Asetuttuani ehdolle Voimisteluliiton puheenjohtajaksi, olen saanut ehdokkuuteeni liittyen jonkin verran yhteydenottoja. Kiitokset saamastani kannustuksesta! Joukossa on ollut myös jonkin verran kysymyksiä. Alla olevassa kirjoituksessa vastauksia useammin kysyttyihin kysymyksiin.

Tässä myös linkkejä muihin voimisteluaiheisiin kirjoituksiini:

– ”Naisurheilu” paremmin esille
– Mer synlighet för ”damidrott”
– Puheenjohtajaehdokkuudesta
– Harrastustakuusta
– Harrastustuki

 

Onko sinulla aikaa tähän tehtävään?

Ennen ehdolle lähtöä pohdin tarkkaan aikataulujeni mahdollisuuksia. Suhtaudun tähän tehtävään suurella intohimolla, enkä olisi asettunut ehdolle, jos en katsoisi voivani hoitaa tehtävää tavoitteitani vastaavalla antaumuksella.

Työni kansanedustajana mahdollistaa joustavat aikataulut. Olen työni puolesta pääosan viikkoa Helsingissä, jossa iso osa Voimisteluliiton hallitustyöskentelystä tapahtuu. Sieltä käsin on myös helppo liikkua tarpeen mukaan muualle Suomeen tai ulkomaillekin.

Olen perehtynyt tarkoin siihen, miten paljon aikaa puheenjohtajuus edellyttää ja olen sitoutunut tuon ajan rakkaalle voimistelulle käyttämään. Aikataulut tulevat varmasti olemaan haastavia, mutta pitkä kokemus erilaisista luottamustehtävistä on opettanut arvioimaan ja hallinnoimaan ajankäyttöäni siinä määrin, että tiedän sen kyllä onnistuvan.

 

Minkälaista kokemusta toisit Voimisteluliiton johtoon?

Minulla on kokemusta voimistelutoiminnasta toistakymmentä vuotta, hyvin erilaisista rooleista: voimistelijana, harrastajana, valmentajana, ohjaajana, seurajohtajana ja luottamushenkilönä sekä alueellisella että liittotasolla.

Olen toiminut Voimisteluliiton hallituksessa, mutta myös monessa muussa hallituksessa, sekä järjestöissä että yksityisellä puolella. Minulla on kokemusta kahden valtakunnallisen liiton puheenjohtajan tehtävästä sekä lukuisista muista puheenjohtajuuksista. Tunnen omakohtaisesti liikuntaan ja urheiluun liittyvää päätöksentekoa myös kuntatasolla sekä valtakunnan tasolla (niin valtiopäivätoimien kuin valtakunnallisten liikunnan ja urheilun järjestöjen kautta).

 

Onko sinulla kansainvälistä kokemusta?

Kansainvälinen toiminta ja vuorovaikutus on minulle luontevaa. Olen asunut useampaan otteeseen ulkomailla, käynyt kansainvälistä koulua, minulla on tutkinto englanninkielisestä maisteriohjelmasta ja opintoja olen suorittanut Suomen lisäksi Ruotsissa (Linköping), Yhdysvalloisssa (Berkeley) ja Jordaniassa (YK).

Kansainvälistä kokemusta olen saanut myös liikuntajärjestöpuolelta esimerkiksi SLU:n kv-valiokunnan jäsenenä sekä työskennellessäni International Sport and Culture Association ISCA:n pääkonttorilla Kööpenhaminassa. Tähän työmahdollisuuteen minut lähetti Voimisteluliitto, joka on ISCA:n jäsen.

Voimisteluliitossakin minulla on ollut kansainvälisiä tehtäviä, olen esimerkiksi vastannut kv-vieraista ja heidän attaseoistaan SUN SVOLI-tapahtumassa sekä toiminut matkanjohtajana EUROGYM-delegaatiolle.

Kansainvälisyys on kiinteä osa myös nykyistä työtäni, johon kuuluu lukuisia kansainvälisiä ja parlamenttien välisilä luottamustoimia.

 

Minkälaista talousosaamista sinulla on?

Minulla on kaupallinen koulutus (KTM, ekonomi). Pääaineenani oli kansainvälinen liiketoiminta. Työkokemusta minulla on niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta sekä kolmannelta sektorilta. Tunnen taloushallintoa ja istun parhaillaankin viiden yrityksen hallituksessa.

Olen toiminut myös itse yrittäjänä liikunta-alalla. Hallituskokemusta esimerkiksi budjettivalmistelusta minulla on toistakymmentä vuotta. Tunnen järjestökentän rahoitusrakennetta myös monesta näkökulmasta, sillä hallituskokemuksen lisäksi olen työskennellyt sponsoroinnin sekä varainhankinnan parissa.

 

Miten mahdollinen puheenjohtajuus vaikuttaisi työhösi kansanedustajana?

Ei mitenkään. Puheenjohtajuus on luottamustoimi, jota hoidetaan oman työn ohessa. Itse näen, että Voimisteluliiton puheenjohtajuus tukisi työtäni monen sellaisen teeman eteen, joiden parissa työskentelen myös kansanedustajana: urheilun rahoituskysymykset, harrastusmahdollisuudet, tasa-arvo liikunnassa ja urheilussa jne.

 

Mitä asioita painottaisit Voimisteluliiton puheenjohtajana:

Voisin kiteyttää painopisteeni seuraavasti:

–        voimistelu olosuhdetyö

–        voimistelun näkyvyyden lisääminen (myös tasa-arvonäkökulmasta)

–        harrastamisen kustannusten hillitseminen.

Parasta, mitä minulla on juuri nyt liitolle tarjota, on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja mahdollisuudet nostaa voimistelu vahvemmin esille julkisessa keskustelussa. Se on mielestäni tehokkain tapa edistää voimistelun asiaa ja esimerkiksi resurssien jakoa ja olosuhdekysymyksiä.

Olen kirjoittanut laajemmin näistä teemoista: http://saarasofia.fi/ehdolla-voimisteluliiton-puheenjohtajaksi/

 

Millä keinoilla olet suunnitellut nostavasi voimistelulajien tunnettavuutta ja arvostusta? 

Tämä on puheenjohtajakampanjani keskeisin viesti: voimistelu on antanut minulle valtavasti ja luottamustoimet voimistelun parissa ovat olleet alkusysäys uralleni vaikuttajana. Nyt minulla olisi mitä parhain mahdollisuus antaa takaisin.

Yhteiskunnallisena päättäjänä kykenen viemään voimistelua keskusteluun sellaisiin pöytiin, jossa se ei aikaisemmin ole ollut. Konkreettinen esimerkki: sivistysvaliokunnan jäsenenä kutsuin Voimisteluliiton esittelemään toimintaansa sivistysvaliokunnan kokoukseen. Ajatella, että Voimistelu yhtenä Suomen suurimpana lajiliittona ei ollut aikaisemmin esittäytynyt liikunta- ja urheilupolitiikkaa linjaaville ja lainsäädäntöä työstäville kansanedustajille!

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt liikuntapolitiikkaa myös kuntatasolla sekä valtakunnallisissa järjestöissä, joten tunnen päätöksenteon ja byrokratian kiemurat.

Voimisteluliiton toiminta on mielestäni nyt vaiheessa, jossa suorasta linkistä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon olisi liitolle hyötyä. Keinot tunnettuuden ja arvostuksen edistämiseksi ovat monet, mutta ne edellyttävät yhteyksiä, verkostoja ja kokemusta ammattimaisesta vaikuttamistyöstä ja päätöksenteosta.

 

Onko jotain sellaisia uudistuksia liiton hallitustoiminnassa tai muissa linjauksissa, joita haluaisit avata? 

Hallitustoimintahan on sinällään minulle tuttua. Vaikutin Voimisteluliiton hallituksessa 2007-2011. Minulla on myös toistakymmentä vuotta hallituskokemusta muista hallituksista järjestöpuolen lisäksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Puheenjohtajana korostaisin ensinnäkin vuorovaikutusta niin sanotun ”ruohonjuuritason” kanssa. Olen ehdottanut esimerkiksi säännöllisiä ajankohtaiskeskusteluja, joita voisi käydä sähköisten työvälineiden kautta eri puolille Suomea. Johtajana olen yhteistyö- sekä ratkaisuhakuinen, joten puheenjohtajana haluaisin varmistaa, että hallituksen kesken on selvä työnjako ja jokaiselle selkeä rooli. Etenkin puheenjohtajiston kesken on tärkeä varmistaa, että puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat täydentävät toistensa osaamista ja jakavat vastuutehtäviä yhdessä sovittavalla tavalla.

Puheenjohtajan roolissa olen aina pitänyt huolta siitä, että hallituksen ja operatiivisen johdon välillä on luottamussuhde ja avoin työskentelyilmapiiri. Minusta on esimerkiksi ihan selvää, ettei puheenjohtajan tehtävänä ole ”päsmäröidä” operatiivisella puolella. Hallitus vastaa strategisesta johtamisesta ja työntekijät operatiivisesta käytännön toteutuksesta.

 

Miten tulet varmistamaan työvaliokunnan jouhevan ja johdonmukaisen toiminnan?

Työvaliokunnan tärkeänä tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksia ja siten pikemminkin varmistaa, että hallituksen kokoukset sujuvat jouhevasti ja johdonmukaisesti. Keskeistä on varmistaa luottamuksellinen keskusteluyhteys sekä vuorovaikutteisuus.

Minulla on kokemusta työvaliokuntatoiminnasta lukuisista eri järjestöistä ja olen ollut työvaliokunnan toimintaa kehittämässä myös valtakunnallisten liittojen johdossa. Minulle on luontevaa luoda avointa keskustelukulttuuria.

 

Miten tulet varmistamaan sen, että sinulla säilyy yhteys ruohonjuuritason seuratoimintaan?

Puheenjohtajana olisin aktiivisesti mukana seuratoiminnassa, kuten tähänkin asti koko elämäni ajan. Osallistun tälläkin hetkellä yhdessä lasteni kanssa kahden voimisteluseuran viikoittaiseen toimintaan ja seuraan läheltä kolmatta seuraa kunniajäsenen roolista käsin.

Seurat ovat kaikki erilaisia ja pidän omana vahvuutenani sitä, että olen nähnyt läheltä hyvin monenlaista seuratoimintaa. Olen aina käynyt aktiivisesti seuraamassa voimistelun tapahtumia, kilpailuja sekä seurojen näytöksiä. Viimeisten vuosien aikana olen ollut myös pitämässä kymmenittäin puheita eri lajien kilpailujen avajaisissa sekä seurojen juhlissa ja näytöksissä – vaikka minulla ei siis tällä hetkellä ole mitään virallista roolia Voimisteluliitossa. Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää pitää hyvää yhteyttä seuratason toimintaan.

 

Tuletko kiertämään puheenjohtajakaudellasi maakuntia? 

Kyllä vaan, aina mahdollisuuksien mukaan. Pidän tärkeänä, että puheenjohtaja johtaa koko voimistelun perhettä. Päätöksenteko ei saa rajautua pääkaupunkiseudulle – tämä on yksi syistä, joiden vuoksi lähdin ehdolle.

Varsinaisten vierailujen lisäksi haluaisin kehittää luontevia, säännöllisiä yhteydenpitotapoja sähköisiä työvälineitä hyödyntäen.

 

Tuletko edellyttämään alueellisiin tapahtumiin osallistumista myös muilta hallituslaisilta?

Kyllä, etenkin varapuheenjohtajilta. Hallituksella ei ole vain puheenjohtajaa, vaan sillä tulee olla aktiivinen puheenjohtajisto, joka jakaa tehtäviä ja vastuita yhdessä sovitulla tavalla. En ole johtajana muutoinkaan ”itsevaltias”, vaan vaalin ajatusta yhdessä tekemisestä, mikä tarkoittaa reilua ja avointa tehtävien delegointia.

 

Mikä merkitys aluepäälliköillä on mielestäsi Voimisteluliiton toiminnassa?

Seuratoiminta on hyvin paikallista ja aluepäälliköillä on keskeinen tehtävä koordinoida alueen tapahtumia, koulutuksia, kilpailuja ja muuta toimintaa. Aluepäällikkö on myös luonteva linkki vuorovaikutukseen liiton toimihenkilöiden kanssa.

 

Mikä merkitys alueellisilla luottamusryhmillä?

Olen itsekin toiminut vuosia luottamushenkilönä alueellisissa luottamusryhmissä. Niiden arvo on erityisesti paikallisten erityispiirteiden ja -tarpeiden tuntemisessa. Suomi on maantieteellisesti suuri maa, alueet ja niissä toimivat seurat ovat erilaisia. Se on rikkaus ja Voimisteluliiton vahvuus.

 

Viime vuosina liiton henkilökunta on jalkautunut seuroihin/kiertänyt Suomea. Onko tämä mielestäsi toimiva asia? Tulisiko sitä jatkaa?

Minusta toivottavaa. Nyt on hyvä kerätä kokemuksia toteutuneista jalkautumisista ja kehittää näitä vierailuja saadun palautteen pohjalta.

Koska etäisyyksiä on, haluaisin kasvokkain tapahtuvien tapaamisten lisäksi kehittää säännöllisempää vuorovaikutteista yhteydenpitoa, jossa esimerkiksi nykyaikaisia sähköisiä kommunikointivälineitä voisi hyödyntää aktiivisemmin. Toimihenkilöiden lisäksi tämä voisi koskea luottamusjohtoa. Olen pohtinut esimerkiksi käytäntöä, että puheenjohtajana kuulisin säännöllisesti alueellisten työryhmien kuulumisia esimerkiksi Skypen välityksellä. Tämä ei siis korvaisi jalkautumisia, vaan tukisi niitä.

 

Mitä mieltä olet liiton budjetista?

Rahanjako on aina kompromissipeliä, jonka tunnen erittäin hyvin päätöksenteon eri tasoilta. Voimisteluliitossa on sikäli tehty hyvää taloudenhallintaa, että talous on saatu tasapainoon. Se on kestävän toiminnan peruslähtökohta.

Painotusten tulee olla hyväksytyn strategian mukaisia. Budjetin valmistelu on tarkkaa työtä, johon paneudun yksityiskohtia myöten, jos saan puheenjohtajana siihen mahdollisuuden.

 

Miten näet liiton yritysyhteistyön? Tulisiko sitä vahvistaa? Jos tulisi, niin millä keinoin?

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa kaipaa jatkuvasti päivittämistä ja uusia muotoja. Urheilumaailmassa tapahtuvien muutosten myötä yritysyhteistyössä onnistuminen on yhä keskeisempi osa toiminnan rahoitusta. Perinteinen sponsorointi on jäämässä yhä enemmän taka-alalle ja yritysyhteistyötä täytyy räätälöidä yhdessä kumppanien kanssa siten, että molemmat osapuolet kokevat saavansa hyötyä. Tässä voimistelulla on valtavasti annettavaa sekä tapahtumien yhteydessä tapahtuvan, että jatkuvamman yritysyhteistyön osalta.

Mielestäni minulla olisi tähän paljon annettavaa liiton puheenjohtajana. Aihe on minulle tuttu, sillä olen tehnyt työkseni niin sponsorointia (muun muassa Felix-brändin osalta kansainvälisessä, lähes sadan miljoonan euron liikevaihdon yrityksessä) kuin laajempaa varainhankintaa (esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö Kummit ry:ssa, joka pyörii täysin yksityisten lahjoitusten varassa ja on tehnyt lahjoituksia yli 30 miljoonan euron edestä).

Myös kaupallisessa tutkinnossani painotus oli yritysvastuussa ja tein mm. graduni siitä, miten suomalaiset monikansalliset pörssiyritykset toteuttavat vastuullisuutta (johon esimerkiksi hyväntekeväisyys, sponsorointi ja erilaiset kumppanuudet kuuluvat). Vuosien saatossa minulle on muodostunut erinomaiset verkostot, jotka kattavat laajasti myös yksityistä sektoria. Olen tälläkin hetkellä mukana viiden eri yrityksen hallituksessa.

 

Miten näet harrastevoimistelun ja huippuvoimistelun välisen suhteen Voimisteluliitossa?

Tämä on epäilemättä ikuisuuskysymys, jota olen itsekin pohtinut paljon jo silloin kun minut valittiin oman voimisteluseurani (300 jäsenen harrasteseura) puheenjohtajaksi. Olen tehnyt töitä voimistelun parissa erityisesti juuri harrastevoimistelun parissa, esimerkiksi liiton hallituksessa vedin nuorten voimistelun työryhmää.

Koen kuitenkin, että vahvuuteni puheenjohtajaehdokkaana on se, että ymmärrän voimistelun kenttää laaja-alaisesti. Tunnen ja tunnistan myös huippu-voimistelun arvon ja resurssitarpeet. Esimerkiksi Valtion liikuntaneuvostossa olemme käsitelleet laajasti huippu-urheilun arviointia, tavoitteita, resursseja ja ohjauspolitiikkaa.

Voimisteluliitto ei voi toimia sen enempää vain huippu-urheilun kuin harrasteenkaan ehdoilla, sillä molempia tarvitaan ja molemmat tukevat toisiansa. Puheenjohtajana kokisin keskeisimmäksi tehtäväkseni varmistaa, että toimintamme on tasapainossa niin strategian, rahoituksen kuin henkilöstöresurssien näkökulmasta.

En halua, eikä minusta ole tarkoituksenmukaistakaan, tehdä tarkkaa rajausta harraste- ja huippu-voimistelun välillä. Pitäisin tärkeänä, että mahdollisimman monelle mahdollistetaan laadukas, hyvät perusedellytykset tarjoava valmennus. Fyysiset ja henkiset valmiudet kehittyvät yksilöillä hyvin eri aikaan. Harrastepuolella tulisikin mielestäni korostaa tavoitteellisuutta laadun suhteen – voimistelu on aina laadukasta, mutta harjoittelumäärät voivat vaihdella.

Näen niin, että rahoituksen kautta voitaisiin nykyistä paremmin myös kannustaa yhteistyöhön. Yhteistyötä voi olla monenlaista ja monella tasolla – niin seurojen, joukkueiden ja ryhmien kuin eri lajien välillä. Erityisesti alueellisessa yhteistyössä on valtavasti potentiaalia. Yhteistyön kautta tulisi varmistaa, että mahdollisimman moni voimistelija kulkee voimistelun polkua niin pitkään, kuin mahdollista.

 

Miten liitossa voitaisiin vahvistaa yhdessä tekemistä ja vähentää vastakkainasettelua?

Vastakkainasettelua tulee välttää kaikin keinoin ja se lähtee jo ihan siitä, miten itse kukin puhumme. Saattaa kuulostaa naiivilta, mutta uskon vahvasti ajatukseen yhteisestä ”voimisteluperheestä”. Yhdessä tekeminen on tässäkin avain moneen.

Esimerkiksi alueilla voitaisiin tuoda lajeja ja seuroja entistä vahvemmin yhteen vaikkapa paikallisen edunvalvonnan vuoksi. Mietitään siis yhdessä, miten parhaiten edistetään voimistelua suhteessa päätöksentekoon, olosuhteisiin ja resursseihin. Liittotasolta tulisi luoda tälle yhteistyölle pohjaa ja tukea.

 

Miten näet huippuvoimistelun rahoituksen? 

Kysymys on varsin laaja ja rahoituskokonaisuus monimutkainen, mutta yleisellä tasolla voisi sanoa voimistelussa huipputasollakin liikkuvat vielä varsin pienet summat verrattuna moneen miesvaltaiseen lajiin. Siksi koko voimistelua hyödyttäisi, jos toimintamme saataisiin paremmin esille. Näkyvyyttä, tunnettuutta ja sitä kautta arvostusta lisäämällä voitaisiin parantaa voimistelun resurssointia kaikilla tasoilla.

Voimisteluliiton budjetissa on eritelty lasten-, nuorten ja aikuisten toiminta, lajitoiminta ja huippuvoimistelu. Huippuvoimistelun osalta suurimmat kuluerät ovat maajoukkuetoiminta, valmentajien palkat sekä kansainväliset kilpailut. Rahankäytön tulee olla linjassa hyväksytyn strategian kanssa. Isommassa kuvassa koko huippu-urheilun rahoituksesta käydään laajaa, yhteiskunnallista keskustelua – mikä minusta on erittäin tarpeellista.

 

 

Miten voimistelu näkyy omassa arjessasi?

Olen voimistellut koko ikäni. Aloitin aikanaan äiti-lapsijumpasta ja harrastus jatkui joukkuevoimistelun parissa teini-ikään asti. Sen jälkeen siirryin ohjaamaan ja valmentamaan ja sitä kautta hallinnollisiin luottamustehtäviin seurassa, alueella, liittotasolla ja muissa valtakunnallisissa järjestöissä.

Tällä hetkellä voimisteluharrastus jatkuu myös kahden lapseni kautta. Molempien kanssa voimistelu on aloitettu kahden kuukauden iässä.

Oman seurani toimintaa seuraan kunniajäsenen arvokkaasta roolista käsin. Jo vuosia olen aktiivisesti osallistunut myös seurojen tilaisuuksiin ja eri lajien kilpailuihin työni ja muiden luottamustehtävieni kautta.