saatava palkkio ei pienentäisi vanhempainpäivärahaa. Tällä hetkellä kokouspalkkiot leikkaavat vanhempainetuutta kokouspäivältä.

– Lakia täytyy muuttaa, sillä nykykäytäntö antaa pienten lasten vanhemmille viestin, että poliittinen osallistuminen ei ole suotavaa tai mahdollista. Vanhempainetuuksien leikkaus kohdistuu erityisesti naisiin, sillä naiset käyttävät valtaosan vanhempainvapaista. On hienoa, että niin moni kansanedustaja allekirjoitti aloitteen, toteaa eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Hanna Sarkkinen (vas.).

Naisverkoston mielestä pienten lasten vanhempia tulisi kannustaa nykyistä paremmin kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen. Aloitteessa esitetään muutosta sairausvakuutuslakiin siten, että kunnallisista ja tulevista maakunnallisista luottamustehtävistä maksettavia palkkioita ei huomioitaisi vanhempainpäivärahoja alentavana tulona.

– Poliittiseen toimintaan osallistuminen on jokaisen yhdenvertainen oikeus, eikä pienten lasten vanhempia saa asettaa tässä heikompaan asemaan. Kunnallisista luottamustoimista maksettavien palkkioiden tarkoituksena on korvata tehtävään kuluvaa aikaa, ja siten mahdollistaa osallistuminen jokaiselle. On väärin, että luottamustoimen hoitamisesta aiheutuu vanhempainvapaalla olevalle taloudellista tappiota, toteaa aloitteen toinen allekirjoittaja Saara-Sofia Sirén (kok.).

Nykyisessä lainsäädännössä kunnallisten luottamustehtävien hoitamisesta maksettavat kokouspalkkiot on virheellisesti rinnastettu ansiotyöhön, joten kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on pienentänyt vanhempainrahaa.

– Kuntapolitiikkaan osallistuminen ei ole rinnastettavissa ansiotyöhön. Kokouksia on satunnaisesti ja yleensä ilta-aikaan. Pienten lasten kanssa kotona oleminen ei välttämättä ole este luottamustehtävän hoitamiselle, ja pitäisi olla vanhempien itse arvioitavissa, haluavatko he hoitaa luottamustehtäviä vanhempainvapaalla ollessaan, Sarkkinen toteaa.

– Meillä ei ole varaa siihen, että pienten lasten vanhemmat eivät osallistuisi yhteisten asioiden suunnitteluun ja niistä päättämiseen. Heillä on arvokasta tietoa ja kokemusta kunnallisten palveluiden toiminnasta ja perheiden tarpeista. Pienten lasten vanhempien osallistuminen politiikkaan on varsin haastavaa arjen suunnittelua ja sitä pitäisi nimenomaan edistää ja helpottaa, eikä luoda tällaisia kannustinloukkuja, Sirén sanoo.

 

Eduskunnan naisverkosto koostuu kaikista eduskunnan 83 naiskansanedustajasta, sen toimintaa johtaa jokaisen puolueen edustajista koostuva työvaliokunta ja verkoston puheenjohtajuus vuorottelee kaikkien puolueiden kesken.

 

Jos kansanedustajan lakialoitteeseen kerätään yli 100 nimeä, on eduskunnan käytäntönä, että lakialoite saa perusteellisen käsittelyn valiokunnassa ja siitä laaditaan mietintö. Naisverkoston luovuttaa aloitteen tänään eduskunnassa klo 12.30 ministeri Mattilalle.

 

Lisätietoja:

 

Hanna Sarkkinen

p. 050 512 2606

 

Saara-Sofia Sirén

p. 050 513 2051

 

 

Lakimuutos kilpailukieltosopimuksista FAQ

Kerään parhaillani eduskunnassa allekirjoituksia kilpailukieltoihin liittyvään lakialoitteeseeni. Asia voi kuulostaa tekniseltä, mutta olen vakuuttunut, että ehdottamallani lakimuutoksella saisimme korjattua erään työmarkkinoitamme jäykistävän epäkohdan. Muutokset kohti toimivampia markkinoita ovat mielestäni aina tervetulleita. Näin varmasti ajattelee moni muukin, sillä lakialoite on saanut varsin positiivisen vastaanoton kollegoilta yli puoluerajojen, samoin kuin esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan siis rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka katsotaan kilpailijaksi. Kilpailukieltojen käyttö työsopimuksissa on viime vuosina yleistynyt kovasti. Työnantajilla ei tällä hetkellä ole mitään riskiä laittaa kilpailukieltoa vaikka kaikkiin työsopimuksiin, sillä kilpailukiellon lisäämisestä työsopimukseen ei nykyisellään koidu työnantajalle mitään velvoitteita.

Lakimuutoksen tavoitteena on ohjata työnantajia käyttämään harkintaa siinä, milloin kilpailukielloille aidosti on lain edellyttämät perusteet. Lisäksi lakimuutos antaa työnantajalle oikeuden vapauttaa työntekijä yksipuolisesti solmitusta kilpailukieltosopimuksesta, jos se osoittautuu tarpeettomaksi sen tekemisen jälkeen. Lakimuutoksessa ehdotan, että työnantajalle tulisi korvausvelvoite tilanteissa, joissa kilpailukielto toteutuu.

Lakimuutoksen etuja ovat:

– toimivammat työmarkkinat

– selkeämmät pelisäännöt

– turhien rajoitusten karsinta

Muutos hyödyttäisi kaikkia osapuolia: työntekijöitä, työnantajia sekä koko yhteiskuntaa.

 

Alla tarkemmin perusteluja ja vastauksia kysymyksiin, joita olen kilpailukieltoihin liittyen saanut:

 

Miksi kilpailukieltoja tulisi rajoittaa lakimuutoksella?

Työvoiman vapaata liikkuvuutta ja markkinoiden toimivuutta tulisi parantaa. Suomessa on jo muutoinkin erittäin jäykät työmarkkinat ja turhat kilpailukiellot jäykistävät niitä entisestään. Kilpailukieltojen on kansainvälisissä tutkimuksissa päätelty aiheuttavan markkinoilla enemmän haittaa kuin hyötyä*. Kilpailukieltosopimusten rajoittaminen lisäisi työvoiman liikkuvuutta työmarkkinoilla. Osaavan työvoiman liikkuvuus taas toisi hyötyjä mukanaan. On koko yhteiskunnan etu, että työmarkkinat toimivat jouhevasti.

 

Mikä kilpailukielloissa mättää?

Kilpailukieltojen käyttö on yleistynyt voimakkaasti. Iso osa kielloista on turhia.

Joissakin työsopimuksissa kilpailukiellot ovat toki täysin perusteltuja eikä lakialoitteeni tarkoituksena ole kieltää niitä. Tavoitteena on yksinkertaisesti vähentää kilpailukieltojen turhaa käyttöä.

On käynyt myös selväksi, että ”pelisäännöt” kilpailukieltojen osalta kaipaavat selkeyttämistä. Laki ei nykymuotoisena määrittele riittävän selkeästi sitä, milloin riittävät perusteet kilpailukiellolle täyttyvät. Sellaisetkin kilpailukieltosopimukset, jotka lopulta eri oikeusasteissa mitätöityvät, jähmettävät kuitenkin työmarkkinoita. On paljon kokemuksia siitä, miten työntekijät eivät sanktion pelossa uskalla hakeutua oman alansa vastaaviin töihin ja edetä urallaan. Tällöin osaaminen ei ole parhaassa mahdollisessa käytössä.

Koska työnantajalle ei koidu kilpailukiellon lisäämisestä työsopimukseen mitään velvoitteita, ei työnantajalla ole motivaatiota käyttää harkintaa niiden soveltamisessa. Kilpailukieltosopimuksessa sekä rajoitteet että sanktiot tulevat siis kokonaan työntekijälle, jonka neuvotteluasema työsopimusvaiheessa on usein heikompi. Kilpailukieltosopimuksesta onkin tullut lähes automaatio työsopimuksissa.

 

Vaarantuuko liikesalaisuuksien suoja, jos kilpailukieltoja rajoitetaan?

