Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun joulukuussa julkaistusta ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Selonteossa linjataan valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa kansainvälisesti, Euroopan unionissa sekä kansallisesti. Samalla siinä kuvataan niitä toimia, joilla Suomessa turvataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Ajankohta selonteon käsittelylle on maailmanpoliittisesti mitä tärkein. Selonteosta käy ilmi sama, kuin kansainvälisten tutkimuslaitosten selvityksistä – ihmisoikeustilanne sekä demokratiakehitys ovat heikentyneet jo pitkään kymmenissä valtioissa. Kehityssuunta on monin tavoin huolestuttava. Demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kehitys kulkevat samaan suuntaan, oli kehitys sitten edistystä tai takapakkia. Mitä vahvemmalla pohjalla ihmisoikeudet ovat, sitä vakaammat yhteiskunnat ja kestävämpi rauha. Valitettavasti tällä hetkellä emme voi keskittyä kehityksen edistämiseen, sillä meillä on täysi työ onnistua säilyttämään edes saavutettu taso.
Naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistäminen on keskeinen Suomen kehitys- ja ulkopolitiikan painopiste. Se on myös yksi tavoitteistamme YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Pidän tärkeänä, että tämä näkyy myös selonteossa yhtenä läpileikkaavana tavoitteena.
Koronapandemia on osaltaan heikentänyt ihmisoikeuksien tilannetta ympäri maailman. Monissa maissa kriisitilanne on antanut kuin huomaamatta mahdollisuuden heikentää kansalaisten oikeuksia ja vapautta. Erityisesti uskonnolliskonservatiivisia tavoitteita ajavan anti gender -liikehdinnän aiheuttamat toimet ovat kohdistuneet Euroopassa naisiin ja vähemmistöihin. Esimerkkejä löytyy myös läheltämme.
Koronapandemialla on ollut myös muunlaisia tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia heikentäviä vaikutuksia. Olen aikaisemmissa blogikirjoituksissani ilmaissut huoleni erityisesti tyttöjen keskeytyneestä koulunkäynnistä ja ei-toivottujen raskauksien määrän kasvusta. Jo ennestään heikommassa asemassa olevat ihmiset kärsivät eniten pandemian mukanaan tuomista rajoituksista ja muutoksista.
Kun ihmiset jäivät koronakriisin myötä neljän seinän sisälle, lisääntyivät lähisuhdeväkivaltaan liittyvät tapaukset niin meillä kuin maailmalla. Samaan aikaan esimerkiksi Turkki päätti viime vuonna erota Istanbulin sopimuksesta. Kyseessä on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Suomessakin meillä on edelleen paljon työtä jäljellä Istanbulin sopimuksen toimeenpanon suhteen. Vaikka miellämme ihmisoikeusloukkaukset usein jossakin kaukana tapahtuviksi, on myös meillä haasteemme.
Räikein ihmisoikeuksia koskeva epäkohta Suomessa on auttamatta vanhentunut translakimme. Lainsäädäntö kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta. Nykyiseen lakiin liittyy selkeitä ihmisoikeusloukkauksia, joista Suomi on saanutkin useampia huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Kehollinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus ovat erottamaton osa perus- ja ihmisoikeuksia. Nykyinen translaki ei kunnioita jokaiselle yksilölle kuuluvia oikeuksia. On huomiota herättävää, ettei Marinin hallitus lupauksistaan huolimatta ole edelleenkään tuonut lakiuudistusta Eduskuntaan.
Koronakriisin hellitettyäkin meillä on edessämme monia ihmisoikeuksiin kytkeytyviä haasteita. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset osuvat ihmisiin erilaisilla voimakkuuksilla. Sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, koulutus, terveys ja toimintakyky vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on vaikuttaa maailmanlaajuisiin ilmiöihin tai varautua niiden vaikutuksiin. Globaaleiden haasteiden vaikutukset osuvat voimakkaimmin niihin ihmisiin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti huonommassa asemassa.
Lopulta ihmisoikeuksien ja demokratian kehityssuunta näkyy joko vakautena tai epävarmuutena. Suomen ulkopolitiikan arvopohja koostuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämisestä kaikessa kansainvälisessä toiminnassamme. Meille tärkeiden arvojen mahdollisimman vahva yleismaailmallinen toteutuminen luo pohjan kestävälle rauhalle ja vakaudelle.
Tarvitsemme tähän työhön laajapohjaista yhteistyötä. Siinä missä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa vastustavat tahot kyllä löytävät toisensa, myös meidän tulee aktiivisesti etsiä meille keskeisten arvojen puolustajia ja vahvistaa heidän kanssaan tehtävää yhteistyötä.
P.S. Pidin tänään eduskunnan täysistunnossa selontekoa koskevan kokoomuksen ryhmäpuheen. Sen voit käydä lukemassa täällä.