Valikko 

Blogi

Suomalainen multiparty-yhteistyö on ainutlaatuinen demokratian ja rauhan airut

Julkaistu 4.11.2016

Eduskuntatyötä seuratessa jää helposti kuva, että puolueiden keskeisin työtapa on olla napit vastakkain. Siksi voikin tulla yllätyksenä, että suomalaisilla eduskuntapuolueilla on vaikuttavampaa yhteistyötä keskenään, kuin missään muualla maailmassa.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat jo 2005 perustaneet yhdessä kansainvälistä demokratiayhteistyötä tekevän järjestön nimeltä Demo Finland. Toiminta on täysin ainutlaatuista globaalisti. Demokratiatyötä tehdään muuallakin, mutta Demon mallissa erityistä on juuri multiparty-lähtökohta, se että taustalla ovat kaikki eduskuntapuolueet yhdessä.

Demokratian vahvistaminen ja tukeminen kehittyvissä maissa on nyt monestakin syystä tärkeämpää kuin aikoihin. Toimiva demokraattinen järjestelmä ensinnäkin vahvistaa heikompien asemaa, tukee ihmisoikeuksien kehittymistä ja tasa-arvoa. Tutkitustikin on kehityksen kannalta aivan keskeistä vahvistaa esimerkiksi naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja politiikkaan.

Demokratiatyöllä tuetaan toki myös valtioiden taloudellista kehittymistä. Kun hallintojärjestelmä toimii reilusti, jakaantuvat myös talouskasvun hyödyt tasaisemmin. Kasvava talous vaikuttaa siten positiivisesti laajemmin koko väestön elämään. Muissa hallintomalleissa väärinkäytökset ovat yleisempiä ja hyödyt lihottavat vain jo ennestään etuoikeutettujen taskuja.  

Kun pakolaisuuteen liittyvässä kritiikissä vaaditaan auttamaan ihmisiä heidän lähtömaissaan, on demokratian vahvistamisessa kysymys juuri siitä. Demokratiakehityksen tukeminen on vaikuttavaa konfliktinhallintaa, sillä demokraattisesti valittujen edustuksellisten puolueiden välillä pystytään parhaiten ratkaisemaan ristiriitatilanteita puoluepoliittisin keinoin, ilman syrjintää tai väkivaltaa. Toimivalla demokratialla ehkäistään siten tehokkaasti radikalisoitumista, terrorismia ja pakolaisuutta – ja edistetään siis rauhaa.

Palasin juuri työmatkalta Sri Lankasta. Vaikka kohde saattaa kuulostaa eksoottiselta rantalomalta, uskaltaisin väittää, että kysymyksessä oli ehkä vaikuttavin työmatka, johon olen saanut osallistua.

Johdin suomalaisten poliitikkojen delegaatiota, johon kuului edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Vastaanottavana osapuolena toimivat kaikkien Sri Lankan parlamenttipuolueiden nuoret edustajat, puoluejohdon itsensä nimeäminä. Ensimmäistä kertaa maa historiassa Sri Lankan 14 puoluetta ovat sitoutuneet puoluerajat ylittävään yhteistyöhön ja rakentavaan vuorovaikutukseen eri osapuolten kesken. Suomalaisten johtamissa työpajoissa etnisistä, uskonnollisista ja poliittisista taustoista, eri puolilta maata tulevat nuoret työskentelivät yhdessä demokratian osa-alueiden vahvistamiseksi.

Demon tukema hanke on ollut ensimmäinen paikka, jossa paikalliset nuoret ovat voineet käydä puoluerajat ylittävää vuoropuhelua ja rakentaa yhteistyötä kolmekymmentä vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen. Lienee selvää, että tällaisia yhteistyön mahdollisuuksia luomalla ja rakentavaa dialogia tukemalla mahdollistetaan tehokkaasti ja kestävästi maan rauhanomainen kehitys.

Demokratiaviennistä ei kuitenkaan voi puhua. Kuten kansainväliset esimerkit ovat osoittaneet, demokratiaa ei ole mahdollista viedä. Ei meidän järjestelmämme tietenkään sellaisenaan istu toiseen maahan, sen toimintatapoihin, historiaan ja kulttuuriin. Pieleen mennään, jos lähdetään vain neuvomaan, opettamaan – saatikka pakottamaan.

Demokratiakehitystä pitää, ja kannattaa, kuitenkin tukea. Demokratiatyö ei ole kehitysyhteistyötä perinteisessä muodossa ja sillä tuleekin nähdä aivan erityinen rooli. Toimivalla monipuoluedemokratialla on keskeinen merkitys siinä, että muukaan kehitysyhteistyö tukee kehittyviä maita toivotulla tavalla. Puolueiden ja puoluejärjestelmien tukemiseen käytetään alle prosentti virallisista kehitysyhteistyövaroista.

Saara-Sofia Sirén

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja, Kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja ja Demo Finlandin hallituksen jäsen

 Lyhennetty verstio tekstistä on julkaistu Nykypäivä-lehden numerossa 11/2016 (28.10.2016). Näköislehti luettavissa täällä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *