Komissio on antanut ehdotuksen EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF). Asian käsittely tulee olemaan tulevan syksyn ja tulevien parin vuoden keskeisiä EU-kysymyksiä. Paneudumme suuressa valiokunnassa kokonaisuuteen huolellisesti.
Kyseessä on vasta ehdotus, joka toimii pohjana nyt käynnistyville neuvotteluille. Suomella on selkeät tavoitteet budjettia koskien, ennakkovaikuttamista on tehty jo ja työtä jatketaan mahdollisimman tasapainoisen kokonaisuuden saamiseksi. Moni asia tulee vielä tarkentumaan.
Ehdotuksen kokonaistaso on Suomelle liian korkea. Samalla esityksessä on paljon hyvää. Budjetin painopisteet ovat Suomen tavoitteiden mukaisia: Ukrainan tuki, puolustus, turvallisuus ja kilpailukyky. Myös esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisääminen on ollut Suomen kärkiä ennakkovaikuttamisessa. Tässä on onnistuttu: komissio ehdottaa rahoituksen kaksinkertaistamista. Lisäksi Suomelle on Venäjän rajanaapurina tärkeää, että rahoituskriteerinä on huomioitu Venäjän rajan läheisyys: EU-rahoitusta voidaan kohdentaa erityisesti niille alueille, jotka sijaitsevat Venäjän rajan läheisyydessä. Tämäkin on Suomen keskeisiä neuvottelutavoitteita.
Komission ehdottama kokonaistaso vaikuttaisi kuitenkin Suomen nettomaksuasemaan. Tähän tulee kiinnittää jatkoneuvotteluissa huomiota. Suomen kannalta keskeistä olisi löytää taso, joka mahdollistaisi keskeiset panostukset budjetin painopisteisiin kasvattamatta Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti. Olemme koko ajan korostaneet rahoituksen kohdentamista aidosti tärkeimpiin asioihin. Lopullisessa budjetissa on tärkeää onnistua priorisoimaan esittämiemme painopisteiden mukaisesti.
Komission esitykseen sisältyy lisäksi uusi lainarahoitteinen kriisiväline. Tällä ehdotetulla rahoitusvälineellä voitaisiin myöntää lainamuotoista tukea jäsenmaille vakavan kriisin kohdatessa. Suomi suhtautuu kriittisesti elvytysvälineen kaltaisiin lainarahoitteisiin uusiin kriisivälineisiin.
Olen seurannut viime aikoina erityisesti EU:n roolia suhteessa epävarmaan globaaliin tilanteeseen. Komission esityksen mukaan budjetista osoitettaisiin 200 miljardia euroa ulkosuhteisiin, mikä vastaa noin kymmenesosaa koko budjetista. Tästä summasta 100 miljardia euroa kohdennettaisiin Ukrainalle. Ulkosuhteiden määrärahoihin ehdotetaan 75 prosentin korotusta Euroopan kansainvälisen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Lisäksi komissio esittää, että ulkosuhderahoitus koottaisiin yhden välineen alle. Esitetyt uudistukset ja Ukrainalle suunnattu vahva tuki vaikuttavat myönteisiltä avauksilta.
Neuvottelut etenevät nyt tältä pohjalta. Niistä ennakoidaan varsin haastavia ja lopulliset päätökset ovat tiedossa todennäköisesti vasta vuonna 2027.