Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi aloitetut poikkeustoimet ovat aiheuttaneet painetta myös eduskuntatyössä. Lainvalmistelulla on ymmärrettävästi ollut kova kiire ja lakien hyväksymiset on viety läpi eduskunnassa poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa.

Nopea ja paineistettu valmistelu on aiheuttanut myös ongelmia. Ne on syytä mainita ääneen, jotta mahdolliset haasteet liittyen parlamentarismiin ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen tulevat varmasti huomioiduksi. Tämä oli ensimmäinen, muttei ehkä viimeinen kerta, kun nykyiseen valmiuslakiin joudutaan turvaamaan.

Juuri poikkeusolosuhteissa on erityisen tärkeää pitää huoli siitä, että Suomen toimivuudesta oikeusvaltiona pidetään huoli kaikilta osin. Tämä taas edellyttää sitä, että lakien valmistelu tehdään huolellisesti ja lakimuutosten seurauksia pohditaan monipuolisesti. Hyvän valmistelun pohjana on aina ajantasainen ja kattava tieto. Eduskunnan suunnalta avoimuuden ja luotettavan tiedon merkitys vielä korostuu tilanteessa, jossa valtaa on valmiuslain käyttöönoton myötä keskitetty hallitukselle.

Koronakriisin yhteydessä aikataulupainetta on kohdistunut erityisesti perustuslakivaliokunnan työskentelyyn. He ovatkin onnistuneet työssään jälleen olosuhteista huolimatta hyvin. Poikkeustilanteen mukanaan tuomat mahdollisuudet rajoittaa suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksia pitävät sisällään suuren vastuun. Kokonaiskuvan ja tavoitteen määrittelyn lisäksi on käytävä läpi hyvin yksityiskohtaisesti kaikki ne seikat, joihin muutokset vaikuttavat. Oikeuksiin ja vapauteen puututtaessa iso kuva ei riitä, vaan jokainen yksityiskohta merkitsee.

Yksittäiset pienetkin muutokset voivat tuoda mukanaan suuria kerrannaisvaikutuksia, jotka hankaloittavat monien elämää, elinkeinoa ja turvallisuutta. Olemme jo nähneet esimerkkejä kotihälytysten, lähisuhdeväkivallan ja lasten laiminlyönnin tai hyväksikäytön lisääntymisestä, kun ihmiset ongelmineen ovat sulkeutuneet koteihinsa.

Todennäköisesti kiireinen aikataulu on johtanut siihen, että hallituksella on ollut vaikeuksia tuoda perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan työn tueksi riittävästi tarvittavaa tietoa. Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi, että perustuslakivaliokunta on toimittanut valtioneuvostolle muistion, jonka mukaan tarpeellisen tiedon toimittamiseen tulee kiinnittää vakavaa huomiota. Valiokunta on joutunut toistuvasti pyytämään työnsä tueksi tarpeellisia asiakirjoja.

Eduskunnan ja erityisesti tässä tapauksessa perustusvaliokunnan tulee saada käyttöönsä kaikki se tieto, jota valiokunta tarvitsee arvioidessaan pykälien tarvetta, kiireellisyyttä ja sisältöä. On erittäin ongelmallista, että valiokunta joutuu toistuvasti erikseen pyytämään hallitukselta tietoa, joka tulisi olla automaattisesti saatavilla.

Parlamentaarisessa järjestelmässämme eduskunnan tehtävänä on nimenomaan valvoa hallituksen työskentelyä. Tätä tehtävää on vaikea toteuttaa, mikäli eduskunta ei saa käyttöönsä niitä tietoja, joiden perusteella valvontaa voidaan tehdä.

Parlamentaarinen valmistelu on ylipäänsä vähentynyt viime kaudesta, mikä on ollut harmi. Moniin pitkäaikaisiin ja laajoihin kokonaisuuksiin olisi hyvä etsiä yhteisiä vastauksia laajalla pohjalla, kaikkien eduskuntaryhmien kesken. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaista työtä tullaan tarvitsemaan vielä useampana hallituskautena. Tuntuu lyhytnäköiseltä, ettei uusi hallitus jatkanut eduskuntapuolueiden yhteistä ilmastotyötä.

Myös käsillä oleva koronakriisi, sen akuutti hoitaminen ja kriisistä nouseminen, vaatii ilman muuta yhteistyötä. On ollut tärkeää, että eduskunta on tehnyt rajoituspäätöksiä yksituumaisesti. Toimiva ja eteenpäinkatsova yhteistyö edellyttää, että hallitus jakaa olemassa olevan tiedon ja tilannekuvan siten, että sen pohjalta voidaan tehdä perusteltua valmistelutyötä ratkaisujen löytämiseksi.