Valikko 

Blogi

Lohikannan palautuminen helpottuisi oikeanlaisella kalaportaalla

Julkaistu 18.9.2020

Kirjoittanut Saara-Sofian TET-harjoittelija Salla.

Suomen pisin joki on Kemijoki jolla on pituutta huimat 550km ja Kemijoen valuma-alue on 51 127km2 ja se kattaa merkittävän osan koko Lapista. Meren Kemijoki saavuttaa Kemin Kohdalla Pohjanlahden perukoilla. Kemijoen varrella asuvien ihmisten suuri työllistävä tekijä oli Kemijoessa vapaasti uiva hopeakylkinen lohi. Sotien jälkeen Pohjolan Voima sai idean, jossa voimalaitoksen rakentaminen yhdistettäisiin Saksan räjäyttämien siltojen korjaamiseen ja näin tehtiin. Isohaaraan Kemijoen suulle valmistui Pohjolan Voiman toimesta rakennettu ensimmäinen voimalaitos vuonna 1949. Voimalaitokseen rakennettiin kalatie lain määräämän kalatievelvoitteen mukaisesti ja se päätettiin toteuttaa kalahissillä. Hissi valmistui vuonna -51. Vuonna 1954 perustettu Kemijoki Oy rakensi Kemijokeen muut voimalaitokset, ja kuten Pohjolan Voima niin Kemijoki Oy:kin suhtautui kalakysymykseen hyvin toispuoleisesti. Voimalaitoksen rakentamisen osittaissyy oli toisen maailmansodan jälkeinen voimakkaasti lisääntynyt sähkön tarve ja jälleenrakentaminen. Isohaaran voimalaitos tuottaa vielä tänäkin päivänä sähköä 450 gigawattituntia vuodessa. 

Kuva: PVO

Isohaaran voimalaitoksen myötä rakennettuun kalatiehen (kalahissi) oli paljon jakautuneita mielipiteitä sen toimivuudesta. Voimalaitoksen avaamisen ja kalatien käyttöönoton jälkeen huomattiin, että kalatieksi tarkoitettu hissi ei toiminut oikealla tavalla. Kalatien huono toimivuus esti lohen Kemijokeen nousemisen, mikä aiheutti yhden Euroopan suurimman lohijoen lohen täydellisen sukupuuttoon kuolemisen vuoden 1960 alussa. Kemijoen lohesta oli tullut historiaa. Lohen sukupuuttoon kuoleminen aiheutti myös monen jokivarsilaisen elinkeinon menettämisen. Voimalaitospadot vaikuttivat sukupuuttoon kuolemisen lisäksi myös joen ympäristöön. Nousevan veden alle jäi ekosysteemejä, mikä aiheutti padottujen alueiden biodiversiteetin radikaalin kaventumisen sekä Kemijoessa olevia ekosysteemejä tuhoutui. Vaikka alkuperäinen lohi Kemijoesta onkin kuollut sukupuuttoon, lohikantoja on yritetty palauttaa Kemijokeen smoltti- ja lohenkutuistutuksilla. Istutuksista huolimatta lohikanta Kemijoessa on vähäinen, miltei olematon Isohaaran voimalaitoksen kalatien toimimattomuuden vuoksi. Isohaaran kalatietä on yritetty korjata, mutta yrityksistä huolimatta voimalaitoksen kohdalla onkin nykyään kaksi toimimatonta kalatietä.

Kuva: ISTOCK

Kemijoen lohikannan palauttaminen riippuu vahvasti Pohjolan Voiman Isohaaran voimalaitoksen kalateiden parantamisesta, sillä vielä tänäkin päivänä paljon lohia tulee kutuaikaan Isohaaran voimalaitokselle. Ne joutuvat kuitenkin kääntymään takaisin voimalaitoksen toimimattomien kalaportaiden takia. Kannan palauttaminen helpottuisi sillä, että toimimattomien kalateiden tilalle tehtäisiin yksi toimiva kalaporras voimalaitoksen ohi ja istutusten tekemistä jatkettaisiin. Vaikka Kemijoessa on useampiakin voimalaitoksia, jotka hankaloittavat lohen kutua, olisi silti tärkeää hoitaa Isohaaran kalatie kuntoon, jotta lohi saisi lisääntyä vapaasti erillislailla rauhoitetussa Ounasjoessa.  

Maaseudun tulevaisuus -lehdessä vielä lisää siitä miksi Isohaaran kalaportaat ovat nyt hyödyttömät ja miten asian voisi korjata.

Kuva: Maaseudun Tulevaisuus

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *