Varhaiskasvatuksessa käydään parhaillaan läpi suuria muutoksia. Tämän hallituskauden aikana uudistetaan loppuun varhaiskasvatuslaki, jonka ensimmäinen osa astui voimaan keväällä 2015. OKM:n selvityksessä vuonna 2014 huolenaiheeksi nousivat erityisesti henkilöstön riittävyys, pedagogiikan takaaminen jokaisessa päiväkotiryhmässä sekä arjen lisääntyneet paperityöt.
Varhaiskasvatuksen henkilökunnan päivissä riittääkin monenlaista puuhaa. Toisinaan aikaa joutuu aivan liiaksi käyttämään sellaisiin jokapäiväisiin rutiineihin, kuten raportointiin ja tilastojen ylläpitämiseen. Paperien täyttäminen ja edelleenlähettäminen vie tehokasta työaikaa niin henkilökunnalta kuin tietojen jatkokäsittelijöiltä. Tärkeintä päiväkotien arjessa on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen sekä viihtyisän hoitopäivän luominen.
Muutamia kuntia on jo lähtenyt hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia arjen rutiineiden pyörittämisessä. Esimerkiksi Jyväskylässä, Oulussa, Kaarinassa ja Liperissä päivähoitoon saapuvat lapset on varustettu kellokortilla, jota vilautetaan lukijalaitteena toimivalle älykännykälle tullessa ja lähtiessä. Laitteen tallentamien tietojen avulla päiväkodit voivat valvoa hoitoaikojen toteutumista. Joissakin ohjelmistoissa myös vanhemmat voivat seurata netistä, kuinka suuri osa sovituista tunneista on jo käytetty. Hoitotuntien lisäksi mobiilisovellus voi taltioida sähköiseen muotoon esimerkiksi hoitosopimukset, vanhempien yhteystiedot, kuvausluvat ja allergiat sekä tiedon siitä, kuka lapsen saa päiväkodista hakea. Yhä useampia kuntia on alkanut kiinnostaa myös päivähoitomaksun uudistaminen todellisia hoitotunteja vastaavaksi.
Mobiilityökalujen käyttöönotto on tuonut huomattavia hyötyjä päiväkoteihin. Tärkeimpinä etuna henkilökunta ja vanhemmat pitävät turvallisuutta sekä järjestelmän vapauttamaa aikaa. Päiväkohtainen kirjaaminen mahdollistaa rutiinitöiden tehokkaamman toimittamisen. Kertatallentaminen ja tietojen reaaliaikainen siirtyminen järjestelmään nopeuttaa päivittäisten työtehtävien suorittamista. Kellokorttien käyttäminen on parantanut myös päiväkotien suunnitelmallisuutta, kun hoitopäivien pituuksia on voitu seurata tarkasti. Resursseja pystytään näin varaamaan selkeämmin ajankohtiin, jolloin niille on suurempi tarve.
Pääsin itse tänään tutustumaan paikan päälle Tienniityn päiväkodin mobiilikirjauskäytänteisiin Kaarinassa. Kokemukset ovat kellokorttikokeilun jälkeen lähes yksinomaan positiivisia. Kokemusten mukaan sähköinen kirjaus on helpottanut henkilökunnan työtä ja parantanut varhaiskasvatuksen laatua sekä lisännyt turvallisuutta. Muutos on vähentänyt henkilöstön toimistotyötä selkeästi ja keskittyminen lapsiin ja pedagogiikkaan lisääntynyt toivotulla tavalla. Kellokortin kirjaus on selkiyttänyt vastuun siirtymistä työntekijän ja lapsen välille, sekä luonut luontevan kohtaamisen lastan tuotaessa ja hakiessa, kun kellokorttia vilautetaan työntekijän hallinnoimaan kännykkään. Papereiden sijaista kaikki tieto lapsista onkin mukana pienessä älypuhelimessa, joka on tarvittaessa helppo ottaa mukaan retkille, tapahtumiin tai vaikkapa poistumisharjoituksissa. Tarvittaessa myös vanhemmille soittaminen onnistuu helposti samalla laitteella.
Henkilökunnan arvioiden mukaan lasten hoitoajat ovat lyhentyneet sähköisen kirjaamisen myötä, vaikka päivähoidon laskutus ei olisikaan vielä siirtynyt tuntiperusteiseksi. Esimerkiksi Kaarinassa siirtymistä toteutunutta hoitoaikaa vastaavaan laskutukseen suunnitellaan ja siihen tultaneen siirtymään, kun kaikki kaupungin päiväkotiyksiköt ovat ottaneet mobiilikirjauksen käyttöönsä. Tuntiperusteisen laskutuksen edut ovat kiistattomat. Jo 40–50 euron huojennus kuukaudessa vaikuttaa varsinkin, jos perheessä on useampia lapsia. Tällöin vanhempien tulee aikaisempaa tiedostetummin mietittyä paljonko hoitoa todellisuudessa tarvitaan.
Hallitusohjelman mukaisesti kokeilukulttuuri on yksi toimintatapojen uudistamisen kulmakivistä. Kokeilukulttuuri syntyy halusta ja rohkeudesta kokeilla ja valita erilaisia lähestymistapoja. Nyt lähtökohtana on uudistaa toimintaa voimakkaammin ja systemaattisemmin kokeilujen tuoman tiedon ja näkemyksen perusteella. Juuri edellä mainittujen kokeilujen kaltaisia ideoita tulisi nyt mielestäni tukea hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Järkevöittämällä arjen sujumista, saadaan aikaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Samalla syntyy säästöjä ja kaikkien hyvinvointi lisääntyy. Palvelut tehostuvat ja palvelun käyttäjien tarpeisiin pystytään vastaamaan yhä paremmin. Sähköinen läsnäolojen kirjaaminen on sellainen digitaalinen ratkaisu, joka tulisi nyt saada kokeiluista monistettavaksi ja laajasti käyttöön.
Näen, että varhaiskasvatuslain uudistuessa ja digiloikan koskettaessa koko lapsen elämänkaarta, tässä olisi helpoin arjen uusi käytäntö valtakunnallisesti toteutettavaksi. Toki alkuun tarvitaan kunnilta rahallinen satsaus ja henkilökunnalta innostusta oppia uusi asia arkeen. Varhaiskasvatuksen keskiössä tulee kuitenkin jatkossakin olla lapsi ja hänen oikeutensa laadukkaaseen hoitoon ja kasvatukseen.