Valikko 

Blogi

Turun Tunnin junan tavoitevuotta ei tule siirtää

Julkaistu 18.2.2022

Tunnin juna -hankkeeseen liittyen saatiin huolestuttavia uutisia. Hallitus antoi eduskunnalle käsiteltäväksi U-kirjelmän. Siinä esitetyn kannan myötä Tunnin junan tavoitevuosi uhkaa siirtyä jopa kymmenellä vuodella eteenpäin.

Hanke on Varsinais-Suomelle erittäin tärkeä. Meillä on erinomaiset perusteet nopeamman ja sujuvamman ratayhteyden toteuttamiselle. Se edistäisi kasvua, laajentaisi työssäkäyntialuetta, parantaisi elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia sekä vähentäisi päästöjä.

Viivytysuhan taustalla on hallituksen halu niputtaa Suomen kolme isoa raidehanketta yhteen. Tosiasia kuitenkin on, että investointipäätöksen näkökulmasta Turun Tunnin juna on vuosia edellä kahta muuta hanketta. Mikäli hallituksella aidosti on halua toteuttaa jokin isompi raideinvestointi tällä vuosikymmenellä, tulisi hankkeet kyetä laittamaan aikataulun osalta järjestykseen. Kaikkia ei voi toteuttaa kerralla. Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna on pisimmällä ja käytännössä valmis toteutettavaksi. Sen edistäminen olisi todellinen tulevaisuusinvestointi ja tukisi hallituksen omia tavoitteita niin työllisyyden kuin ilmastotoimien osalta.

Euroopan komission TEN-T asetusehdotus määrittelee prioriteetit Euroopan liikenneverkon kehittämiselle. Sen kautta myös ohjataan EU-rahoitusta liikenneinvestointeihin. Uudessa esityksessä Tunnin junan Salon ja Espoon välisen oikoradan tavoitevuosi olisi siirtymässä vuodesta 2030 vuoteen 2040. Tämä viivästyttäisi hanketta turhaan peräti vuosikymmenellä, vaikka juuri tämä investointi olisi mahdollista toteuttaa alkuperäisen aikataulun mukaisena.

Eduskunta käsittelee nyt Suomen kantaa asiaan. Valtioneuvoston U-kirjeestä poiketen Suomen kantana tulisi olla se, että Turun Tunnin juna kuuluu kokonaisuudessaan ydinverkkoon ja toteutettavaksi kuluvan vuosikymmenen aikana. Nimenomaisesti Turun Tunnin junan edistäminen mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen Suomeen nyt käynnissä olevalla CEF2-rahoituskaudella. Muussa tapauksessa Suomi jättää hyödyntämättä mahdollisuuden merkittävään EU-rahoituksen kasvattamiseen. Miksi ihmeessä emme sitä hyödyntäisi?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *