Category Archives: Yleinen

Kiitos Nuorten Akatemia

Pari vuotta sitten vanhempani olivat muuttamassa. Istuin entisen kotitaloni kellarin lattialla käymässä omia nuoruudenaikaisia tavaroitani läpi. Teinivuosien aarteiden lisäksi vastaan tuli järjestötyöhön liittyvää koulutusmateriaalia. Osaa koristi Nuorten Akatemian logo.

Ajankohta sattui sopivasti, sillä minut oli juuri valittu Nuorten Akatemian puheenjohtajaksi. Yli kymmenen vuoden takaiset koulutusmateriaalit olivat edelleen sen verran ajankohtaisia, että nostalgian lisäksi ne vahvistivat entisestään intoani päästä mukaan nuoria osallistavaan työhön. Samalla vanhat kansiot muistuttivat, että juuri nämä aiheet aikanaan veivät minut vaikuttajapolulle. Vuosien varrella tuli kerättyä merkintä jos toinenkin Nuorten Akatemian silloiseen sinikantiseen opintokirjaan.

Nuorten Akatemia on erityinen järjestö. Sillä on tärkeä tehtävä edistää nuorten osallisuutta ja tämä tehdään yhteistyöllä hyvin erilaisten toimijoiden kanssa. Hankkeiden aihealueet ovat moninaiset, niin kuin nuorten elämä ja kiinnostuksenkohteetkin, ja siksi on luontevaa että Nuorten Akatemialla on laaja joukko kumppaneita. Yhdessä tehdään, tulevaisuuteen suuntautuen, sujuvasti yksityistä ja kolmannen sektorin toimintaa yhdistämällä.

Kahden vuoden puheenjohtajuuden jälkeen on aika tässä roolissa kiittää. Olen iloinen voidessani siirtää puheenjohtajan kuvitteellisen nuijan seuraavalle erinomaisessa tilanteessa. Nuorten Akatemian toiminta on erittäin laadukasta ja sille on koko ajan kasvavaa kysyntää. Toimiston ammattilaiset ovat huippuja ja vaikuttavat työstään motivoituneilta. Talous on kunnossa ja erinomaisia hankkeita suunnitteilla.

Nuorten Akatemiassa tehdään vaikuttavaa työtä. Oli hienoa olla mukana. Kiitos yhteistyöstä Nuorten Akatemian väki, jäsenjärjestöt sekä kumppanit. Työ ja yhteistyö jatkuu muissa rooleissa.

Kuva: Heikki Vuolle

Terveisiä ilmastokokouksesta Puolasta!

Kaksiviikkoinen YK:n ilmastokokous COP24 on tullut päätökseen Puolan Katowicessa. Osallistuin kokoukseen Suomen delegaatiossa eduskunnan edustajana kolmen päivän ajan kokouksen toisella viikolla.

COP24-kokouksessa tavoitteena oli saada aikaiseksi Pariisin ilmastosopimukseen pohjautuva sääntökirja (nk. Katowice Rule Book), joka määrittäisi niitä sääntöjä, joilla yhteisiä tavoitteita kansallisesti toteutetaan. Avoimet kysymykset liittyvät esimerkiksi rahoitukseen, mittaamiseen, raportoinnin läpinäkyvyyteen ja siirtymäaikoihin. Sääntökirjan laadinta voi kuulostaa tekniseltä, mutta sen sisältö on itse asiassa aivan keskeinen siinä, miten Pariisin sopimuksella lopulta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä ja siihen sopeuduttua.

Toinen kokouksen keskeinen kysymys liittyi siihen, miten maailman valtiot suhtautuvat kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreeseen 1,5 asteen erikoisraporttiin. Kyseinen raportti tilattiin maailman johtavilta ilmastotutkijoilta Pariisin sopimuksen yhteydessä, joten tietysti olisi luontevaa, että sen hälyttävät viestit otettaisiin vahvasti mukaan sopimuksen jatkotyöstöön. Asia ei kuitenkaan ole (kaikkien mielestä) näin yksinkertainen ja juuri IPCC:n raporttiin liittyvistä tekstimuotoiluista tunnuttiin käyvän kovimpia poliittisia vääntöjä. Valitettavasti öljypolitiikkaa edistävät valtiot, Saudi Arabia etunenässä, lähtivät vaatimaan kevyempiä ilmaisuja suhteessa IPCC:n viestiin puolentoista asteen lämpenemisen seurauksista. Venäjä, USA ja Kuwait peesasivat.

Sinällään IPCC:n raportin varoitusmerkit ovat joka tapauksessa selvät ja hyvin laajasti tunnustetut ympäri maailman. Toivottavaa tietysti olisi ollut, että raportin esille nostamat varoitusmerkit olisivat saaneet vahvan tunnustuksen myös sääntökirjatekstissä, mutta tärkeintä oli, että itse sääntökirja saatiin aikaiseksi. Kokous venyi pitkälle, mutta lopulta saatiin kuin saatiinkin päätös yhteisistä ja varsin kattavista Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä.

Kuva yllä: Suomen paikalla kokouksen isossa salissa

Kuva alla: Al Gore piti vaikuttavan puheenvuoron täydelle salille. Myös Suomi mainittiin yhtenä esimerkkinä ennätyslämpimästä kesästä: Al Gore kertoi, että suomalaiset joutuivat nukkumaan ruokakaupassa, koska kodit olivat liian kuumia. (On totta, että Helsingissä tällaisesta uutisoitiin.)

 

Monesta suunnasta tuli kokouksen aikana toivetta kunnianhimon tason nostosta. Erityisesti odotukset kohdistuvat Euroopan Unioniin. Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus oli useissa keskusteluissa mukana mahdollisuutena vahvistaa ilmastopolitiikkaa. Suomi näyttäytyikin jälleen maailmankentillä kokoaan isompana. Ensinnäkin suomalaisia neuvottelijoita kutsuttiin vetämään neuvotteluiden työryhmiä; esimerkiksi ministeri Tiilikainen toimi sopeutumista käsitelleen työn toisena puheenjohtajana. Ministeritasolla työtä riitti, sillä ensimmäisen viikon virkamiesvalmistelusta siirtyi toisen viikon poliittiseen valmisteluun vielä varsin keskeneräisiä tekstiluonnoksia. Suomi oli myös keskeisesti mukana kokouksen aikana julkaistussa ”korkean kunnianhimon koalitiossa”, eli yhteistyörintamassa vaatimassa ilmaston lämpenemisen hillitsemistä 1,5 asteeseen.

Kokouksen aikana kävi yhä vain selvemmäksi, että EU:n on osoitettava johtajuutta ja edelläkävijyyttä globaalissa ilmastopolitiikassa. Se edellyttää nopeita päätöksiä juuri Suomenkaltaisissa maissa. Ensi vuoden EU-puheenjohtajuus on meille valtava mahdollisuus ja näytön paikka.

Kuva yllä: Yhteiskuva nykyisen ympäristöministeri Tiilikainen ja entisen ympäristöministeri Hassin kanssa. Osallistuin itse kokoukseen eduskunnan edustajana ympäristövaliokunnan jäsenen roolissa. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi on valtavan kokenut ilmastovaikuttaja, ties kuinka mones ilmastokokous tämä hänelle jo oli.

 

Kokoukseen osallistumiseen liittyi myös ristiriitaisia tunnelmia. Kokous järjestettiin Puolassa, joka ei Euroopassa kuulu ilmastopolitiikan edelläkävijöihin. Päinvastoin, maa on hyvin riippuvainen kivihiilestä ja ilmoittanut jatkavansa sen polttoa. Puola kärsii suurista ongelmista saasteiden ja huonon ilmanlaadun vuoksi, joten sisäpoliittinen painekin saattaa tosin tulevien vuosien aikana lisääntyä merkittävästi. Ensin tuntui oudolta puhua ilmastonmuutoksesta keskellä hiilialuetta, mutta sitten ajattelin, että onkin varmasti hyvä, että olemme kokoustamassa juuri siellä. Isäntämaata koskeva ristiriita nousi hyvin esille ja oli iso puheenaihe läpi konferenssin. Oli mielenkiintoista myös huomata, että Puola tuntui itse asiassa hoitavan puheenjohtajatehtävää ainakin aikataulujen puolesta varsin kunnianhimoisesti. Järjestelyt muutenkin sujuivat tietääkseni ongelmitta.

Pohdin Puolassa paljon ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta. Ranskassa nähdyt levottomuuden osoittavat, että ilmastotoimien edistäminen on käytännössä mahdotonta, jos ihmiset eivät koe toimia oikeudenmukaisiksi. Ilmastopolitiikka maksaa (tosin vähemmän, kuin se että siirrämme ongelmia myöhemmäksi), eikä kasvavia kustannuksia tietenkään voi sysätä köyhimmille ja heikoimmille – etenkään, kun iso osa päästöistä aiheutuu meidän hyväosaisten kulutusvalinnoista. Päästövähennysten myötä myös työpaikkoja tulee väistämättä katoamaan (toisaalta syntyy myös uusia!), etenkin energiaintensiivisestä teollisuudesta. Muutokset ovat välttämättömiä, vaikka ne ymmärrettävästi aiheuttavat epävarmuutta ja pelkoja esimerkiksi omasta toimeentulosta. Siksi muutoksia täytyy ennakoida ja varautua vaikkapa uudelleenkouluttautumismahdollisuuksiin.

Kuva yllä: Kokoukseen osallistui iso määrä myös järjestöjen edustajia. Tässä järjestöjen mielenilmaus kokouksen viimeisenä päivänä (tosin kokous jatkui vielä seuraavaan päivään).

 

Tuo ennakointi on nimenomaan meidän päättäjien tehtävä ja minusta sitä tulisi tehdä laajalla yhteistyöllä. Kaipaisin ilmastopolitiikkaan komiteatyyppistä valmistelua, joka olisi laaja-alaista ja jatkuisi hallituskausien yli. Teenkin ehdotuksen: Pääministeri Sipilä kutsui taannoin eduskuntapuolueet ilmastonmuutosta koskevaan pyöreän pöydän keskusteluun. Tämä on erinomainen asia, mutta työ ei saisi päättyä tähän. Olisi luonteva seuraava askel jatkaa yhteistä valmistelua vieläkin laajemmalla porukalla. Mitäs, jos kutsutaan mukaan yhteiskunnan eri toimijat, kuten ympäristö- ja työmarkkinajärjestöt, pohtimaan kunnianhimoisten ilmastotoimien oikeudenmukaista toteuttamista? Ilmastonmuutos on yhteinen uhka, joten työssä täytyy ottaa kaikki keinot ja kaikki tahot mukaan.

Joka tapauksessa selvää on, että elämäntapamme täytyy monilta osin muuttua. Ilmastonmuutos muuttaa elämää esimerkiksi Pohjoismaissa joka tapauksessa monin tavoin. Meillä on kiire, jos haluamme pelastaa lumiset talvet, ehkäistä tartuntatautien leviämistä tai vaikkapa estää punkkien voimakkaan lisääntymisen. Ilmastonmuutoksella on myös suora yhteys siirtolaisuuteen. Viimeiset vuodet ovat monin paikoin olleet mittaushistorian kuumimpia ja ellei lämpenemistä onnistuta hillitsemään, laajat alueet esimerkiksi Lähi-idässä ja Afrikassa muuttuvat ihmiselämälle mahdottomiksi. Silloin näiden alueiden miljoonilla ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin lähteä etsimään mahdollisuuksia elämään muualta. (Väestönkasvu liittyy tähän myös läheisesti, kirjoitan siihen liittyen kehityspolitiikan merkityksestä toisella kerralla tarkemmin.)

Mitä kauemmin odotamme, sitä järeämpiä toimia tarvitaan ja sitä kalliimmaksi muutokset tulevat. Suomessa keskeisimpiä teemoja ovat esimerkiksi liikennepäästöt, energiatehokkuus ja kaukolämmön tuotanto. Lopulta kaikki lähtee kuluttamisen vähentämisestä. Jokaisen on luovuttava jostain.

Muuttuva työ voi uuvuttaa

Kirjoitus on julkaistu Ekonomi –lehdessä 12.12.2018.

Teetkö töitä konttorilla kahdeksasta neljään? Vai oletko etäilijä, jonka tavoittaa aamusta iltaan? Onko työsi varma ja vakituinen, vai koostuuko toimeentulosi silpputyöstä ja määräaikaisista pesteistä? Toivotko uraa ja etenemistä yhden työnantajan palveluksessa, vai kartutatko osaamista etsimällä jatkuvasti sitä seuraavaa kiinnostavaa mahdollisuutta päästä eteenpäin urallasi?

Työelämä on jo muuttunut monella tapaa, vaikka työn murroksesta vielä puhutaan tulevaisuutena. Muutosten vauhti tulee epäilemättä vain kiihtymään digitalisaation ja automatiikan kehittyessä edelleen. Työelämä on kuitenkin jo nyt hyvin toisenlaista kuin 20–30 vuotta sitten.

Uudella tavalla tehdä asioita on tietysti hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Tulevaisuuden työelämä on ehkä dynaamisempi ja ketterämpi, kun työn tekemisen muodot joustavat tekijöidensä ja tilanteiden mukaan. Toisaalta työelämän muuttuminen saattaa haastaa esimerkiksi hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta.

Etenkin älylaitteiden kehityksen ja sosiaalisen median myötä työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt merkittävästi. Moni jatkaa työasioiden seuraamista ja kommentointia myös vapaa-ajallaan. Puhelin ei ehkä soi kuten ennen, mutta viestejä voi tulla myöhäänkin illalla.

Epätyypilliset työsuhteet, kuten määrä- ja osa-aikaiset työt, ovat yleistyneet selvästi ja ne voivat lisätä epävarmuutta toimeentulosta. Määräaikaisissa työsuhteissa elämä on helposti etappeja ja projekteja. Nykyinen tukijärjestelmä ei tuo työelämään silpputyön vastapainokseen vaatimaa joustoa ja ketteryyttä.

Uupuminen ei ole nuorten aikuisten työarjessa lainkaan tavatonta. Jos työstä tai toimeentulosta pitää suoriutua kellon ympäri, aikaa ei jää palautumiselle: hyvinvoinnin edistämiselle ja yhdessäololle läheisten kanssa. Väsyneenä työstä on vaikeampi motivoitua.

Mielenterveysviikkoa on vietetty marraskuun lopulla jo vuodesta 1974 lähtien. Mielen sairastumiseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin työelämässä edelleen asioita, joista herkästi vaietaan. Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan valtaosa vastaajista arvelee, että mielenterveysongelman nouseminen esiin työyhteisössä voisi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen.

Työn kuormittavuutta on tärkeä arvioida yhdessä työn johdon kanssa. Työkykyä tukevia toimia tulisi kartoittaa ihan jokaisella työpaikalla, sillä mielenterveyden ongelmat voivat koskettaa ketä tahansa meistä. Epätyypillisten työsuhteiden ja erilaisten tukimuotojen parempaa ja joustavampaa yhdistämistä voitaisiin edesauttaa ainakin uudistamalla sosiaaliturvaa. Työn ja tukien yhdistämisen tulee olla kannustavampaa, joustavampaa ja toimeentulon paremmin ennakoitavaa.

Meillä riittää tehtävää myös asenteiden tasolla. On tärkeää luoda työyhteisöihin avoin ilmapiiri, jossa on matala kynnys hakea apua, kun omat voimat eivät riitä. Omaa jaksamista on myös tärkeä seurata ja oppia tunnistamaan jaksamisen rajat. Rajan lähentyessä on syytä malttaa hellittää.

Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.

 

KTM Saara-Sofia Sirén

kansanedustaja (kok.)

Kravattipuvussa Linnan juhliin

Kutsu presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle on suuri kunnia. On hienoa päästä juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä arvokkaaseen juhlaan. Olen iloinen, että tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nostanut itsenäisyyspäivän juhlan teemaksi ympäristön ja ilmaston. Voimme olla ylpeitä, että meillä on presidenttipari, joka on ajan hermolla ja osoittaa arvojohtajuutta tässä tärkeässä kysymyksessä.

Joka vuosi ajattelen, että turhankin suuri huomio Linnan juhlissa keskittyy osallistujien ulkonäköön. Omalla kohdallani olen halunnut ratkaista asian siten, että pukeutumisellani on sanoma. Ei itsenäisyyspäivän juhlistamisessa ole kysymys pukujen näyttävyydestä – vielä vähemmän kantajiensa ulkonäön arvostelusta. Toivonkin, että asujen kommentointi painottuisi kehuihin. Kaikki osallistujat ovat ihmisiä, eikä kukaan varmasti toivo tulevansa arvostelluksi sen perusteella, miltä näyttää.

Pidän ajatuksesta, että pukuni kautta voin nostaa linnassa esille itselleni tärkeitä aiheita. Tämän vuoden puvussa on viitteitä työhöni kiertotalouden edistämiseksi ja tasa-arvo –kysymysten pitämiseksi esillä.

Kaikki pukuni ovat olleet kestävästi toteutettuja, paikallisten pienyrittäjien taidonnäytteitä. Olen antanut ammattilaisille vapaat kädet, mutta toivonut puvun ilmentävän teemoja, joita politiikassa edistän.

Tänä vuonna pukuni on suunnitellut ja valmistanut Miia Aaltonen Tyyki Designista. Puvun valmistuksessa on käytetty 60 erilaista, kierrätettyä solmiota. Solmiot on kerätty kierrätyskeskuksista, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksena. Mukana on myös pari solmiota isäni kaapista.

Kierrätys on minulle tärkeää ja käytän työssäni muitakin kierrätysmateriaaleja. Tässä Saara-Sofian puvussa yhdistyvät teemat kierrätyksestä ja tasa-arvosta tyylikkäässä muodossa”, suunnittelija Miia Aaltonen kertoo.

Puvun materiaalien kerääminen ja työstäminen ei ole ollut ihan yksinkertaista.

Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit. Puvun työstäminen oli suhteellisen työlästä, koska siinä on paljon sommittelun ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta, monta metriä silkkiä. Mutta ihanan haastava työ ja lopputulos on näyttävä ja eläväinen”, Aaltonen summaa.

Kuva: Tyyki Design (instagram)

Miia Aaltonen on suunnitellut ja toteuttanut myös iltapuvun kanssa käytettävän iltalaukun. Se on niin ikään valmistettu kierrätysmateriaalista: materiaalina on käytetty vanhaa mainoskassia.

Myös korut ovat tuttuun tapaan kotimaista käsityötä. Korvakoruni on valmistanut mynämäkeläinen yrittäjä Mari Ruohomäki / Namu Jewellery.

Halusin suunnitella Saara-Sofialle pelkistetyt ja elegantit korut, joiden pystysuorat linjat täydentävät hänen upeaa asuaan. Materiaalina käytin kierrätyshopeaa, joka sopii vuoden teemaan oivallisesti”, Ruohomäki kertoo.

Kuva: Namu Jewellery (instagram)

Kampauksesta ja meikistä vastaa tänäkin vuonna Kauneushoitola Mandarinen taitavat ammattilaiset.

Sidosryhmät vahvemmin mukaan kalastuslain arviointiin

Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä ja Saara-Sofia Sirén suhtautuvat varauksellisesti maa- ja metsätalousministeriön pyrkimyksiin avata kalastuslaki. Edustajien mukaan nykyinen kalastuslaki on sidosryhmien kanssa tehdyn pitkän työn tulos.

”Lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen kestävä käyttö ja hoito. Näin turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen suojelu ja vesistöjen monimuotoisuus”, Sirén ja Eestilä toteavat.

Jos kalastuslaki halutaan avata, sen tulee pohjautua perusteelliseen taustatyöhön ja hyvään valmisteluun.

”Kalastuskysymyksissä on ratkaistavana useita eri sidosryhmiä koskevia asioita. Taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden yhteen nivominen vaatii laajaa ja perusteellista yhteistyötä sekä avointa valmistelua. Tämä tarkoittaa sitä, että vesialueita niin vapaa-aikanaan kuin toimeentulonlähteenään hyödyntävät kalastajat, kuntalaiset ja matkailijat sekä heidän näkemyksensä huomioidaan”, edustajat muistuttavat.

Kalastuslaista löytyy kohtia, joita voisi päivittää vastaamaan entistä paremmin lain tavoitteita.

”Esimerkiksi ehdotus menettämisseuraamuksen lisäämisestä kalastuslakiin on erittäin kannatettava. Se parantaisi uhanalaisten kalakantojen suojelua salakalastukselta”, Sirén sanoo.

”Kalastuslain avaaminen on hallitusohjelmakysymys. Tämän hallituksen asialistalla lain avaaminen ei ollut. Kalastuksen lisäksi on huomioitava, että kalanviljelyä tulisi lisätä merellä ja laitoksissa. Suomalaisten lautasille on saatava enemmän kotimaista kalaa. Kalanviljelyn osalta määrätietoisen työn pitää jatkua ensi kaudellakin”, Eestilä toteaa.

Kokoomus kantaa huolta kestävistä kalakannoista Itämerellä, sisävesillä ja pohjoisen lohijoilla. Lapin paikallisille hyvin tärkeä pykälä Ylä-Lapin kalastusmahdollisuuksista jää valitettavasti nyt heikon prosessin jalkoihin. Kokoomus haluaa tehdä Ylä-Lapin kalastusoikeuksista tarkan selvityksen, jonka pohjalta sitten edetään kaikkien oikeuksia kunnioittaen.

(Tiedote 3.12.2018)

Markku Eestilä

Saara-Sofia Sirén

Iltapäivä Unicefin kanssa Mosambikissa

Mosambikiin 18.-25.11. tekemäni työmatkan yhteydessä minun oli mahdollisuus käydä tutustumassa paikalliseen Unicefin toimintaan. Olipa vaikuttava iltapäivä! Unicef tekee Mosambikissa todella kriittistä työtä muun muassa nuorten seksuaaliterveyden sekä koulutuksen parissa.

Unicefin tuella Mosambikissa on käynnistetty SMS BIZ -niminen palvelu, jossa nuoret voivat tekstiviestitse kysyä mieltään askarruttavista asioista. Tekstiviesti on ilmainen ja siihen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Kysymysten aiheet liittyvät esimerkiksi seksiin ja seksuaalisuuteen, väkivaltaan, (lapsi-)avioliittoihin, parisuhteeseen ja sairauksiin kuten HIV/AIDS. Nuoret voivat anonyymisti ja ilman leimautumista kysyä herkistäkin aiheista – sellaisista, joita voi esimerkiksi kulttuurisista syistä olla vaikea ottaa puheeksi läheisten kanssa.

Internet on Mosambikissa käytännössä vain urbaanissa ympäristössä elävän eliitin saavutettavissa. Tekstiviesti onkin saavutettava tapa useimmille nuorille, sillä vaikka nuorilla ei olisi omaa puhelinta, on suurimmalla osalla mahdollisuus käyttää perheestä tai yhteisöstä löytyvää kännykkää. Myös radio on tiedonvälitykseen väline tehokkaimmasta päästä ja hanke onkin jakanut tuhansia kannettavia ja ilman sähköä ladattavia radioita nuorille. Tarkoituksena on, että nuoret voivat kuunnella radiosta suosittua, nuorille suunnattua, puheohjelmaa, jossa keskustellaan muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista.

Samainen hanke jalkautuu myös kohtaamaan nuoria kasvokkain sinne, missä he viettävät aikaa. Pääsin vierailullani seuraamaan tyttöjen jalkapalloturnausta Mafalalan lähiössä Maputossa. Kaksiviikkoinen turnaus paitsi liikuttaa, myös voimaannuttaa isoa joukkoa lähialueen nuoria. Ilahdun aina, kun liikunta ja urheilu tuovat ihmisiä yhteen hyvien asioiden puolesta. Samalla kun tytöt saavat järkevää tekemistä päiviin koulujen ollessa nyt kiinni, tarjotaan heille matalalla kynnyksellä tietoa esimerkiksi ehkäisystä ja sen tärkeydestä. Ehkäisyvälineitä on myös jaossa.

Ehkäisy ei ole asiana vähäpätöinen, sillä Mosambikin väestönkasvu on Afrikan toiseksi korkein. Naiset saavat Mosambikissa keskimäärin yli kuusi lasta. Vuosittain maan väkiluku kasvaa noin miljoonalla, mikä tarkoittaa, että tätä vauhtia väkiluku tuplaantuu kolmessa vuosikymmenessä. Lapsiavioliitot ovat yleisiä ja tyttöjä aletaan painostaa lastentekoon jopa vain kymmenen vuoden ikäisinä. Nuorimmat äidit ovat siis ihan lapsia itsekin. Monissa kouluissa on kiellettyä tulla raskaana kouluun, joten samalla kun lapsuus äitiyden myötä loppuu, myös koulunkäynti loppuu.

Valitettavasti huolta on myös niistä lapsista, jotka kouluun pääsevät. Jopa 97% ikäluokasta aloittaa peruskoulun, mutta dropout-luvut ovat hurjia. 1,5 miljoonaa lasta on peruskoulun ulkopuolella. Mosambikissa on täydellinen koulutuksen kriisi ja maan opetuksen tilaa voikin verrata ainoastaan sotaa käyviin maihin. Voitteko kuvitella, että kolmasluokkalaisista vain 4% osaa lukea lauseen ja ymmärtää lukemansa? Ja koulua ylipäänsä käydään keskimäärin vain neljä vuotta. Opettajien poissaoloprosentti on 45% ja kun opettaja on paikalla, saavat oppilaat keskimäärin vain 1h 41min opetusta päivässä. Luokassa voi olla kerrallaan jopa sata oppilasta yhtä opettajaa kohden. Koulua käydään kolmessa vuorossa. Tytöt ohjataan monesti iltavuoroon, joka hankaloittaa koulunkäyntiä entisestään. Pimeällä voi olla vaarallista liikkua.

Unicef on omaksunut ajatuksen, että koulutuksen saatavuuden sijasta painopiste on siirrettävä oppimiseen. Unicef onkin panostamassa Mosambikissa vahvasti lasten esiopetukseen. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi 120 tunnin mittaisella ”kesäkoululla”, jossa opetetaan lapsille valmiuksia numeroiden ja aakkosten opetteluun ennen varsinaiseen kouluun siirtymistä.

Lämmin kiitos Unicefille vierailun järjestämisestä, sekä tekemästänne tärkeästä työstä!

kuvat: Unicef Mozambique

 

(alla) Sain Mafalalassa huikeat tanssiesitykset saapuessani ja lähtiessäni.

 

(alla) Käynnissä on tyttöjen jalkapalloturnaus. Matsien yhteydessä tavataan ystäviä ja pidetään hauskaa. Samalla on saatavilla tietoa mm. seksitaudeista ja ehkäisystä.

 

(alla) Upeita nuoria kanssani yhteiskuvassa! Nuoret kertoivat tekstiviestipalvelun muuttaneen heidän elämäänsä. Unicef tekee todella vaikuttavaa työtä.

Terveisiä Mosambikista

Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista. Lähes puolet mosambikilaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä ja lähes puolet alle 5-vuotiaista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Takana on sisällissota ja käynnissä poliittinen ja taloudellinen kriisi.

Samalla Mosambikilla on merkittävät luonnonvaravarannot. Etenkin kaivannaistalouden, hiilen ja kaasun, odotetaan tulevina vuosikymmeninä tuovan maalle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia talouskasvuun.

Talouskasvun tulisi olla mahdollisuus kehitykselle. Näin ei ole, ellei valtion hallinto ja demokratia ole toimivaa. Aikaisempina vuosina Mosambikin talouskasvu on toisinaan ollut varsin hyvää, 6-7% luokkaa. Silti äärimmäinen köyhyys ei ole juurikaan vähentynyt, eriarvoisuus on vain lisääntynyt.

Kaivosteollisuuden tuoma taloudellinen kasvu tulisi saada hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Tämä edellyttää päätöksenteolta kestävyyttä. Yhteiskunnan eri osapuolet on saatava mukaan keskusteluun. Tarvitaan kattavia verotusjärjestelmiä, tiedonjakoa ja tiedon hyödyntämistä, koulutusta. On tuettava avoimia ja läpinäkyviä demokraattisia järjestelmiä monipuoluepohjalta, jotta erilaiset näkökulmat pääsevät esiin ja politiikka on tasapainoista.

 

Näistä lähtökohdista matkustin 18.-25.11. Mosambikiin. Johdin kuuden kansanedustajan delegaatiota osana ulkoministeriön rahoittamaa hanketta, jota toteuttamassa on Suomesta Demo Finland, Mosambikista demokratiajärjestö IMD, sekä Hollantilainen NIMD. Kaikkiaan delegaatioomme kuului parisenkymmentä henkilöä, joista osa paikallisia.

Suomen tavoitteena on hankkeen kautta edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä Mosambikissa tukemalla monipuoluepohjaista dialogia ja hyvää hallintoa. Hanke on loppuvaiheessa ja arviot sen vaikuttavuudesta ovat hyvät.

Matkan aikana tapasimme Mosambikin päättäjiä eri tasoilta: Maputossa parlamentin puhemiehen sekä kansanedustajia ympäristö- maatalous- ja talousvaliokunnassa. Teten provinssissa kuvernöörin, naapuriprovinssi Manican presidentin ja alueparlamentin. Paikallistasolla yhteisöjen päälliköitä (community leaders) ja muita johtajia.

 

Kenttämatkalla pääsimme tutustumaan käytännössä kaivosteollisuuden ristiriitaisiin mahdollisuuksiin.

Valen hiilikaivos tuo alueelle työtä ja taloudellista hyötyä koko valtiolle. Hiili on keskeinen vientiraaka-aine (pääasiassa terästeollisuuteen) ja sen tuotanto on elintärkeää Mosambikin taloudelle. Hiilikaivos kuitenkin aiheuttaa ympäristöhaittoja ja sen alta on jouduttu hävittämään asutusta. Asukkaat on uudelleensijoitettu asumattomille alueille.

Vierailimme yhdessä tällaisessa kylässä Catemessa. Keskellä kuivaa erämaata asuu yli 2000 perhettä. Vale on rakentanut kyläläisille talot, koulun ja sairaalan. Mutta yhteisöllä on valtavasti ongelmia.

Talot ovat pieniä (keskimäärin 8 henkeä asuu parinkymmenen neliön pikkutalossa), mutta ennen kaikkea huonosti rakennettuja. Niissä ei esimerkiksi ole mitään perustuksia. Vaikea kuvitellakaan, miten kuuma on pienessä peltikattoisessa kopissa. Vierailupäivänä lämpöä oli 42 astetta varjossa.

Kylässä on olosuhteisiin nähden varsin hienolta vaikuttava yläkoulu. Mosambikissa on hälyttävä koulutuksen tila, joten yläkouluun asti päätyvät nuoret ovat todella onnekkaassa asemassa. Opiskelu perustason jälkeen on maksullista, tässä koulussa lukukausimaksu on arviolta 5e vuodessa. Oppilaita on melkein 1000, joista nelisensataa tyttöjä. Opettajia on 39 ja koulua käydään kolmessa vuorossa: aamu, iltapäivä ja ilta. Kouluun on kustannettu myös vaatimaton tietokoneluokka, jossa opiskelijat voivat harjoitella vanhojen tietokoneiden korjaamista. Sanomattakin selvää, ettei internetiä ole.

Alueelle on rakennettu myös sairaala. Tilat ovat siistit ja käytössä on lääkkeitä ja sidetarpeita sekä pienimuotoisia laboratoriotestejä esimerkiksi malarian toteamiseksi. Sairaalassa on myös synnytyssali, jossa syntyy 4-15 lasta vuorokaudessa. Sairaalassa työskentelee 5 henkeä (synnytysten parissa 2 hoitajaa). Ambulanssi ei ole toiminut kolmeen vuoteen.

Catemen asukkaat ovat siis uudelleensijoituksen myötä saaneet monia tärkeitä palveluita, jotka ovat jopa houkutelleet alueelle uusiakin asukkaita. Sijainti on kuitenkin hankala: vettä joudutaan kantamaan pitkien matkojen päästä, maanviljely ei kuivuudesta onnistu eikä muutenkaan ole mahdollisuuksia mihinkään elinkeinoon. ”Mitä teemme talolla, jos meillä ei ole elämää”, paikalliset kysyvät. Myös sairaalassa näkyvät haasteet. Vesi aiheutta iho-ongelmia ja ripulia, jotka ovat yleisimmät huolet hoidettaville potilailla. Yksipuolinen ja puutteellinen ravinto aiheuttaa aliravitsemusta ja suolisto-ongelmia. Ihmismäärän kasvaminen lisää haasteita alueella. Yhteisöjen johtajat olivat silminnähden väsyneitä ja tunnelma lähes aneeminen.

Vierailimme myös Valen hiilikaivoksella, jonka alta ihmiset oli sijoitettu Catemeen. Yrityksen mukaan he ovat tietoisia ongelmista ja suunnitelmissa on muun muassa kehittää uudelleensijoitettujen kylien (joita on siis Catemen lisäksi lukuisia muitakin) oloja 8 miljoonalla dollarilla. Kyläläisille on pyritty myös opettamaan uudenlaisia viljelytapoja ja esimerkiksi kanojen kasvatusta. Kaikki eivät ole olleet halukkaita osallistumaan.

 

Mosambik on tilanteessa, jossa sillä olisi ennennäkemätön mahdollisuus nousta köyhyydestä ja riippuvuudesta kansainvälisistä avustuksista. Valtio on erittäin velkainen ja talouden kasvu muutenkin ottaa aikansa ennen kuin investoinnit alkavat tuottaa. Yhtä kaikki, maan luonnonvaroissa piilee valtava mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle.

Kestävä kehitys voi kuitenkin rakentua vain toimivassa yhteiskunnassa, demokratiassa ja hallinnossa. Mosambikissa lainsäädäntö on jo hyvällä tasolla, mutta lain implementointi on vaihtelevaa, veropohja on kapea ja korruptiota esiintyy laajasti. Jos luonnonvarojen käyttö onnistuttaisiin pohjaamaan kestäviin rakenteisiin ja vuorovaikutteiseen dialogiin, taloudellinen kasvu hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

Käyttekö te iltaisin teatterissa tai ravintolassa syömässä”, kysyi eräs paikallinen minulta. Kulttuuripalvelut kiinnostivat. Maassa, jossa pulaa on vedestä ja ruoasta, ajatus yhteiskunnan kustantamista kulttuuripalveluista tuntui itselle kovin kaukaiselta.

 

(yllä) Käynnissä yhteiskokous Mosambikin ympäristö-, maatalous- ja talousvaliokunnan kanssa.

 

(yllä) Tutustumassa Valen hiilikaivokseen Tetessä

 

(yllä) Vierailimme myös teollisuuspuistossa, josta löytyy muun muassa suomalainen Outotec. Mosambikissa on isoja mahdollisuuksia teollisuudelle, kunhan luonnonvarojen käyttöä hallinnoidaan kestävästi ja talous saadaan kestävään kasvuun.

 

(yllä) Tapaamassa Mosambikin parlamentin puhemiestä Verónica Macamoa.

 

(yllä) Pitämässä puhetta alueparlamentille Tetessä

 

(yllä) Seiskaluokkalaiset ovat juuri suorittaneet kansallisen tasokokeen. Mosambikissa koulua käydään keskimäärin vain 4 vuotta, joten tässä kuvassa kanssani on todella onnekkaita lapsia.

 

(yllä) Iloisilla koululaisilla on loma alkamassa.

 

(yllä) Kansanedustajadelegaatio vierailulla Ideariossa, jossa lähiöiden tytöille tarjotaan tietokonekoulutusta. Heitä myös kannustetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja uskomaan itsensä. Osa päätyy yrittäjiksi.

 

(yllä) Pitämässä puhetta suurlähettilään vastaanotolla. Suurlähettiläs Laura Torvinen punaisessa asussa oikealla puolellani. Lue lähettilään ajankohtainen kirjoitus Mosambikin koulutuksen tilanteesta täällä.

