Valikko 

Blogi

Demokratialla rakennetaan rauhaa

Julkaistu 23.2.2016

Eduskunta käsitteli viime viikolla valtioneuvoston kehityspoliittista selontekoa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ministeri tuo kehityspolitiikkaa koskevat linjaukset etupainotteisesti eduskunnan keskusteltavaksi, heti kauden alussa.

Tämä on hyvä asia, sillä kehityspolitiikassa pitääkin siirtää katse nyt eteenpäin. Moni asia ympärillämme on muuttunut siten, että kehitysyhteistyötäkin on tarpeen katsoa uudesta kulmasta. Selontekoa tarvitaan, jotta kehitysyhteistyötä voidaan päivittää vastaamaan niin muuttunutta maailmanpoliittista tilannetta kuin niukentuneita kansallisia resurssejamme.

Kun käytettävissä on pienempi potti rahaa, on vaikuttavuuden kannalta tärkeä priorisoida. Jo hallitusohjelmassa nimettiin, mielestäni onnistuneesti, neljä kehityspolitiikan painopistettä. Valinnat pohjautuvat Suomen omiin vahvuuksiin, asioihin joista meillä on parhaiten annettavaa kumppaneillemme. Painopisteitä kehuttiin varsin vuolaasti myös eduskunnan selontekokeskustelussa.

Yksi valituista painopisteestä on demokraattisuus. Rauhaa ja kestävää kehitystä on vaikea rakentaa ilman demokratiaa. Demokratian tukeminen tarkoittaa vaalijärjestelmän lisäksi yhteiskunnan yleisiä toimintatapoja, hyvää hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta, sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Tästä kaikesta pohjoismainen yhteiskuntamalli on oiva esimerkki.

Kehitysyhteistyön tavoitteena on auttaa tuettavia kehitysmaita kannattelemaan itse itsensä. Kehitys edellyttää talouskasvua, mutta se yksin ei riitä, elleivät positiiviset vaikutukset leviä koko yhteiskuntaan. Siksi toimivat, reilut ja ihmisoikeuksia kunnioittavat toimintatavat ovat kriittisiä.

Vapaa kansalaisyhteiskunta tukee hyvien toimintatapojen kehittymistä. Suomessakin kehityksen tärkeänä edistäjänä ovat olleet jo aikanaan erilaiset järjestöt ja yhdistykset. Maan on vaikea kehittyä, elleivät kansalaiset saa nostettua epäkohtia esiin saati pysty vaikuttamaan ja osallistumaan tärkeäksi kokemaansa toimintaan. Oikeus järjestäytyä, sananvapaus ja vapaa media ovat tärkeitä demokratian osatekijöitä.

Meillä länsimaissa demokratiaa pidetään turhan helposti itsestäänselvyytenä, mutta kehittyvissä maissa demokratian toteutuminen voi olla tuskaista työtä edellyttävä kaukainen päämäärä. Siksi Suomen ja suomalaisten järjestöjen on tärkeä tarjota osaamistaan ja tukea tuettavien maiden demokratiakehitystä.

Toimivassa demokratiassa tarvitaan myös toimivaa puoluejärjestelmää. Kehittyvissä yhteiskunnassa puolueiden toiminta on usein heikkoa, joten sen vahvistaminen tukee demokratiakehitystä. Suomessa monipuoluejärjestelmä toimii ja puolueet kykenevät varsin hyvin yhteistyöhön keskenään hallituksen ja opposition välilläkin.

Hieno esimerkki suomalaisten poliittisten puolueiden demokratiatyöstä on eduskuntapuolueiden yhteinen kansainvälistä demokratiayhteistyötä tekevä järjestö Demo ry. Demo edistää demokratiaa kehittyvissä maissa tukemalla suomalaisten puolueiden ja kehittyvien demokratioiden poliittisten liikkeiden välisiä yhteistyöhankkeita. Tältäkin osin meillä on paljon annettavaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *