Tasavallan presidentti Alexander Stubb teki puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa toukokuun puolivälissä valtiovierailun Keniaan ja Tansaniaan. Oli iso kunnia saada kutsu mukaan viralliseen delegaatioon.
Virallisissa delegaatiokeskusteluissa mukana oli pitkä rivi Kenian hallituksen jäseniä. Kävin yhteisen osuuden lisäksi itse keskustelua etenkin ympäristöministeri Barasan kanssa esimerkiksi metsäpolitiikasta.
Suomella ja Kenialla on pitkäaikaiset kahdenväliset suhteet ja juuri nyt on tärkeä hetki vahvistaa kumppanuutta edelleen. Suurvaltapolitiikka on isossa murroksessa ja Afrikan merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän. Kenia on aivan keskeinen valtio uusia asemia muodostettaessa. Suomi ja Kenia jakavat samankaltaisia näkemyksiä sääntöpohjaisuuden ja monenkeskisyyden merkityksestä. Lisäksi Keniaan liittyy iso kaupallinen potentiaali.
Tasavallan presidentin valtiovierailulla tapasimme Nairobissa myös kansalaisjärjestöjen edustajia. Pidän tätä erittäin tärkeänä. Ihmisoikeuksiin liittyy maassa tällä hetkellä huolia ja jotta tilanteesta ja kehityssuunnasta saa kokonaiskuvan, tulee kuulla myös ruohonjuuritason havaintoja ja kokemuksia.
Olen ylpeä siitä, että Suomi nostaa ihmisoikeudet esille tarvittaessa niin kahdenvälisesti kuin monenkeskisesti. Kenia on vakaa ja demokraattinen, tärkeä kumppanimme, jonka kanssa myös vaikeista aiheista pystytään keskustelemaan. Suomi on jo aikaisemmin antanut Kenian suhteen suosituksia YK:n ihmisoikeusneuvostossa koskien esimerkiksi väkivaltaa, tahdon vastaisia katoamisia sekä kokoontumisvapautta. Ihmisoikeuksia pitää voida edistää ja suojella kaikkialla.
Keskustelimme myös nuorten roolista ja merkityksestä. Keniassa 3/4 väestöstä on alle 35-vuotiaita. Nuorisotyöttömyys on korkea ja monella nuorella tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat. Tämä tietysti vaikuttaa suoraan yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Nuoret peräänkuuluttavat muutosta ja ovat aktiivisia poliittisesti esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla. Painetta kasaantuu kohti vuoden 2027 vaaleja, mikä näkyy jo nyt.
Nairobissa sijaitsee yksi YK:n päämajoista ja ainoa eteläisellä pallonpuoliskolla. Tapasimme YK-kampusta johtavan pääjohtaja Banguran sekä Nairobissa päämajaansa pitävien UNEP:n ja UN-Habitatin pääjohtajat. Heidän kanssaan esillä oli muun muassa globaali ympäristö- ja ilmastopolitiikka.
Yksi teema valtiovierailulla oli tasa-arvo ja naisten oikeudet. Esillä oli etenkin naisten rooli rauhanvälityksessä, Naiset, rauha ja turvallisuus -tematiikka sekä yleisesti tasa-arvon merkitys yhteiskunnan kehityksen kannalta. Lisäksi keskustelimme useassa yhteydessä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä, mikä on edelleen valitettavan ajankohtainen keskustelu myös Suomessa.
Tapasin erikseen YK:n kampuksella UN Womenin Kenian maajohtaja Antonia N´Gabala Sodononin. Hänen kanssaan kävimme yksityiskohtaisemmin läpi naisten oikeuksien tilannetta Keniassa, myös vakavia väkivalta- ja femicide-tapauksia. Tällä saralla työtä riittää ja sovimmekin jatkavamme keskustelua.
Keniasta matkustimme Tansaniaan. Tansaniassa on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökumppanuus. Tämän kumppanuuden jatkamiseen on edelleen sitouduttu maaohjelman kautta. Samalla halutaan vahvistaa myös kaupallista ja monenkeskistä kumppanuutta: Suomalaisilla yrityksillä on paljon potentiaalia kehittyvässä Tansaniassa. Toisaalta Suomi ja Tansania valmistautuvat molemmat YK:n turvaneuvostoehdokkuuteen muutaman vuoden päähän ja sekin tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön.
Tansanian valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. Martti Ahtisaari Legacy Seminar, jonka järjesti CMI. On helppo todeta, että hänenlaisiaan rauhanvälittäjiä todella tarvittaisiin tänä päivänä. Ahtisaari toimi 70-luvulla suurlähettiläänä Tansaniassa ja lähettilään residenssin saunalta löytyy edelleen hänen ja silloisen presidentin jalanjäljet.
Lisäksi ohjelmassa oli mm. delegaatiokeskustelut ministereiden kanssa, innovaatioseminaari, yritysseminaari sekä metsäsektorin yhteishankkeen lanseeraustilaisuus.
Naisten oikeudet olivat vahvasti esillä myös Tansaniassa. Tasa-arvo on Suomen ulkopolitiikan prioriteetteja ja tärkeä osa myös kehitysyhteistyötä Tansanian kanssa. Oli hienoa kuulla, että hänen aikanaan maassa on otettu joitakin tasa-arvon edistysaskeleita.
Tapasimme UN Womenin maajohtajaa ja vierailimme Suomen tukemassa markkinapaikassa, jossa mahdollistetaan mikroyrittäjyyttä erityisesti naisille. Machinga Complexin markkinapaikassa toimii noin 500 naisyrittäjää ja he ottivat meidät kyllä erittäin lämpimästi vastaan.
Keskustelin tasa-arvon ja erityisesti naisyrittäjyyden edistämisestä pariin otteeseen myös kanssamme kulkeneen Tansanian ulkoministeri Kombon kanssa. Ilahduin, kun hän huomioi keskustelumme myös puheessaan Business Finlandin seminaarissa.