 

(yllä) Maisemaa Catemessa

 

(yllä) Maisemaa auton ikkunasta Catemessa

 

PS. Ilmastonmuutos ei ollut tämän matkan keskiössä, vaan painotus oli luonnonvarojen kestävässä käytössä, demokratiassa, hallinnossa ja tasa-arvossa. Nostin kyllä esille hiiliteollisuuden ongelmallisuuden suhteessa ilmastonmuutokseen. Mosambikin poliitikot vaikuttivat olevan varsin hyvin perillä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista ja tunsivat haasteen hiilenkäytössä globaalisti. He kuitenkin kokivat kaivosteollisuuden olevan välttämätön vaihe maan kehityksessä. Valtavin potentiaali Mosambikin luonnonvaroista on itse asiassa hiilen sijasta kaasussa, josta valmistetaan muun muassa LNG:tä. Siihen taas liittyy tärkeitä mahdollisuuksia etenkin laivojen päästöjen vähentämisessä. Raaka-aineesta riippumatta sama edellytys hyötyjen valumisesta koko yhteiskuntaan, kyläläisille asti, koskee kaikkia luonnonvaroja.

Mer motion varje dag

 

En rörlig livsstil och motion till vardags är viktiga faktorer för att må bra. Tyvärr är det bara en femtedel av alla finländare som rör sig så mycket som rekommendationerna föreskriver. Orörligheten ger staten utgifter av miljardklass, bland annat på grund av sjukdomarna som den orsakar. Det skulle vara i Finlands intresse att satsa på motion och idrott och på att främja en sportig livsstil.

Statsrådets idrottspolitiska redogörelse behandlas som bäst i riksdagen: det första dokument som behandlar motions- och idrottspolitiken brett och med ambitionen att dra upp riktlinjer för framtiden.

Mer motion behövs i alla åldersklasser och i alla delar av samhället. Det är också nödvändigt att mer än hittills lyfta fram motionsfrämjandet i samband med diskussion och beslut om till exempel arbetsliv, utbildning, trafik samt hälso- och välfärdspolitik. Det skulle vara viktigt att i människors vardag hitta möjligheter till motion och sporrande element.

Den sportiga livsstilen ska man helst lära sig från barnsben. Vi vuxna har en viktig uppgift i att lära ut den. Vid sidan av skolgymnastiken behövs det mångsidiga möjligheter att röra på sig. Samlingspartiet utgår från att varje barn ska ha rätt till minst en hobby. Detta kan på kommunnivå och nationellt främjas bland annat med hjälp av ett hobbypass och genom satsningar på klubbverksamhet. För några år sedan lämnade jag in en motion om detta. Åbo har faktiskt redan länge varit en föregångare i fråga om att stödja motion för barn och få in mer motion i skoldagen.

Vad borde man då i synnerhet göra? Skapa utrymme och möjligheter för motion. Ändra rutinerna på arbetsplatser, i skolor och i förskolor. Förbättra förutsättningarna för cyklister och fotgängare samtuppmuntra människorna omkring oss att börja med motionsidrott. Mer motion är i allas intresse och vårt gemensamma uppdrag. Det är alla politiska beslutsfattares ansvar att beslut fattas som ger bättre ekonomiska och infrastrukturrelaterade möjligheter att röra på sig.

 

Texten har också publicerats som en kolumn i Åbo Underrättelser.

 

Kehityspolitiikka monen asian keskiössä

Kehityspolitiikka linkittyy moneen tärkeään kysymykseen; ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun ja resurssikysymyksiin. Demokratiaan, rauhaan, vakauteen ja turvallisuuteen. Globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen, kansainväliseen kauppaan ja yrittäjyyteen. Sekä tietysti tasa-arvoon ja etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksiin.

Saan itsekin työskennellä kehityspolitiikan parissa monessa eri tehtävässä: kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtajana, puolueiden välisen demokratiayhteistyöjärjestö Demon varapuheenjohtajana, sekä jäsenenä eduskunnan väestö ja kehitysryhmässä. Onkin ollut ilahduttavaa nähdä kuluvan hallituskauden aikana, miten keskustelu kehityspolitiikasta on osa yhä useampaa teemaa ja siitä on keskusteltu myös eduskunnassa aikaisempaa enemmän.

 

Tänään eduskunta keskustelee pääministerin ilmoituksena kehityspolitiikan tulosraporttia. Tämä marraskuun alussa julkaistu raportti on ensimmäinen laatuaan, kun katsotaan kehityspolitiikan kokonaisuuden mittaamista. Raporttiin on koottu kattavasti ja selkeästi Suomen tekemän kehityspolitiikan tulokset ja tuotu hyvin monitahoisesti tehtävää kehitysyhteistyötä yksiin kansiin. On todella merkittävää, että tämä raportti tuodaan nyt myös eduskunnan täysistuntoon keskusteltavaksi.

Suomen kehityspolitiikalle valitsemat neljä painopistettä ovat perusteltuja ja tärkeitä. Lisäksi kehitysyhteistyön keskiössä on tietysti elintärkeä humanitäärinen apu. Raportti esitteleekin kehityspolitiikan tuloksia juuri näiden näkökulmien kautta. Naisten ja tyttöjen oikeudet, talous ja työ, toimiva yhteiskunta, sekä luonnonvarojen turvaaminen ovat keskeisiä hyvän elämän edellytysten rakenteita.

 

Ajankohta kehityspolitiikan tulosraportin käsittelylle eduskunnassa juuri nyt on erittäin hyvä! Katseita suunnataan jo seuraavaan hallituskauteen. On oikea aika olla asettamassa tavoitteita tuleville vuosille.

Kehityspolitiikan osalta on keskeistä jatkaa johdonmukaista työtä erityisesti seuraavien aiheiden parissa:

–          Tavoite 0,7% bruttokansantuotteesta ohjaaminen kehitysyhteistyöhön

–          Ilmastonmuutoksen torjunnan nostaminen läpileikkaavaksi teemaksi kehitysyhteistyössä

–          Tyttöjen ja naisten oikeuksien ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden painottaminen

 

0,7% BKT:sta on oltava johdonmukainen tavoite. Sen saavuttamiseksi on laadittava uskottava suunnitelma ja laskelmat, sillä ilman selkeää polkua tavoite jää saavuttamatta. Sama koskee tavoitetta siitä, että 0,2% BKT:sta tulisi ohjata vähiten kehittyneille maille kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi.

Ilmastonmuutoksen on luontevaa olla läpileikkaava teema kehitysyhteistyössä. Ilmastorahoituksen kautta voidaan esimerkiksi edistää kestävää energiatuotantoa kehittyvissä maissa. Samalla on tärkeää tukea myös sopeutumista väistämättömiin ilmastovaikutuksiin. Suomen painopiste on siirtynyt tällä kaudella aikaisempaa vahvemmin yksityisten sektorin rahoitusmahdollisuuksiin, etenkin kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kautta. Tämä on näkynyt erityisesti energiasektorin kehityshankkeissa. Myös kehityspoliittiset finanssisijoitukset ovat vielä varsin tuore kehitysavun muoto.

Tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on paitsi ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys, myös keskeinen hyvinvointi- ja turvallisuustekijä. Samalla kyseessä on väestönkasvun hillitsemisen näkökulmasta kriittinen aihe. Suomen on jatkossakin oltava edelläkävijänä siinä keskustelussa, jossa puolustetaan naisten ja tyttöjen oikeutta päättää omasta kehostaan. Esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPA:n rahoittaminen on näiden tavoitteiden edistämiseksi tärkeä varmistaa myös tulevaisuudessa.

 

Kestävän kehityksen mukainen päätöksenteko on saada tulevilla hallituskausilla poikkileikkaavaksi teemaksi ja osaksi kaikkea poliittista keskustelua. Ilmastonmuutoksen ja resurssien niukkenemisen aiheuttamat reunaehdot yhteiskuntien kehitykselle asettavat painavan vastuun kehittyneille valtioille suhteessa kehittyviin. Suomen on oltava jatkossakin kehityspolitiikan päämäärätietoinen edistäjä ja kuuluttava globaalin vastuunkannon edelläkävijöihin.

Minun viikkoni eduskunnassa & USA:n esivaalit

Hei, olen Manar Dahan ja olin kansanedustaja Saara-Sofia Sirénillä TET-harjoittelussa eduskunta-avustajana 5.-9.11. Toimin itse Tampereen Nuorisovaltuustossa ja olen kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, jonka takia hainkin eduskuntaan tettiin.

Sain tehdä kaikkea työyhteisön kokouksiin osallistumisesta joulukorttien valmisteluun. Kävin torstaina 8.11. vierailulla valtiovarainministeriössä ja perjantaina pääsin tutustumaan eduskunnan kansainväliseen yksikköön.

Viikko kokonaisuutenaan oli todella mielekäs ja mielenkiintoinen. Opin paljon uutta ja sain tietynlaisia ennakkokäsityksiä pyyhittyä pois. Vaikka tiesinkin jo, että kansanedustajan työ on kiireistä, en odottanut sen olevan näin hektistä. Huomasin myös kuinka pienellä työllä voi olla suuri merkitys. Päällimmäisenä mieleeni jäi kuitenkin se kuinka ihana, lämmin ja kannustava eduskunta työpaikkana on. 

Alla yksi työtehtävistäni, joka oli ottaa selvää Yhdysvaltain esivaaleista ja tehdä niistä muistio.

 

Yhdysvaltojen esivaalit

Yhdysvaltojen esivaaleissa poliittiset puolueet valitsevat ehdokkaansa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. He äänestävät ehdokkaita senaattiin ja edustajainhuoneeseen sekä kuvernööreiksi. Edustajainhuoneeseen demokraatit saivat selvän enemmistön, republikaanien säilyttäessä entistäkin suuremman enemmistön senaatissa. Esivaalien tulos tulee mitä varmemmin vaikuttamaan koko maailmaan, sillä demokraatit voivat mahdollisesti edustajainhuoneen enemmistön avulla tehdä esim. ulkomaankaupasta tiukempaa. Koska valta on jakautunut, ajautuu Yhdysvallat nyt herkemmin sisäiseen riitaan.

Esivaaleissa olevat ehdokkaat pitävät kampanjoitaan vain omissa osavaltioissaan. Äänestäjiä näissä esivaaleissa oli tänä vuonna n. 7milj. enemmän kuin aikaisempina vuosina, ja presidentti Trumpilla oli selvä vaikutus äänestäjien määrään. Näitä vaaleja pidettiin ennemmin kansanäänestyksenä Trumpiin liittyen.

Demokraattien edustaessa ulospäin suuntautuvaa politiikkaa, republikaanit kiinnittävät ja painottavat kansallista puolustusta. Naisia ja vähemmistöjen edustajia oli näissä vaaleissa ennätysmäärä ja voidaan miettiä, oliko kenties Trumpilla tähän jotain vaikutusta. Voi olla että naiset ja vähemmistöjen edustajat joita Trump on vähätellyt, halusivat todistaa olevansa samalla viivalla muiden kanssa. Myöskin ennätysmäärä naisia päätyi valituksi.

Äänestystulokset voivat vaikeuttaa Trumpin suunnittelemia seuraavia hankkeita: muurin rakennuttaminen, terveydenhuollon uudistuksien peruminen, verojen lasku. Lisäksi Trumpin verotiedot,-vaalikampanjan ja Venäjän yhteistyö voivat siirtyä suurempaan tarkkailuun mikäli demokraatit näin vaativat. Myös ulkomaankaupasta voi tulla entistä tiukempaa ja demokraatit voivat hidastaa Trumpin lakialoitteita. Trumpilla säilyy kuitenkin valta nimetä tuomareita eri oikeusasteisiin, jolla on hallinnollista merkitystä Yhdysvalloissa. Demokraatit haluaisivat nostaa presidenttiä vastaan virkarikossyytteen, mutta tarvitsisivat siihen senaatin enemmistön, mikä on hyvin epätodennäköistä.

Kuten sanottu demokraattien valtaamalla edustajainhuoneella ja presidentillä on selkeitä erimielisyyksiä. Demokraatit pystyvät nyt hankaloittamaan monia republikaanien lakihankkeita.  Tämä voi olla presidentille haastavaa, vaikka republikaanien lakihankkeiden mahdollisesti kaatuessa, ei niillä ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta Trumpin poliittisiin muutoksiin.