Valikko 

Blogi

Kansanedustajat pois maakuntavaalien ehdokaslistoilta?

Julkaistu 22.6.2021

Kuntavaalien tulos ratkesi viikko sitten sunnuntaina ja tarkastuslaskentakin on tässä vaiheessa jo varmistunut. Näissäkin vaaleissa odotetusti ääniharavoiksi nousivat tutut nimet, pääasiassa kansanedustajat eri puolueista.

Kovin pitkään puolueaktiivit eivät vaalien jälkeen ehdi levätä, sillä eduskunta saanee hallituksen esityksen sote-maakuntamallista käsiteltyä kuluvan viikon aikana. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että helmikuussa 2022 käydään maakuntavaalit. Vaaleja varten ehdokashankinta käynnistyy jälleen välittömästi ja jälleen kerran myös jo poliittisesti vaikuttavassa asemassa olevia päättäjiä rekrytoidaan ehdokkaiksi.

Kuten olen aikaisemminkin nostanut esille, ei ole tarkoituksenmukaista, että samat ihmiset tekevät päätöksiä kolmella eri hallinnon tasalla: kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa ja pian myös hyvinvointialueiden valtuustoissa. Tämä pohdinta oli yksi keskeinen syy sille, että päätin jättäytyä pois kesäkuun kuntavaaleista. En ole käytettävissä myöskään maakuntavaalien ehdokkaana, vaan keskityn työhöni kansanedustajana.

Lähes kaikki kansanedustajat ovat myös kuntapäättäjiä. Tämä on aiheuttanut tilanteita, joissa sama edustaja on ollut edistämässä lainsäädäntöä, johon omassa kunnassaan on suhtautunut kriittisesti. Tuore esimerkki on, kun pääministeri Marin oli mukana Tampereen paikallispäättäjän roolissa kritisoimassa itse johtamansa hallituksen soteuudistusta.

Tilanne monimutkaistuu entisestään, kun mukaan lisätään maakuntahallinnon luottamustehtävät. Tällöin sama ihminen voi olla käsittelemässä samaa asiaa yksittäisen kunnan, maakunnan sekä valtion tason päättäjänä – ja jokaisessa roolissa jopa eri näkökulmasta.

Kansanedustajan, erityisesti ministereiden (puhumattakaan pääministeristä) työ on myös lähtökohtaisesti melko kiireistä. Kuitenkin myös kunnallinen ja maakunnallinen päätöksenteko vaatii perehtymistä ja ajankäyttöä, mikäli tehtäviä haluaa hoitaa asianmukaisesti.

Suomessa on ollut yleinen tapa ikään kuin automaattisesti nimetä kansanedustajat ehdolle myös paikallisissa vaaleissa. Käytäntö on kaikissa puolueissa sama. Syyt ovat puolueiden näkökulmasta ymmärrettävät, sillä ennestään tutut nimet keräävät usein myös eniten ääniä. Käytäntö on kuitenkin ongelmallinen. Siksi puolueiden tulisi viimeistään nyt maakuntavaalien alla yhteisesti sopia uusista, nykyaikaisemmista toimintatavoista. Samalla tehtäisiin tilaa uusille nimille nousta päätöksenteon keskeisille paikoille.