Hallituksen koronaministerityöryhmä kokoontui viime perjantaina käsittelemään uusia rajoituksia, koska koronavirusmuunnos omikron leviää nyt niin nopeasti. Ajankohta oli sikäli erikoinen, että kysymyksessä oli viimeinen arkipäivä ennen koulujen alkamista ja neuvotteluiden keskeisin kysymys koski hallituksen sisältä noussutta halua siirtyä etäkouluun. Ei ole tiedossa, miksi hallitus havahtui asiaan niin myöhäisessä vaiheessa. Omikronin leviäminen on ollut nähtävissä pitkään ja tietysti myös koulujen loma-aikataulut ovat olleet hyvin tiedossa etukäteen.

Huomio kokouksessa keskittyi nimenomaan etäkouluehdotukseen. Tuntien eripuraisten neuvotteluiden jälkeen ministerit päättivät, että etäkouluun siirtymisen haitat ylittävät hyödyt, joten siihen ei nyt mennä. Tänään siis viimeisissäkin kunnissa lapset palasivat joululomalta kouluun. Osassa kunnissa koulut ovat alkaneet jo viikko sitten.

En halua politisoida koronanhoitoa. Toivoisi, ettei sitä hallituksen suunnaltakaan politisoida. Ihmisten elämää rajoittavien päätösten pitäisi selkeästi pohjautua asiantuntijoiden näkemyksiin ja parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Harva politiikko on pandemianhoidon ekspertti. 

Koska kysymyksessä on ihmisten terveys ja hyvinvointi, olisi erityisen tärkeää nojata päätöksenteko asiantuntijuuteen, tutkittuun tietoon ja faktoihin. Demokratian kannalta perusedellytys on, että päätösten takana olevat materiaalit avataan mahdollisimman avoimesti julkisuuteen. Hallitus on omassa ohjelmassaankin sitoutunut luotettavuuteen ja avoimuuteen. Kuitenkin juuri näissä asioissa hallitus on kompastellut läpi kautensa. Hallituksen toistuviin ongelmiin päätöstensä perustelemisessa ja päätöksenteon avoimuuteen on pitkin kautta kiinnitetty huomiota oikeuskansleria myöten.

Ministerit siis hylkäsivät tältä erää etäkouluidean, mutta päättivät sen sijasta edistää muita rajoituksia. Jonkinlaisille uusille toimille epäilemättä on myös perusteita, koska omkiron leviää nyt todella vauhdilla.

Yksi hallituksen suosittamista rajoituksista kuitenkin herättää vain lisää kysymyksiä. Ministerit nimittäin pyrkivät rajoittamaan lasten ja nuorten harrastamista.

Hallituksen halua kieltää lasten ja nuorten harrastaminen on vaikea ymmärtää. Tiettävästi asiantuntijat eivät tällaista ehdotusta puolla. Linjaus on myös vastoin hallituksen omaa tavoitetta lapsiin kohdistuvien rajoitusten viimesijaisuudesta. Harrastukset ovat lapsille monelta kantilta äärettömän tärkeitä.

Kysymys kuuluu: mihin asiantuntijatietoon ja dataan perustuu hallituksen näkemys siitä, että lasten harrastusten kieltämisestä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa? Tähän on tärkeää saada vastaus, ihan jo demokratian kannalta keskeisen avoimuusperiaatteen näkökulmasta.

Hallitus ei sitä paitsi asiasta edes päätä, vaan päätöksenteko kuuluu alueellisille viranomaisille, Aville ja kunnille. Tästä huolimatta valtioneuvoston kanslian tiedotteessa nimenomaisesti vielä erikseen nostettiin esille, että ministereiden suosittamat rajoitukset koskevat myös lasten ja nuorten harrastuksia. Viranhaltiat voivat olla kovassa paineessa pohtiessaan päätöksiä ja joutuessaan nyt harkitsemaan toimimista valtioneuvoston suositusta vastaan. 

Vastaavaa pohdintaa joudutaan alueellisesti käymään myös esimerkiksi ministeri Kiurun linjauksesta, jonka mukaan yhdestäkin positiivisesta koronatestistä karanteeniin joutuisi koko koululuokka. Jos siihen mennään, etäkouluun siirtyminen on sittenkin käytännössä todennäköistä varsin isolle osalle koululaisia. 

Joulukuussa eduskunta käsitteli Marinin hallituksen arpajaislakiuudistusta. Esitys on valitettavasti pettymys. Tällä uudistuksella nimittäin rahapelihaittojen ehkäiseminen jää vähäiseksi. Laskun maksavat haikommassa asemassa olevat ihmiset.

Suomalaiset hävisivät vuonna 2018 kesimäärin 370 euroa kuukaudessa Veikkaukselle ja ulkomaisille rahapeliyhtiöille. Joukossa on pelaajia kaikista tulotasoista, mutta haitat tuntuvat eniten pienipalkkaisten kukkarossa. Peliriippuvuudesta kärsivillä saattaa olla kymmeniä pikavippejä ja jopa kymmeniä tuhansia euroja velkaa, jotta he voivat rahoittaa pelaamistaan.

Suomessa pelikoneita löytyy laajasti kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Peliriippuvuudesta on vaikea irrottautua, kun pelikoneita on käytännössä mahdoton välttää arkisen asioinnin yhteydessä. Pelikoneet tulisi siksi saada pois kauppojen tuulikaapeista valvottuihin tiloihin. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan hallituksen esitykseen sisälly.

Sen sijaan hallitus edistää maksuliikenteen estoja, huolimatta siitä, että ne on osoitettu toimimattomiksi moneen kertaan. Estot kierretään aina lopulta. Siksi rajoitukset internetin käyttöön eivät ratkaise rahapelaamisen ongelmia. Otetaan oppia esimerkiksi nettipiratismin kitkemisestä. Ei musiikin tai elokuvien laiton jakaminen loppunut estoilla, vaan laillisia vaihtoehtoja kehittämällä. Nyt moni meistä hyödyntää erilaisia suoratoistopalveluita, kuten Spotify ja Netflix. Myös rahapelien osalta voitaisiin kehittää lisenssijärjestelmää.

Aivan keskeistä uudistuksessa olisi rahapelien ja yleishyödyllisten järjestöjen rahoituksen välisen kohtalonyhteyden katkaiseminen. Meidän tulisi päästä tilanteeseen, jossa tärkeää työtä tekevien järjestöjen rahoitus ei riippuisi siitä, miten paljon suomalaiset häviävät rahaa pelatessaan.

On selvää, että Veikkauksen kautta rahoitettavat tulot tulevat joka tapauksessa entisestään vähenemään. Rahoitusvajeen kuromiseksi on haettu ratkaisuja parlamentaarisella työllä.  Yhtenä ratkaisuna Kokoomus on esittänyt yleishyödyllisten toimijoiden oman varainhankinnan mahdollisuuksien edistämistä.

Valitettavasti hallituspuolueet äänestivät Kokoomuksen ehdotukset kumoon. Hallitukselle ei kelvannut edes ehdotus siitä, että käynnistettäisiin selvitystyö koskien suomalaisen rahapelijärjestelmän tulevaisuutta ja vaihtoehtoja, joiden myötä siirtymä mahdollisiin muihin järjestelmiin voitaisiin tehdä hallitusti ja samalla turvata Veikkauksen kautta rahoitettavien kohteiden rahoitusta. Marinin hallituksen esitys perustuu peliongelmien ehkäisyn sijasta tavoitteelle lujittaa Veikkauksen monopoliasemaa.

Kuluneet vuodet ovat kansainvälisesti olleet tasapainoa hakevia. Katseet ovat kohdistuneet aikaisempaa vahvemmin kahtia jakautuneeseen Yhdysvaltoihin, jonka ulkopoliittinen linja oli erityisen epäjohdonmukainen Trumpin aikana. Samaan aikaan Kiina on vahvistanut merkittävästi asemiaan. Toisaalta myös Afrikka mantereena on huomioitu yhä kiinnostavampana ja nopeasti kehittyvänä alueena.

Suurin osa kehityskuluista on hitaita, vuosikymmeniä kestäviä ja suhteellisen tasaisesti etenevinä vaikeammin havaittavia. Huomiomme saavatkin helposti lähinnä nopeatempoiset ja yllättävältä tuntuvat tapahtumat – ja yleensä vain yksi kerrallaan. Syyria, Jemen, Libanon, Palestiina, Afganistan, Ukraina… Kriisit eri puolilla maailmaa ovat moninaisia. Ne nousevat vuorotellen julkiseen keskusteluun hetkellisesti, kunnes huomio kääntyykin jo seuraavaan. Huomioarvo ei aina korreloi aiheutuneen inhimillisen hädän kanssa. Hätä ei lopu, vaikka huomiomme herpaantuu – useimmiten päinvastoin.

Tärkeintä olisi, että päätöksenteossa ja kansainvälisessä diplomatiassa hahmotetaan tapahtumien iso kuva ja keskinäiset yhteydet. Oman ulkopoliittisen linjamme tulee olla vakaa ja pitkäjänteinen. Olemme määritelleet ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme painopisteet sekä asemoitumisemme suhteessa naapureihimme ja kilpaileviin arvoihin. Olemme yksiselitteisesti läntinen demokratia ja vahva osa EU:ta. Pienenä maana on tärkeää vaikuttaa ja vakuuttaa ennakoivasti ja selkeällä viestillä.

Joulukuun alkupuolella Venäjän presidentti Putin vaati Natolta lupausta siitä, ettei se laajene itään. Suomessa on totuttu luottamaan ns. ”Nato-optioon” eli siihen, että halutessamme meillä olisi mahdollisuus hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Osana omia ulkopoliittisia tavoitteitaan Venäjä pyrkii horjuttamaan tuota mahdollisuutta. Suomen mahdollinen jäsenyyshakemus on kuitenkin Suomen oma asia.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii vaatimuksillaan pönkittämään omaa valtapoliittista asemaansa sekä oikeuttamaan mahdollisia uusia toimia Ukrainassa. Keskeinen tavoite on päästä osapuoleksi ”suurvaltapöytiin”.

Intresset är nu stort för att turista i hemlandet. Naturligtvis har skärgården också tidigare dragit till sig framför allt stugfolk och båtfolk. Under de två senaste somrarna har antalet turister emellertid varit större än förut.

Ett av dragplåstren i vår region är Skärgårdens ringvägar. Mängden cyklister på rutterna har vuxit med tiotals procent i året. Senast nu måste uppmärksamhet fästas såväl vid ruttens säkerhet som vid serviceutbudet. I synnerhet längs Lilla ringvägen finns det numera efterfrågan på olika sorters service.

Med allt fler besökare är det viktigare än någonsin att satsa på hållbarhet så att också kommande generationer kan njuta av den ömtåliga skärgårdsnaturen. Det bästa skärgården har att erbjuda är lättillgängligt: vackra vyer, rena smaker och närhet till naturen har stor dragningskraft. Semesterfiraren är ute efter upplevelser och det är många som i synnerhet uppskattar att skärgården är autentisk. Turisterna blir hela tiden allt mer medvetna om allt som har med hållbarhet att göra. 

Servicen måste emellertid fungera och förbindelserna måste vara smidiga. Det är ganska lite som krävs för att Skärgårdens ringväg ska kunna göras till ett ännu mer attraktivt semestermål för alla ålderskategorier. Det är finns också EU-finansiering att tillgå för utvecklingsarbetet. 

Hittills är bara en liten del av Lilla ringvägen försedd med gång- och cykelväg. Resten av sträckan måste cyklisterna köra bland bilarna på en smal väg där sikten ställvis är dålig. Inte ens för en erfaren cyklist är det angenämt att cykla längs landsvägsrenen, än mindre för barn med mindre cykelerfarenhet.

En förbättring av till exempel sträckan Pargas-Nagu skulle kräva en investering på 2–4 miljoner euro. Satsningen skulle ge ökad säkerhet, trafiken skulle flyta bättre och fler turister skulle lockas att cykla. Samtidigt skulle bilförarnas säkerhet och bekvämlighet förbättras genom att cyklarna skiljs från den övriga trafiken.

På samma gång kunde guidningen och tillgången på information förbättras. Förbindelsefartygens tidtabeller, inkvarteringsmöjligheterna och restaurangernas öppettider ska stå att finna så enkelt och tydligt som möjligt. Turisten uppskattar också skyltning till bland annat utsiktsplatsernalängs rutten. 

Semester i hemlandet har redan länge varit ett centralt utvecklingsobjekt. Regeringen Rinne-Marin sade sig inleda en nationell programhelhet om turism. Under coronaepidemin har behovet blivit konkret. Alltför ofta har tyngdpunkten i turismutvecklingen varit i Helsingfors och Lappland. Vår fina skärgårds attraktionskraft får inte lämnas i skymundan.

Texten har också publiserats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Osallistun tänään Levillä Ylen Auroraevent-keskustelutilaisuudesta paneeliin, jonka aiheena on ”epäreilu korona”. Korona ei ole kohdellut kaikkia ihmisryhmiä samanarvoisesti ja keskustelussa pohdimme esimerkiksi eri sukupuolten sekä ikä- ja ammattiryhmien kokemuksia pandemia-aikana. Koronan aiheuttamat vaikutukset ovat pitkät, joten myös aiheutuneiden jälkien korjaaminen edellyttää aikaa ja resursseja. Kanssani paneeliin osallistuvat tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist, sosiologian erikoistutkija Satu Helske ja Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. Moderaattorina Reetta Räty. Keskustelun voi katsoa YLE Areenasta.

Koronakriisi on vaikuttanut meidän kaikkien elämään monin tavoin. Vaikutukset ovat kuitenkin kohdistuneet monin osin epäreilusti. Pahimmin korona on iskenyt sellaisiin ihmisiin, jotka jo lähtökohtaisesti ovat olleet heikommassa asemassa.

Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet ja korona on iskenyt kaikkein vahvimmin naisvaltaisille palvelualoille. Hoiva- ja opetushenkilöstö on ollut kovilla kuormituksen vuoksi ja samaan aikaan rajoitukset ovat osuneet erityisesti esimerkiksi ravintola-, majoitus- ja tapahtuma-aloille. Naisten työllisyys onkin laskenut miesten työllisyyttä enemmän koronakriisin aikana. Lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet erityisesti nuoriin. 

Uupumus ja mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet eri ikäisillä ihmisillä viimeisen puolentoista vuoden aikana, naisilla ja tytöillä korostuneesti. Taustalla voi olla esimerkiksi taloudellista ahdinkoa ja hoivavastuun kasaantumista. Palkaton työ kasaantuu edelleen vahvasti naisille Suomessa. Myös lähisuhdeväkivalta on korona-aikana lisääntynyt entisestään. Sekin kohdistuu useimmiten naisiin. 

Korona on vakava tauti ja tilastojen mukaan miehille vaarallisempi. Tehohoidossa olevista potilasta suurempi osuus on koko epidemian ajan ollut miehiä. Kuolleisuudessa eroa ei kuitenkaan Suomessa ole nähtävissä. 

Koronan vaikutukset ovat sukupuolittuneita, mutta koskevat suhteellisesti enemmän myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien kohdalla on nähtävissä suuremmat taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi lasten merkittävämmät oppimisvaikeudet. Etäopiskelun haastavuutta lisää, mikäli vanhemmilla ei ole riittävää kielitaitoa auttaa koulutehtävissä. Maahanmuuttajien keskuudessa myös sairastavuus on suurempaa. Taustalla voi olla esimerkiksi tiedon saannin vaikeuksia etenkin pandemian alkuvaiheessa, sekä yhteisasumisen mukanaantuomia laajempia altistuksia. Korona on myös lisännyt rasisimia. 

Koronan aikana julkisten palveluiden saatavuus on vaikeutunut. Tämä on näkynyt erityisen selkeästi sellaisten ihmisten arjessa, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Esimerkiksi vammaiset ovat kohdanneet koronan aikana vammattomia suurempia haasteita. Korona on vaikeuttanut myös esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä lisännyt yksinäisyyttä. Kokoomus on kiinnittänyt huomiota myös esimerkiksi omaishoitajien tilanteeseen, joka on koronan myötä pahentunut.

Koronan aiheuttamat vaikutukset edellyttävät pitkäkestoista jälkihoitoa. Siihen tulee siksi sitoutua yli hallituskausien. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsiin ja nuoriin sekä sellaisiin ryhmiin, joilla on ollut haasteita jo ennen koronakriisiä. Esimerkiksi koulutuksessa lisäresursseja tulee kohdentaa sellaisille alueille ja koulutusasteille, joilla on ollut erityisen paljon etäopetusta ja rajoituksia harrastustoiminnassa koronan aikana. Eritystä huomiota tulee kiinnittää myös lastensuojelun lisääntyviin tarpeisiin sekä turvakotipaikkojen riittävyyteen tulevina vuosina. 

Viime kaudella käynnistettiin eläinsuojelulain uudistus. Tavoitteena oli maailman paras laki eläinten hyvinvoinnista. Laki ei lopulta ehtinyt eduskunnan käsittelyyn. Nyt nykyinen hallitus on yrittänyt osaltaan. Valitettavasti lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys on jälleen pettymys.

Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Lain sisältö on auttamatta vanhentunut. Suhtautumisemme eläimiin on muuttunut ja nykyään tunnistetaan laajasti, että eläimillä on itseisarvo. Tiedämme paljon aikaisempaa enemmän eläinten tuntemasta kivusta ja tarpeesta elää lajityypillistä elämää. Erityisesti tuotantoeläinten tilanne kaipaisi päivitystä, mutta samalla juuri näiden eläinten tilanne tuntuu olevan hankalimmin edistettävissä. Kun vastakkain ovat eläintuotannon kannattavuusahdinko ja eläinten oikeudet, on lopputuloksena jälleen haalea kompromissi. 

Viime kaudella varsinkin vihreät ja vasemmistopuolueet pitivät esillä eläinsuojelulain puutteita. Parsinavetat ja porsitushäkit haluttiin useamman nykyisen hallituspuolueen toimesta kieltää siirtymäajoilla vielä keväällä 2019. Nyt samat puolueet ovat antamassa siunauksensa aivan toisenlaiselle kannalle hyväksyessään valmisteilla olevan eläinsuojelulain. Hallituksen esitysluonnoksessa sallittaisiin ennen lain voimaan tuloa rakennettujen parsinavettojen ja porsitushäkkien käyttö loppuun saakka. Aikaisemmin esimerkiksi vihreät ovat voimakassanaisesti vaatineet eläinten vapautta ja liikkumista rajoittavien tuotantotapojen kieltoa ja puhuneet tälläkin kaudella parsinavettojen kiellon osalta kahdeksan vuoden siirtymäajasta. Myös SDP on linjannut eläinten liikkumisen estävien rakenteiden kieltämisestä siirtymäajalla vuonna 2019. Hallituksen lakiluonnokseen ei kuitenkaan ole saatu sisällytettyä edes sadan vuoden siirtymäaikaa.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että eläinsuojelulaki saattaa olla vanhentunut jo tullessaan eduskuntakäsittelyyn. EU:n komissio kaavailee jopa häkkikasvatuskieltoa, joka koskisi maataloudessa käytettävien eläinten kasvatusta, kuten kanoja, sikoja, kaneja ja vasikoita. Samaan aikaan Suomen lakiluonnoksessa ei viitata häkkikieltoon, eikä lakiluonnos ota kantaa EU:ssa etenevään aloitteiseen. 

Selkeä epäkohta koskee myös turkistarhausta. Viime vuosina yhä useammassa maassa ollaan luopumassa turkistarhauksesta, mutta Suomen hallituksen hallitusohjelmassa turkistarhausta ei mainita sanallakaan. Turkisalan tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat, joten edes niiden selvittäminen olisi myös tuottajien etu. Yrittäjille tulee antaa mahdollisuus varautua mahdollisiin muutoksiin hyvissä ajoin. Asiasta jättämäni toimenpidealoite ei kuitenkaan ole edennyt.

Olisi suotavaa, että lakimme pohjaisivat parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja tutkimukseen. Tiedämme koko ajan enemmän eläinten lajityypillisestä käytöksestä ja tarpeista. Tuon tutkitun tiedon tulisi olla myös hallituksen lainvalmistelun pohjana. 

Förra året föreslogs en reform av djurskyddslagen. Målet var att få till stånd den bästa djurskyddslagen i världen. Riksdagen hann slutligen inte behandla lagen. Nu har den nuvarande regeringen gjort ett försök. Tyvärr är lagförslaget som gick till beredning igen en gång en besvikelse.

Den nuvarande djurskyddslagen är från 1996. Lagens innehåll är ohjälpligt föråldrat. Vår attityd till djuren har förändrats och det är nu allmänt erkänt att djur har ett egenvärde. Vi vet mycket mer än tidigare om den smärta djuren känner och deras behov av att leva ett artspecifikt liv.

Situationen för djuren inom husdjursproduktionen skulle särskilt behöva uppdateras, men samtidigt verkar situationen för just dessa djur vara den svåraste att främja. När djurproduktionens lönsamhet och djurens rättigheter ställs mot varandra är slutresultatet återigen en ljummen kompromiss.

Under den förra perioden lyfte särskilt De gröna och vänsterpartierna fram bristerna i djurskyddslagen. Flera av de nuvarande regeringspartierna ville under en övergångsperiod under våren 2019 förbjuda stall för uppbundna djur och grisningsburar.

Nu ger samma partier sin välsignelse till en helt annorlunda ståndpunkt vid godkännandet av den djurskyddslag som är under beredning. Regeringens proposition skulle tillåta fortstatt användning av stall och grisningsburar som byggts innan lagen träder i kraft.

Tidigare har till exempel De gröna i kraftfulla ordalag krävt förbud mot produktionsmetoder som begränsar djurens frihet och rörlighet, och har även under den innevarande perioden förespråkat ett förbud mot stall i stället för en övergångsperiod på åtta år.

Även SDP har år 2019 stött införandet av ett förbud, med en övergångsperiod, mot burar som begränsar djurens rörelsemöjligheter. Regeringens lagförslag innefattar trots det inte ens en övergångsperiod på hundra år.

I nuläget verkar det som att djurskyddslagen kan vara föråldrad redan när den kommer till riksdagen för behandling. Europaparlamentet planerar till och med att fasa ut användningen av burar inom djurproduktionen för husdjur såsom höns, grisar, kaniner och kalvar. Samtidigt hänvisar det finländska lagförslaget inte till burförbudet, och lagförslaget tar över huvud taget inte ställning till EU-initiativet.

Tydliga missförhållanden gäller även inom pälsuppfödningen. De senaste åren har allt fler länder avvecklat sin pälsdjursnäring, men den finländska regeringens regeringsprogram nämner inte pälsuppfödningen med ett ord.

Framtidsutsikterna för pälsnäringen är osäkra, så att klargöra saken torde ligga även i producenternas intresse. Företagarna bör ges möjlighet att i god tid förbereda sig för eventuella förändringar. Det initiativ jag tagit har dessvärre inte framskridit.

Det vore önskvärt att våra lagar baserades på bästa tillgängliga information och forskning. Vi vet allt mer om djurens artspecifika beteende och behov. Dessa forskningsresultat borde också ligga till grund för regeringens lagberedning.

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

Sopivasti kansainvälisen YK-päivän alla saimme hienoja uutisia, kun Suomi valittiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024. Jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa on Suomen historian ensimmäinen, joten kyseessä on tärkeä merkkipaalu.

Taustalla on Suomen pitkäaikainen työ ihmisoikeuksien eteen. Ihmisoikeudet ovat ydinosa Suomen kansainvälistä vaikuttamista ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksien edistämisessä Suomi on painottanut etenkin naisten ja lasten aseman parantamista. Vaikka naiset ja tytöt ovat kriisitilanteissa usein miehiä selkeästi heikommassa asemassa, jäävät heidän tarpeensa helposti vähälle huomiolle. Samaan aikaan naisilla ja tytöillä on kuitenkin erityisen tärkeä rooli rauhan edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ihmisoikeusneuvostossa Suomella on keskeinen paikka jatkaa tärkeän työmme edistämistä ja osoittaa, ettei panostus ihmisoikeuksiin ole vain sanahelinää.

Tänä vuonna on myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 70. juhlavuosi. Juuri nyt on monta syytä muistaa ihmisoikeuksien merkitys. Kysymys ei ole itsesäänselvyyksistä, eikä myöskään mielipideasioista. Yksilöiden suojelun ohella ihmisoikeudet ovat avainasemassa, kun tavoittelemme konfliktien ehkäisyä, rauhaa, kestävää kehitystä ja hyvinvointia. 

Suomi on aina kannattanut kansainvälisessä politiikassa yhteistyötä ja sopimusperustaisuutta. Monenkeskinen, sääntöpohjainen järjestelmä on avainasemassa kansainvälisen kehityksen ja turvallisuuden edistämisessä. Suomen kaltaiselle maalle ei ole eduksi tämänhetkinen tilanne, jossa monenkeskisen yhteistyö on kasvavan paineen alla. Suurvaltapolitiikan kärjistyminen, vastakkainasettelun vahvistuminen ja populismin nousu yhdistettynä koronapandemiaan sekä moniin humanitäärisiin ja aseellisiin kriiseihin luovat haasteita YK:n ydintehtäville: rauhan, ihmisoikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiselle. 

Samaan aikaan ratkaistavanamme ovat ilmastonmuutos ja luontokato – suurimmat ihmiskuntaa uhkaavat kriisit. Tämän päivän kriisit ovat moniulotteisia ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa kukaan ei lopulta ole turvassa ennen kuin kaikilla on asiat paremmin. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen kiihdyttävät eriarvoistumista, pakolaisuutta ja konflikteja. Tällä hetkellä maailmassa on noin 65 miljoonaa pakolaista, joka on enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Maailman maista noin neljännes on moniongelmaisia, joilla tarkoitetaan kasaantuneita haasteita koskien köyhyyttä, terveysongelmia, ihmisoikeuksia, korruptiota ja valtionhallinnon haurautta. Kun olemassa oleviin vaikeuksiin lisätään ilmaston kuumenemisen ja luontokadon seuraukset ja vielä merkittävä väestönkasvu esimerkiksi monissa kehittyvissä maissa, epävakauden ja epävarmuuden lisääntyminen tuntuu väistämättömältä.

Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi puheessaan YK:n yleiskokoukselle syyskuussa, globaalit haasteet kytkeytyvät toisiinsa eivätkä piittaa YK:n ydintehtävien välisistä rajoista. Haasteiden keskinäisriippuvuudet tekevät YK:n toiminnasta haastavaa. Yhtäällä YK-järjestelmän toimivuus on näyttäytynyt ajoittain vaikealta, kun kiihtyvä suurvaltakilpailu vaikuttaa etenkin YK:n turvallisuusneuvoston kykyyn ratkaista kriisejä. Vaikka YK pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön, korostuu sen toiminnassa vaikutusvaltaisten maiden ohjaus.

Vaikeuksistaan ja rakenteellisista haasteistaan huolimatta YK ei ole menettänyt merkitystään. Päinvastoin isoihin ilmiöihin ja globaaleihin ongelmiin vastaamisessa YK on puutteistaan ja kehityskohteistaan huolimatta paras mahdollisuutemme. YK-järjestelmän viime vuosien tärkeimmät saavutukset osoituksia toiminnan merkityksellisyydestä. Näistä esimerkkejä ovat Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus sekä esimerkiksi muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevat Global Compact -aloitteet.

Yhteistyön vahvistaminen ja tarvittavien uudistusten tukeminen ovat siis viime vuosina tulleet vain tärkeämmiksi. Toimimalla strategisesti ja vahvistamalla kumppanuuksia Suomi voisi todella olla kokoamme suurempi toimija. Siksi meidän tulisi pohtia kansallista panostustamme globaaliin kehitykseen. 

Suomen edellinen YK-strategia on vuodelta 2013. Kansainvälisen politiikan toimintaympäristö on sittemmin muuttunut paljon. Suomessakin olisi nyt perusteltua pohtia, olisiko meillä tarvetta päivittää toimintamme painotuksia YK:ssa. 

Riippumatta Suomen seuraavan hallituksen kokoonpanosta, hallitusohjelman yhtenä tavoitteena voisi olla uuden Suomen YK-strategian tai toimintasuunnitelman laatiminen. Tavoitteena tulisi olla Suomen YK-politiikan kirkastaminen esimerkiksi YK:n legitimiteetin vahvistamisen ajatuksen ympärille. Aloite voitaisiin toteuttaa ulkoministeriön johdolla. 

Suomi on ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030. Jotta tämä voisi toteutua, tulee meillä olla selkeät koordinaatit tavoitteen saavuttamiseksi. Uuden YK-strategian laatiminen tukisi tätä pyrkimystä ja se voisi samalla toimia osittain myös selvitystyönä Suomen turvallisuusneuvoston jäsenyyden edellytysten kartoittamiseksi.

Turvallisuusneuvoston jäsenyys edellyttää, että Suomi toimii uskottavasti asettamiensa tavoitteiden puolesta. Suomi on sitoutunut YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille. Tällä hetkellä olemme kuitenkin kaukana tuosta tavoitteesta. Erotumme tältä osin muista Pohjoismaista, emmekä eduksemme. Hallitus on jo päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä 35 miljoonaa euroa vuonna 2023, mikä tiputtaa Suomen kehitysyhteistyön BKTL-osuuden alle 0,5 prosenttiin.

0,7-tavoitteeseen pääsy edellyttäisi yli hallituskausien kantavaa pitkäjänteistä sitoutumista ja uskottavaa suunnitelmaa. Mikäli jäämme tästä tavoitteesta jälkeen, on mahdollisuutemme päästä turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi myös vaarassa. 

Maailmanlaajuisten haasteiden keskellä valtioiden on kannattavampaa toimia yhdessä kuin erikseen. Isojen valtioiden kääntyessä sisäänpäin, korostuu monenkeskisen yhteistyön merkitys pienille maille. 

