Valikko 

Blogi

Kestävä kehitys rohkeammin mukaan kaikkeen päätöksentekoon

Julkaistu 21.2.2017

Eduskunnassa käytiin tällä viikolla keskustelu hallituksen Kestävän kehityksen selonteosta. Asia on itselleni mieluinen monestakin syystä. Ensinnäkin kestävä kehitys on ollut päätöksentekoani ohjaava teema niin kauan kuin olen päätöksiä ollut tekemässä. Toiseksi, olin mukana tekemässä aloitetta kestävän kehityksen ajankohtaiskeskustelun käymisestä eduskunnassa, ja kun tuon keskustelun aika viime syksynä koitti, nostin esille toiveen tällaisen nyt käsiteltävänä olevan selonteon tekemisestä. 

 

Minulle on itsestään selvää, että kestävä kehitys on yhteinen asia ja se kuuluu kaikkeen päätöksentekoon. Olen puhunut ja kirjoittanut aiheesta valtavasti. Graduni käsitteli aihetta ja olen käynyt muun muassa yrityksissä luennoimassa lukuisia kertoja.

 

Olen usein käyttänyt yksinkertaista rautalankamallia siitä, mitä kestävä kehitys on. Se voidaan jakaa kolmeen perusperiaatteeseen, jotka ovat 1) taloudellinen vastuu, 2) sosiaalinen vastuu ja 3) ympäristövastuu. Tavoite on näiden kolmen tasapaino. Jos olette seuranneet tekemisiäni, muistatte ehkä kaikkien käymieni vaalikampanjoiden rakentuneen tälle perusajatukselle. Kestävällä kehityksellä edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kestävää talouspolitiikkaa sekä ympäristöstä huolehtimista. Erinomainen ohjenuora kaikkeen päätöksentekoon. 

 

On hienoa, että hallitus antoi aiheesta selonteon. Se on tärkeä seuraava askel syksyllä eduskunnassa käydyn ajankohtaiskeskustelun jälkeen. Tällä tavalla tuodaan YK:n Agenda 2030 -tavoitteet vahvemmin eduskunnan käsittelyyn.

 

Puheenvuoroissani olen vaatinut, että kestävän kehityksen toimeenpano tulee saada vahvemmin osaksi juuri eduskunnan ja valiokuntien työtä. Kansallisilla hallituksilla on yhteisten tavoitteiden toimeenpanosta vastuu, mutta eduskunnan roolia tulisi vahvistaa pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden nimissä. 

 

Hallitus esitti selonteossaan hyviä ideoita siihen, miten toimeenpanosuunnitelmaa käsitellään ja seurataan. Säännölliset, laajat keskustelutilaisuudet ovat tärkeitä ja erityisesti ulkopuolinen evaluaatio on positiivinen, uskottavuutta tuova avaus. Kysyinkin keskustelussa ministeri Tiilikaiselta, miten evaluaation tuloksia on tarkoitus käsitellä. Käytännöt varmasti muotoutuvat asian edetessä, mutta pidän tärkeänä, että linkki parlamentaariseen työhön säilyy mahdollisimman vahvana.

 

Pitkäjänteisyys on haaste, jos kestävän kehityksen selonteko sitoutuu tiukasti vain hallituskauteen ja hallitusohjelmaan. Myös tästä syystä on tärkeää tuoda tavoitteet valiokuntien käsittelyyn. Selonteko tullaan tämänhetkisen tiedon mukaan käsittelemään kolmessa valiokunnassa. Olen itse ehdottanut, ja pidän edelleen tärkeänä, että selonteko käsiteltäisiin kaikissa valiokunnassa – kestävän kehityksen kun tulisi olla osa kaikkea päätöksentekoa.

 

Olen puhunut myös siitä, että linkkiä globaaliin kehitystyöhön ja kehityspolitiikkaan tulisi jatkossa vahvistaa. On ollut hienoa, että valtioneuvoston alla toimivat Kestävän kehityksen toimikunta ja Kehityspoliittinen toimikunta (joiden molempien toiminnassa saan olla mukana), ovat tällä kaudella tiivistäneet yhteistyötään. 

 

Hallituksen selonteossa kestävästä kehityksestä ja Suomen tilanteessa on kaikkiaan varsin paljon positiivista: lähtötilanne on hyvä, kuten myös mahdollisuudet toimeenpanolle. Tiedämme, missä osa-alueissa Suomi on vahva, ja missä meidän täytyy pystyä parempaan. Avain 2030 -hanke taustoitti kokonaisuutta ansiokkaasti ja tuloksista käy selkeästi ilmi vahvuutemme yhteiskunnallisessa vakaudessa ja korkealaatuisessa koulutuksessa, sekä samalla heikkoutemme ilmastonmuutosta vastaan taistelussa, luonnonvarojen ylikulutuksessa, sekä talouden ja työllisyyden kehityksessä. 

 

Työllisyyden parantamiseksi hallitus hakee nyt kovasti keinoja, ja ilmasto- ja energiastrategiaa on työstetty pitkälle. Olisi vielä ehdottoman tärkeää saada hallituksen ilmastostrategia samaan linjaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. 

 

Syksyllä käydyssä ajankohtaiskeskustelussa eduskunnassa ehdotin, että Kestävän kehityksen tulisi näkyä myös budjetoinnissa. Toistan taas tämän ehdotukseni. Selonteossa mainittaviin keskeisiin toimenpiteisiin kuuluu, että poikkihallinnollista lähestymistapaa tulosohjaukseen ja budjetointiin selvitetään. Politiikkajohdonmukaisuuden toimenpiteenä nimetään myös, että Agenda2030 sisällytetään eri hallinnonalojen tulosohjaukseen. Nämä ovat hyviä ja positiivisia avauksia. Toivottavasti lopputuloksena kaikki ministeriöt sisällyttävät ja huomioivat Agenda2030 tavoitteet osaltaan omaan budjettityöhönsä. Se olisi konkreettinen kestävän kehityksen teko. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *