Valikko 

Blogi

Malja muuttuvalle työlle ja työn arvostukselle

Julkaistu 1.5.2016

Me suomalaiset olemme tunnetusti olleet ahkeraa ja tunnollista kansaa. Olemme tottuneet yrittämään ja tekemään työtä. Hyvinvointimme ja toimeentulomme perustuvat työn varaan.

Näin työn juhlan aikaan on hyvä aika muistaa, miten paljon työelämä on Suomessa muuttunut. Yhä useampi työskentelee jonkin muunlaisessa työsuhteessa, kuin vakituisessa kokopäivätyössä virka-aikaan. Erilaiset työsopimukset, itsensä työllistäminen ja yrittäjyyden eri muodot yleistyvät yhä nopeammin.

Työ ja työelämä ovat kokeneet sirpaloitumista viime vuosikymmenen aikana. Työnteosta on tullut liikkuvampaa ja yhä useammin työ ei ole enää sidottu paikkaan tai aikaan. Työnteon tavat ovat muuttuneet ja moni on stressaantunut työssään. Työntekijään kohdistuu työsuhteiden katkonaisuutta ja kokonaiskuormitus on monella alalla kasvanut. Työurat ovat pirstaleisia ja työsuhteiden kestot vaihtelevia. Yhteiskunnan nopea murros on luonut uudenlaisia hyvinvointiongelmia, jotka liittyvät arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin.

Meillä on monia keinoja lisätä työhyvinvointia ja ne on nyt saatava käyttöön; yli sukupolvien jatkuvat syrjäytymisketjut on katkaistava. Lisäksi työkykyä, työllistymiskykyä ja työllistymistä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi työpaikan liikuntamahdollisuuksia lisäämällä parannetaan työntekijöiden fyysistä ja henkistäkin hyvinvointia.

On erittäin tärkeä, että työpaikoilla tiedostetaan henkilöstön työssä jaksamiseen vaikuttavat tekijät ja panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tässä niin johtamisella ja esimiestaidoilla kuin mielekkäällä vapaa-ajalla on erittäin suuri merkitys.
Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Panostukset työhyvinvointiin ovat aina taloudellisesti kannattavia. Ne eivät saisi tuntua ylimääräiseltä menoerältä, sillä satsaukset hyvinvointiin ovat pitkävaikutteinen ja hyvä investointi. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kestävä tapa tuoda jatkuvuutta työyhteisöihin.

Lainsäädäntö tulisi päivittää vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Tarvitaan enemmän joustavuutta ja paikallista sopimista. Erityisesti pienyrittäjien sosiaali- ja oikeusturvassa on parannettavaa.

Monet lapsiperheiden vanhemmat tekevät aivan yhtä pitkiä työviikkoja kuin lapsettomat. Työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan enemmän joustoa. Se koskee niin järjestelyjä työpaikalla kuin päivähoidossakin. Osa-aikaisia työsuhteita ja kuin myös osatyökykyisten tukemista työelämään on tuettava entistä vahvemmin.

Suomi menestyy jatkossakin, kunhan uskallamme yrittää, tehdä työtä ja uskomme osaamisemme. Vain tekemällä asioita uudella tavalla pääsemme eteenpäin. Suomalaisella tulevaisuudenuskolla, sisulla ja ahkeruudella olemme pärjänneet tähän asti ja tulemme pärjäämään myös tulevaisuudessa.

Työelämä kuitenkin muuttuu. Se ei ole hyvä tai huono asia, vaan tosiasia, joka edellyttää meiltä kaikilta uutta ajattelua. Näiden asioiden parissa teemme eduskunnassakin koko ajan töitä.

Työ ansaitsee syystäkin oman juhlapäivänsä. Suomen menestys ja vaurauden nousu on perustunut ennen kaikkea kovaan työntekoon. Nostakaamme tänään malja suomalaiselle työlle ja työn arvostukselle!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *