Valikko 

Blogi

Mikä on Suomen koronastrategia?

Julkaistu 14.4.2020

Reilu viikko sitten kirjoitin blogiini tekstin otsikolla ”Miltä pohjalta Suomea johdetaan?”. Tuon kysymyksen merkitys on viikon aikana vain vahvistunut. 

Tuntuu lähes epätodelliselta, mutta edelleenkään vallitsevan kriisin keskellä valtiojohdon strategia ei ole selkiytynyt. Viime viikon kirjoituksessani pohdin erityisesti hallitusohjelman epämääräistä roolia valtioneuvoston toiminnassa, mutta hallituksen strategisen otteen epäselvyys herättää myös muita kysymyksiä.

Strategista johtamista tarvittaisiin kuumeisesti sekä akuutin kriisin hoitamiseksi, että siitä ulospääsemiseksi. Hallituksen koronastrategia on herättänyt kysymyksiä jo viikkoja, eikä niin sanotusta exit-strategiasta ole vielä senkään vertaa tietoa. Tämä on huolestuttavaa, sillä poikkeuksellisessa tilanteessa strategisen johtamisen ja koordinoinnin merkitys korostuvat.

Mielessä on ainakin seuraavat kysymykset:

  • Mikä on hallituksen koronastrategia? Hallituksesta on kiistetty, että strategia olisi viruksen tukahduttaminen. Samoin on kiistetty pyrkimys niin sanottuun laumasuojaan. Vastaamatta on kuitenkin jäänyt, minkälaista strategiaa hallitus noudattaa ja minkälaiseen analyysiin tai skenaarioihin kyseinen strateginen valinta pohjaa. 
  • Miksei strategiaa koskeviin kysymyksiin ole saatu selkeää vastausta? Mahdollisimman hyvä avoimuus kriisin hoitamisen taustoista rauhoittaisi tilannetta ja ennen kaikkea ihmisten mahdollisuuksia sopeutua säädettyihin rajoituksiin. On paljon helpompaa noudattaa annettuja ohjeita, jos on mahdollisuus ymmärtää, minkälaisen strategian noudattamisesta on kysymys. Selkeä strateginen linjaus helpottaisi myös poliittista päätöksentekoa. Nythän oppositio on tukenut vaikeassa tilanteessa hallitusta, mutta yhteistyön pohja olisi vahvempi mikäli meillä olisi tiedossamme myös mahdollinen hallituksen esitysten strateginen tausta. Strategisen tiedon puute lisää epätietoisuutta ja vaikeuttaa tarvittavien toimien arviointia.
  • Miten strategian toteutumista koordinoidaan? Mikäli hallituksella on koronakriisin hoitoa koskien strategia valittuna (kuten toivottavasti on), nousee keskiöön tuon strategisen linjan koordinointi. Kriisi koskettaa tavalla tai toisella kaikkia ministeriöitä, joiden toimintaa on välttämätöntä koordinoida yhteen. Tässä tarvitaan tiedolla johtamista, saatavilla olevan tiedon huolellista analysointia, asiantuntijuutta. Kriisin hoidossa on jo sattunut selkeitä virheitä, esimerkiksi Helsinki-Vantaalle ulkomailta saapuvien matkustajien ohjeistuksessa sekä suojavarusteiden riittävyydestä huolehtimisessa. Jälkipyykin paikka ei ole nyt, mutta näistä virhearvioinneista on varmasti otettu jo opiksi. Tämän soisi näkyvän aikaisempaa parempana ja selkeämpänä koordinaationa. Kysymys on kriisitilanteen johtamisesta. 
  • Minkälainen on hallituksen exit-strategia? Valmiuslain myötä on säädetty rajoituksia, jotka koskevat vakavasti suomalaisten perusoikeuksia. Ihmisten liikkumista ja yritysten toimintamahdollisuuksia on lainsäädännöllä rajoitettu. Rajoitukset ovat olleet perusteltuja ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta, mutta samalla ne aiheuttavat erittäin raskasta inhimillistä taakkaa ja valtavia taloudellisia kustannuksia. Siksi tulisi olla selkeä näkymä myös siitä, minkälaisen analyysin pohjalta rajoituksia aiotaan purkaa. Tämä edellyttäisi ennakointivalmiuksia ja skenaariotyötä. Tiedossa ei kuitenkaan ole, minkälaisella prosessilla hallitus määrittelee rajoitusten purkamisen edellytyksiä. Esimerkiksi Uudenmaan rajoituksia koskien hallituksen ministerit antoivat viime viikolla ristiriitaisia lausuntoja. 
  • Miten noustaan kriisin jälkeen? Rajoitusten purkaminen on luonnollisesti vasta exit-strategian alku. Tarvitaan Suomen ”uudelleenrakentamisohjelma, jonka pohjalta lähdetään kestävästi kehittämään uutta kasvua. Hallitus on nimennyt taloustieteellisistä asiantuntijoista työryhmän tätä pohtimaan, mikä on hyvä alku. Uudelleenrakentamisessa tulisi kuitenkin huomioida kestävän kehityksen näkökulmat laajasti. Ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullinen toimintaa luo miljardiluokan kasvumahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, kotimaisille yrityksille. Siksi erilaisia toimijoita tulisi ottaa mahdollisimman laajasti valmisteluun mukaan. 

Hallitus on toivonut tukea akuutin kriisin hoitamisessa ja oppositiosta on tukea haluttu myös antaa. Kriisitilanne on yhteinen ja sen hoitamisessa tarvitaan yhteistyötä.

Toivoisin hallitukselta yhteistyövalmiutta myös muilta osin, sillä Suomen uudelleenrakentaminenkin tulee olemaan yhteinen haasteemme. Exit-strategia tulee ulottumaan yli hallituskausien. Voisiko sen valmisteluun ottaa opposition mukaan? Parlamentaarinen yhteistyö on tällä kaudella lähtenyt vähän tahmeasti käyntiin, eikä laajapohjainen valmistelu ole valitettavasti tuntunut olevan tämänhetkisen hallituksen strategisessa työkalupakissa päällimmäisenä. Sille olisi kuitenkin koko ajan enemmän tilausta. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *