Vierailin vuonna 2022 ensimmäisen kerran Ukrainassa suuren valiokunnan edustajana. Täysimittaista hyökkäyssotaa oli takana muutama kuukausi. Matkan teemana oli Ukrainan EU-jäsenyystavoite.
Jo tuolloin olin vaikuttunut siitä, minkälaisella tarmolla Ukraina oli erittäin vaativista olosuhteista huolimatta tarttunut tarpeellisiin uudistuksiin. Se osoitti maan sitoutumista EU-jäsenyyden edellyttämiin kehitysaskeliin.
Nyt tuohon sitoutumiseen tuli särö. Ukrainan parlamentti äänesti tiistaina kiistellystä lakiesityksestä, joka vaarantaa korruptionvastaisten lainvalvontaviranomaisten riippumattomuuden. Presidentti Zelenskyi on allekirjoittanut kiistellyn lain.
Pika-aikataululla käsitelty korruptiolaki on huolestuttava taka-askel Ukrainan tähän asti varsin vaikuttavassa kehityspolussa. Lain hyväksymisen käytännön vaikutuksista on vielä vaikea sanoa paljoa, mutta jo eilisen keskustelun perusteella on selvää, että tapaus uhkaa mielikuvaa, joka Ukrainasta on kansainvälisesti rakentunut.
Sota nimittäin on myös mielikuvapeliä ja tämän päivän informaatioympäristössä sillä on iso merkitys. Kuten puolustuskomissaari Kubilius totesi: luottamus on vaikea rakentaa ja säilyttää, mutta helppo menettää.
Lisäksi ajoitus korruptiolain muutokselle on monella tapaa huono. Parhaillaan käynnissä ovat kriittiset neuvottelut Turkissa. Samaan aikaan Yhdysvalloissa on juuri saatu asetelma kovempien pakotteiden asettamiseksi Venäjälle. Ylipäänsä maa tarvitsee juuri nyt kipeästi lisää ulkopuolista tukea. Jos Ukrainan voidaan sanoa horjuvan oikeusvaltiokehityksessä, tukea vastustavat tahot niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa saavat korruptiolain hyväksymisestä konkreettisen esimerkin argumenteilleen.
On kiistatonta, että Ukrainassa korruptio on pitkään ollut iso ongelma. Viimeisen vuosikymmenen aikana Ukraina on onnistuneesti tehostanut korruptionvastaisia toimiaan, vaikka korruptiota ilmenee edelleen.
Korruptiontorjuntaa koskeva kehitys on erityisen tärkeää Ukrainan EU-jäsenyyspyrkimyksiä ajatellen. Jäsenyyprosessissa oikeuvaltiokehitys, ja korruptionvastaiset toimet sen osana, painottuvat. Ukrainalla on aiheen parissa työtä, sillä viimeisimmässä Transparency Internationalin korruptiota koskevassa arviossa maa oli sijalla 105. (Vertailuna: Suomen sijoitus on 2.)
Ukraina ja ukrainalaiset tietävät kyllä korruption vastaisten toimien merkityksen. Kiistellyn korruptiolain hyväksyminen käynnisti laajimmat mielenosoitukset Ukrainassa sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen. Minusta se osoittaa, että Ukrainan kansalaiset haluavat vahvistaa oikeusvaltiota, kitkeä korruptiota ja varmistaa tarvittavat uudistukset kohti EU:n jäsenyyttä.
Suomi tukee Ukrainan EU-jäsenyysprosessia, jatkaa yhteistyötä Ukrainan kanssa tarvittavien uudistusten edistämiseksi ja antaa tarvittaessa jatkossakin mielellään asiantuntija-apua esimerkiksi juuri korruptiontorjuntaa koskien. EU-jäsenyys perustuu kuitenkin meriitteihin. Suomi painottaa jäsenyyden ehtona nimenomaan oikeusvaltion vahvistamista. Suuri valiokunta on todennut lausunnossaan koskien valmistautumista laajentumiseen, että ”vakaa oikeusvaltio, demokraattiset instituutiot, tehokas korruptiontorjunta ja toimiva markkinatalous ovat keskeisiä EU-jäsenyyden edellytyksiä”.
Oikeusvaltioperiaatteen mukaista on, että korruptiotapauksia tutkivat ja niistä syytteitä nostavat viranomaiset voivat toimia itsenäisesti. Siksi riippumaton korruptionvastainen työ on edellytys Ukrainan EU-jäsenyydelle. Samat kriteerit koskevat kaikkia ehdokasmaita.