Eduskunta on tänään hyväksynyt vientivetoisen työmarkkinamallin. Kyseessä on keskeinen uudistus työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi sekä talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. Suomi on pieni ja viennistä riippuvainen maa ja siksi vientiyritystemme menestys on ratkaisevaa palveluiden rahoituksen ja julkisen sektorin palkanmaksukyvyn turvaamiseksi. Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, sitä enemmän myös julkisen sektorin palkat voivat kehittyä.

Uudistus ei rajoita työmarkkinaosapuolten vapautta sopia palkoista tai muista työehdoista. Osapuolet saavat siis jatkossakin sopia vientialaa korkeammista palkankorotuksista, jos katsovat sen mahdolliseksi ja perustelluksi. Lakiehdotus koskee ainoastaan valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan toimintaa, jolla on edelleenkin lain mukainen velvoite edistää tasa-arvoa ja harkintamahdollisuus palkkatasa-arvon edistämisessä.

Korkeampia palkankorotuksia on myös mahdollista saada yleisen linjan puitteissa. Korkeampia palkankorotuksia voidaan kohdentaa kulloinkin eniten tarvitseville ammattiryhmille. Perusteena kohdennukselle voi olla esimerkiksi alan työvoimapula tai palkkakuoppien korjaaminen. Kohdennuksista sopiminen edellyttää, että julkisen sektorin työntekijäliitot pystyvät muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, keille korkeampia korotuksia kulloinkin kohdennetaan.

Valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuja yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia voidaan myös täydentää paikallisesti sopimalla. Kaiken palkankorotuksen ei tarvitse tulla valtakunnallisten työehtosopimusten kautta, vaan eri ammattiryhmien palkankorotustarpeita voidaan huomioida myös paikallisella tasolla.

Uudistus jättää siis työmarkkinaosapuolille kaikki mahdollisuudet kehittää eri alojen palkkausta haluamallaan tavalla ja luoda uusia toimintamalleja omaan neuvottelutoimintaansa. Lainsäädännöllä ei tähän puututa. Roolitus on selvä nyt ja jatkossa – poliitikot vastaavat lainsäädännöstä ja työmarkkinaosapuolet palkkojen ja muiden työehtojen neuvottelemisesta.

Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista sekä talouskasvussa että työllisyydessä. Tässä näkyy se, että Suomi ei ole uudistanut rakenteitaan. Nyt toimeen on tartuttu ja kuluneella kaudella on hyväksytty kolme keskeistä työmarkkinauudistusta: työrauhasääntely, paikallisen sopimisen laajentaminen sekä nyt viimeisimpänä vientivetoinen palkkamalli. Näillä uudistuksilla tuetaan työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä ja nostetaan Suomi verrokkimaiden tasolle.

On ollut kunnia saada johtaa puhetta esitykset käsitelleessä Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Kuluneen vuoden aikana olemme työstäneet mietinnöt kaikista kolmesta historiallisesta reformista! Niiden lisäksi valiokuntamme on käsitellyt kolmisenkymmentä muutakin hallituksen esitystä tänä vuonna. Se on poikkeuksellisen paljon, mikä osaltaan myös kertoo hallituksen sitoutumisesta työn linjaan.