Urheilun tasa-arvon edistämiseksi riittää tehtävää niin asenteiden kuin rakenteiden tasolla. Tästä saatiin jälleen hyvä esimerkki, kun Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) teki pistokokeen selvittääkseen, miten kaupallisissa urheilu- ja sanomalehdissä uutisoidaan mies- ja naisurheilusta.

 

OLL:on löytämät tulokset hätkähdyttävät. Kuudessa samana päivänä ilmestyneessä lehdessä oli miesurheilijoita ja miesten lajeja käsitteleviä juttuja yhteensä 69 kappaletta, 60 kuvan kera. Naisurheilusta kerrottiin samaisissa lehdissä viiden uutisen ja yhden kuvan voimin.

 

Kiireisimmät älähtävät nyt, että kysymys on siitä, mitä lukijat haluavat seurata ja, että raha ohjaa. Miesvaltaiset lajit täyttävät katsomot ja siksi niistä myös kirjoitetaan. Tämä on kuitenkin vain yksi näkökulma asiaan.

 

Mielestäni on tärkeää puhua myös siitä, että medialla on ohjaavakin vaikutus. Lajien näkyvyys vaikuttaa vahvasti niiden tunnettuuteen. Uutisointi edesauttaa ilmiöiden syntymistä, mikä innostaa uusia ihmisiä mukaan. Urheilu-idoleilla on vaikutusta, erityisesti lapsille.

 

Hyvästä näkyvyydestä seuraa myös paremmat harjoitteluolosuhteet ja resurssit. On selvää, että näkyvyydestä on etua vaikkapa sponsoreiden hankinnassa. Lisäksi vaikutuksia voi olla harjoitteluolosuhteiden ja resurssien jakautumiseen lajien kesken. Epäilemättä tämä kaikki vaikuttaa myös siihen, miten eri lajien huippu-urheilijoita voidaan tukea ammattilaisuralle. Eli siihen, syntyykö niitä idoleita.

 

Lajien suosio harrastajamäärillä mitattuna ei selvästikään tarkoita vastaavaa osuutta medianäkyvyydestä. Suomen Voimisteluliitto on yksi Suomen suurimmista lajiliitoista ja Suomen suurin tyttöjen ja aikuisten liikuttaja. Kansainvälistäkin menestystä voimistelulajeilla on näyttää. Tästä huolimatta voimistelulajien uutiskynnys on edelleen korkealla. Vakuuttavasti kasvaneista harrastajamääristä, lajien vaatimustasosta ja kansainvälisestä menestyksestä huolimatta voimistelu jää näkyvyydessä kauas taakse verrattuna moniin miesvaltaisiin lajeihin. Se taas vaikuttaa arvostukseen, tunnettuuteen sekä sitä kautta rahoitukseen ja harjoitusmahdollisuuksiin.

 

Urheilun maailma nähdään edelleen miehisenä. Tästä kertoo ihan vain jo se, että herkästi puhutaan urheilijoista ja erikseen naisurheilijoista. Miesvaltaisten lajien osalta tv-lähetyksessä saatetaan kertoa laajasti, vaikkapa vain valmistautumisesta tulossa olevaan kilpailusuoritukseen. Samassa lähetyksessä naisurheilijoiden saavuttama arvokisamestaruus voidaan kuitata yhdellä lauseella. Monesti pistää myös silmään, miten naisten kohdalla urheilu-uutisoinnissa keskitytään epäolennaiseen: asuun tai esimerkiksi perhetaustaan.

 

Saattaa olla, että mediatalojen urheilutoimittajissa on suhteessa vähän osaamista naisvaltaisten lajien, erityisesti esteettisten lajien osalta. Tämä on pitkälti valintakysymys. Voisin vedota vielä kerran näkyvyyden merkitykseen tasa-arvon näkökulmasta, mutta palaankin puhumaan rahasta, sillä kuten sanottua, sillä on ohjaava vaikutus.

 

Mielestäni on asiakaskunnan rankkaa aliarvioimista, että naisvaltaisten lajien markkinapotentiaalia ei mediassa nähdä. Esimerkiksi voimistelulajeissa alati kasvava harrastajien joukko seuraa intohimoisesti seurojen, joukkueiden ja yksittäisten urheilijoiden kuulumisia, tällä hetkellä pitkälti sosiaalisen median avulla ja blogien, sekä nettifoorumeiden kautta. Reaaliaikaiselle ja ammattimaiselle uutistarjonnalle on tilausta.