Kilpailukieltosopimusta ei pidä sotkea salassapitosopimuksiin. Liikesalaisuuksien suoja pitää ilman muuta olla vahva ja useimmissa tapauksissa salassapitosopimus riittäisi kattamaan liikesalaisuuksien suojan tarpeen. Tällä hetkellä kilpailukieltoa ja salassapitosopimusta käytetään turhaan päällekkäin, joten tavoitteena on myös purkaa päällekkäisyyksiä. Lakialoite ei kuitenkaan jatkossakaan estä kilpailukiellon käyttämistä työsopimuksessa. Se vain lisäisi harkintaa siinä, koska kilpailukieltosopimuksen tekeminen (ja sen jättäminen voimaan työsuhteen jälkeen) on aidosti tarpeellista.

 

Miten kilpailukieltojen rajoittaminen vaikuttaa yrityksiin?

Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu. Kun työvoima liikkuu vapaammin, on yritysten helpompi rekrytoida osaajia töihin. Selvitysten mukaan yrityksillä on tällä hetkellä vaikeuksia löytää osaajia ja tehdä rekrytointeja erityisesti sellaisiin ammatteihin, joissa kilpailukieltosopimukset ovat tyypillisiä**. Erityisesti pk-yritysten ja kasvuyritysten näkökulmasta on huono asia, jos tarvittavaa osaamista ei ole markkinoilla tarjolla.

Positiivisena voidaan nähdä myös se, että lainsäädäntöä kehitetään suuntaan, jolla yrityksiä kannustetaan huolehtimaan henkilöstöstään, sekä kilpailemaan osaajista positiivisilla keinoilla kilpailua rajoittavien sopimusten sijasta. Työhyvinvoinnilla tiedetään olevan vaikutusta työn tuottavuuteen, joten myös tästä näkökulmasta katsottuna työmarkkinoilla tarvitaan enemmän kannustimia ja vähemmän rajoituksia sanktioineen.

 

Miten asia on ratkaistu muualla?

Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa kilpailukieltoja koskevaa lainsäädäntöä on jo päivitetty. Lakimuutoksia perusteltiin juuri sillä, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus tukee talouden ja työn tuottavuuden kasvua. Kaliforniassa kilpailukiellot on kokonaan kielletty, sillä niiden poistamisesta on havaittu olevan laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisestä.

 

Kirjoituksia lakialoitteesta:

31.5.2017 Ekonomi -lehti

16.6.2017 Talouselämä

16.6.2017 Suomen Ekonomien blogi

21.6.2017 Turun Sanomat

 

 

Kiitoksia Suomen Ekonomeille hyvästä yhteistyöstä lakialoitteen valmistelussa.

 

 

Uutisia, tutkimuksia ja viittauksia:

* https://www.forbes.com/sites/omribenshahar/2016/10/27/california-got-it-right-ban-the-non-compete-agreements/#6acf05a43538

**  http://www.manpowergroup.com/talent-shortage-explorer/#.WUd-8uvyjDA

https://www.law.virginia.edu/pdf/olin/conf07/garmaise.pdf

http://law.stanford.edu/wp-content/uploads/sites/default/files/publication/256234/doc/slspublic/NYULawReview-74-3-Gilson.pdf

 

Ammatillinen koulutus etenee vihdoin uudelle aikakaudelle

TIEDOTE

Kokoomusedustajat: Ammatillinen koulutus etenee vihdoin uudelle aikakaudelle

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan edustajat Sanna Lauslahti, Sari Multala ja  Saara-Sofia Sirén iloitsevat ammatillisen koulutuksen reformin etenemisestä. Sivistysvaliokunta on tänään kokouksessaan hyväksynyt mietinnön, joka tulee eduskunnan käsittelyyn huomenna. Valiokunta on käsitellyt esitystä pitkin kevättä ja kuullut kymmeniä asiantuntijoita, minkä lisäksi valmistelussa on ollut mukana satoja eri tahoja.

Reformia on edustajien mukaan valmisteltu koko ajan hyvässä yhteistyössä kentän kanssa, ja tämä jatkui myös eduskuntakäsittelyn ajan.

”Uusi ammatillinen koulutus lähtee opiskelijan tarpeista. Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen ovat uudistuksen tärkeimmät peruspilarit, joiden varaan uusi ammatillinen koulutus rakentuu. On kiittäminen kokoomuslaista ministeriä, Sanni Grahn-Laasosta, että saamme tämän tärkeän uudistuksen vihdoin tehtyä”, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä uudistetaan kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen toiminta-, ohjaus- ja rahoituslainsäädäntö. Jatkossa siirrytään yhteen järjestämislupaan, yhdistetään nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, uudistetaan rahoitusjärjestelmä sekä lisätään työelämässä oppimisen mahdollisuuksia.

Erityisesti edustajat iloitsevat uudesta koulutussopimusmallista, joka on uusi väline työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi. Koulutussopimuksella korvattaisiin nykyisenmallinen työssäoppiminen.

Reformin myötä otetaan käyttöön myös ympärivuotinen haku. Tällä mahdollistetaan joustavampi koulutukseen hakeutuminen, millä ehkäistään tarpeettomien välivuosien syntymistä.

”Joustavat opintopolut mahdollistavat yksilöllisemmän etenemisen opinnoissa. Tämä parantaa koulutuksen läpäisyä ja tarjoaa jokaiselle opiskelijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Nykypäivänä tämä on ainoa mahdollinen tapa edetä, kun maailma ja työelämän tarpeet muuttuvat ripeästikin”, toteaa edustaja Sirén.

Sivistysvaliokunta edellyttää lausumissaan, että uudistusta seurataan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Valtioneuvoston on tarvittaessa tuotava muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli huomataan, että tehdyt lainsäädäntömuutokset eivät tuo muutoksia arkeen.

”Kannamme huolta opiskelijoiden riittävistä jatko-opintomahdollisuuksista ja todellisesta jatko-opintokyvystä. Edellytämme uudistuksen tarkkaa seurantaa, jotta voimme tarvittaessa tehdä korjauksia lainsäädäntöön. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa”, edustaja Multala päättää. 

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti, p.050 5122380

Sari Multala, p. 040 5317104

Saara-Sofia Sirén, p. 050 5132051 

 

Onnea matkaan Roope!

Saariston jätehuolto ja konkreettinen merensuojelutyö saaristossa nojaavat vahvasti Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemälle työlle. Yhdistyksen työssään käyttämä välineistö on jo pitkään kaivannut uusimista. Valtiovarainministeriön syksyllä 2016 julkistamaan budjettiehdotukseen sisältyi 0,5 miljoonan euron tuki saariston jätehuoltotyöhön. Summa kohdennettiin Pidä Saaristo Siistinä Ry:n alusinvestoinnin tukemiseen. Investointi mahdollisti viimein uuden huoltoaluksen hankinnan. Tämän tavoitteen eteen yhdistys on jo pitkään tehnyt määrätietoista työtä.

Uuteen huoltoalukseen tehty investointi mahdollistaa toiminnan jatkumisen ylipäänsä. Alushankinnan toteutumisella on euromääräänsä suurempi merkitys Itämerelle ja kaikille valuma-alueella asuville ihmisille.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n uusi huoltoalus, M/S Roope, vihittiin tällä viikolla käyttöön Turussa. Minulla on kunnia toimia uuden aluksen kummina ja tässä roolissa suoritin aluksen kasteen, sekä pidin puheen kastetilaisuudessa Forum Marinumin edustalla.

 

Merten roskaantuminen on muutaman viime vuoden aikana tunnistettu uudeksi, merkittäväksi ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavaksi tekijäksi. Valtaosa mereen päätyvästä roskasta on meille näkymättömissä pinnan alla, ehkä siksi ongelmakin valkenee hitaasti. Meille on vasta selviämässä millaisia kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi muovijätteen pääsyllä meriin voikaan olla.

Vesistöjemme tila on yhteinen asiamme. Vastuuta merten roskaantumisesta on otettava yhä voimakkaammin ja yhä laajemmin, jos haluamme jättää lapsillemme muutakin kuin merellisen kaatopaikan. Roskat päätyvät meriin pääosin maalta ja ne voivat esimerkiksi jokia pitkin kulkeutua hyvinkin kaukaa. Vastuu merten puhtaudesta onkin ihan jokaisella meistä. Toimivan jätehuollon kautta voidaan edesauttaa sitä, että jokaisella kansalaisella on hyvät edellytykset kierrättää materiaaleja ja ohjata ne oikeaan paikkaan, kun tuotteen käyttöikä tai omakohtainen tarve päättyy.

Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry

 

Inomhusluftproblemen måste lösas på ett hållbart och öppet sätt

Enligt uppskattningarna börjar den årliga prislappen för sanitära olägenheter orsakade av inomhusluftproblem närma sig 450 miljoner euro. Inomhusluftproblemen berör på något sätt så mycket som en femtedel av finländarna. Symtomen är verkliga, de bakomliggande orsakerna mångfacetterade.

Vi borde granska de faktiska kostnaderna som orsakas av inomhusluftproblemen på en bredare skala. En reparation som utförts slarvigt eller på fel sätt kan i värsta fall bli dyr med tanke på investeringar, men också på grund av växande hälsovårdskostnader, sjukledigheter och eventuell arbetsoförmåga.

Besluten gällande renovering av mögel- och fuktskadade fastigheter bör vara väl genomtänkta. Brådska kan inte vara en påverkande faktor när en lösning ska hittas. Undersökningar relaterade till utredningen av inomhusluftproblem bör alltid utföras av certifierade inomhusluftexperter. Som stöd för undersökningsresultaten bör man granska resultat av motsvarande renoveringsarbeten utförda på andra ställen i Finland. Användning av utrymmen som drabbats av inomhusluftproblem bör begränsas utan dröjsmål. Kommunerna borde redan ha utarbetat en strategi för ordnande av eventuella evakueringslokaler och vidtagande av andra åtgärder.

Det är speciellt viktigt att försäkra en god kommunikation mellan de olika sektorerna i städerna. Om varje sektor bara stirrar på sin egen budget, är besluten inte ansvarsfulla med tanke på helheten. Det är också mycket viktigt att se till att kommuninvånarna och i synnerhet de berörda parterna, såsom skolpersonal, elever och deras föräldrar, informeras på ett öppet och förståeligt sätt. Den senaste tidens informationstillfällen om ämnet i Åbo har inte varit lyckade.

Renovering av mögel- och fuktskadade fastigheter bör utföras korrekt på en gång, för vi har inte råd med felbedömningar i inomhusluftfrågor. Det kan på kort sikt kosta mera, men är i det långa loppet alltid förnuftigare. Ett nytt lager målfärg löser inte problem i de inre konstruktionerna.

Jag anser att beslutsfattarnas viktigaste plikt inom kommunen är att hitta lösningar som är hållbara och med vilka man kan försäkra kommuninvånarnas rätt till en ren och hälsosam miljö. Kommuninvånarnas förtroende ska förtjänas med hjälp av ett öppet, ansvarsfullt och hållbart beslutsfattande.

På besök i Pääskyvuori skolan

 

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser

 

Ilman arvoja emme tee arvokkaita tekoja

Politiikassa ja päätöksenteossa on pohjimmiltaan kysymys arvoista. Niiden pariin on erityisen tärkeää palata silloin, kun paine on kova.

Kokoomuslaisessa ajattelussa puhuttelee esimerkiksi ajatus siitä, että meillä on sekä vastuita että mahdollisuuksia. Meillä on vastuu huolehtia toisistamme, yhteiskunnastamme sekä luonnosta, joka meitä ympäröi. Jokaisella tulee myös olla yhdenvertainen mahdollisuus tavoitella onnellisuutta, toimeentuloa ja hyvää elämää.

Suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, mahdollisuuksien tasa-arvo, avoimuus ja sydämensivistys ovat minulle tärkeitä arvoja. Taaksepäin katsomalla voimme havaita, että nämä aatteet eivät aja itse itseään, vaan niitä on pidettävä yllä ja edistettävä, jos haluamme sellaisessa maailmassa elää.

Arvomaailmamme päivittäminen tapahtuu vuorovaikutuksen kautta ihan joka päivä. Vallitsevia arvoja ovat ne, joiden ohjaamia tavoitteita viemme eteenpäin. Se mistä puhumme, sitä viestiä vahvistamme. Siksi tasa-arvolle, suvaitsevaisuudelle, ihmisarvolle, sydämen sivistykselle ja yhdenvertaisuudelle pitää antaa ääni jokaisena päivänä. Maailma ei tule niiden osalta valmiiksi.

Kuvassa keinumassa syyrialaisen lapsen kanssa lähellä pakolaisleiriä Jordaniassa