Suomen vahvuuksiin sekä laajemmassa että kahdenvälisessä ulkopolitiikassa onkin perinteisesti kuulunut vuoropuhelun rakentaminen. Vaikka Suomella on kansainvälisesti hyvä maine, tavoitteiden edistäminen YK:n pöydissä edellyttää jatkuvaa ja määrätietoista työtä. Päivitetyn YK-politiikan toimintasuunnitelman laatiminen auttaisi määrittämään Suomelle tärkeimpiä tavoitteita ja keinoja niiden edistämiseksi. 

Kansanedustajat ja eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmän jäsenet Saara Hyrkkö, Eva Biaudet ja Saara-Sofia Sirén vaativat Puolan seksuaali- ja lisääntymisoikeustilanteen välitöntä korjaamista. Edustajat osallistuvat parhaillaan Varsovassa eurooppalaiset kansanedustajat yhteen kokoavaan kokoukseen, jonka aiheena on Puolan heikko ihmisoikeustilanne. 

– Vuosi sitten Puolan korkein oikeus teki päätöksen, jolla on ollut kohtalokkaita seurauksia naisten ja tyttöjen oikeuksille. Naisten oikeuksien polkeminen ja aborttioikeuden rajaaminen ovat konkreettisia esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen hapertumisesta Puolassa. Tällaista toimintaa ei voida hyväksyä EU-maalta ja Euroopan unionin on puututtava siihen, sanoo ryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.).

Kaksipäiväisen kokouksen aikana kansanedustajat keskustelevat Puolan tilanteen lisäksi kansainvälisestä seksuaalioikeustilanteesta ja tapaavat puolalaisia kansalaisaktivisteja. Kokous osoittaa solidaarisuutta Puolan tilanteelle ja välittää vahvan viestin, että Puolassa tehdyt kiristykset seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin on peruttava pikaisesti.

– Erityisen heikossa asemassa ovat naisten ja tyttöjen lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. On järkyttävää, että Puola rahoittaa syrjiviä LGBT-vapaita alueita EU-rahoituksella. Maiden rahoituksen tulee perustua ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutumiseen, kansanedustaja Eva Biaudet (rkp.) toteaa. 

Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastustava liikehdintä on saanut jalansijaa konservatiivisissa maissa erityisesti Euroopassa, mutta liikehdintä näyttäytyy myös Suomessa esimerkiksi maksuttoman ehkäisyn ja aborttioikeuden vastustamisena. Vaarana on taantumuksellisuus ja tasa-arvon takapakki. 

– Emme voi Suomessakaan sulkea silmiämme seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastustavilta tahoilta. EU-johtajien pitää kantaa vastuunsa siinä, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet priorisoidaan riittävän korkealle esimerkiksi EU-maiden tekemässä kehitysyhteistyössä, ryhmän varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) päättää. 

Vi firar som bäst djurens vecka. Arbetet med en lagstiftningsreform för att främja djurens välbefinnande har pågått länge. Vi får sannolikt vänta på tillräckliga reformer. 

Det finns ett klart behov av att reformera djurskyddslagen. Vår nuvarande djurskyddslag och kompletterande förordningar är ohjälpligt otillräckliga ur djurskyddssynpunkt. 

Under den förra perioden nådde förslaget riksdagen, men man hann inte behandla det. Utgångspunkten för beredningen av propositionen var bland annat tillgänglig vetenskaplig information samt djurskydd och god behandling.

Lagens goda avsikter dämpades dock av otaliga undantag samt mycket långa övergångsperioder. Förbättringar förknippade med produktionsdjurs välbefinnande verkade särskilt svårgenomförbara.

Den sittande regeringen har fortsatt att arbeta utifrån den tidigare regeringens förslag. Regeringsprogrammet nämner djurens egenvärde och möjligheten till arttypiskt beteende.

Ur djurskyddssynpunkt är programmet delvis nedslående, och regeringsprogrammet nämner till exempel ingenting om pälsnäringen. Det finns fortfarande inte exakt information om innehållet i regeringens förslag eller behandlingstidtabellen, eftersom förslaget ännu inte ens har skickats för utlåtanden. 

Centralt i djurskyddslagen bör till exempel vara djurens rätt till tillgång till dricksvatten, kravet på smärtlindring i samband med smärtsamma åtgärder och en striktare och mer exakt reglering av djuruppfödning. 

I år är temat för djurens vecka djurens etiska skolningsmetoder. Djur får inte utnyttjas för någons hobby, utan deras välbefinnande bör säkras i all djurrelaterad verksamhet. Det finns ingenting som rättfärdigar dålig eller våldsam behandling av djur.

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.