Viime viikolla vietettiin YK:n kansainvälistä demokratian päivää. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella demokratian tilaa maailmassa sekä kiinnittää huomiota demokratian vahvistamiseen ympäri maailmaa. Tänä vuonna teemapäivä tuntui erityisen ajankohtaiselta, sillä valitettavasti olemme viime aikoina saaneet kiihtyvällä tahdolla esimerkkejä huolestuttavasta kehityksestä, jossa demokratian peruspilarit uhkaavat nakertua. Demokratian päivä on muistutus siitä, että demokratian positiivisen kehityksen puolesta on tehtävä töitä niin kansainvälisissä yhteisöissä, päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan keskuudessa kuin jokaisen yksilön omalta osaltaan.
Vaikka demokratian edistyminen on vaikuttanut etenkin länsimaissa vääjäämättömältä kehityskululta, olemme saaneet viimeisten vuosien aikana huomata myös toisenlaisen suunnan. Erityisen nopeasti demokratian kehityssuunta on näyttänyt muuttuvan Yhdysvalloissa. Tulevat presidentinvaalit ovat esimerkki tilanteesta, joka tulee määrittelemään perinteisesti vahvan ja kansainvälisesti suurta painoarvoa nauttivan länsimaisen demokratian tulevaisuuden suunnan.
Trumpin presidenttikauden aikana populismin määrä on lisääntynyt ja valtavan yhteiskunnan kahtiajakoisuus on syventynyt. Taustalla on samoja ilmiöitä, joita on tunnistettavissa muissakin länsimaissa, jotka ovat ottaneet takapakkia demokratian kehityksessä: rajalinjojen tietoinen syventäminen ja vastakkainasettelun lietsonta, vähemmistöjen vaatimusten ja huolenaiheiden huomioimattomuus sekä vähättely, epätasa-arvo, tutkitun tiedon kieltäminen, luottamuksen puute virkakoneistoa kohtaan sekä ennen kaikkea ihmisten jakaantuminen erillisiin leireihin – meihin ja heihin.
Erityisen mielenkiintoisen lisän Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin tekee Trumpin suhtautuminen vaalitulokseen. On täysin mahdollista, että hävitessään hän kieltäytyisikin hyväksymästä tulosta ja syyttäisi sitä joko manipuloiduksi tai valheelliseksi. Yhdysvalloissa on pitkä historia perinteelle, jossa presidentinvaaleissa toiseksi jäänyt tunnustaa reilusti tappionsa, onnittelee voittajaa ja toivottaa menestystä uudelle presidentille. Tavoitteena on ollut lieventää vaalikampanjoiden aikana syntynyttä kahtiajakoisuutta ja yhdistää yhteiskuntaa uuden presidentin nimittämisen jälkeen.
Nyt on väläytetty mahdollisuutta, ettei tämä perinne välttämättä toteutuisikaan enää näissä vaaleissa. On esitetty arvioita, joiden mukaan Trump on toiminnallaan pohjustanut mahdollista häviötään esimerkiksi suhtautumalla jo etukäteen äärimmäisen skeptisesti postitse suoritettuun äänestämiseen. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että Trump kerää ympärilleen kannattajia, jotka uskovat väitteet valheellisista vaaleista ja peukaloiduista tuloksista, ”vaalien varastamisen amerikkalaisilta”. Toiminnan tarkoituksena on luonnollisesti oman vaikutusvallan lisääminen ja vastapuolen uskottavuuden heikentäminen.
Vilppisyytökset vaalien aikana ovat vakava uhka demokratialle ja rauhalle. Syytökset ja epävarmuuden lisääminen syventävät kahtiajakoisuutta entisestään. Huolestuttavia merkkejä on ilmassa jo nyt: kesäkuussa 2020 julkaistussa kyselyssä 34 prosenttia amerikkalaisista kertoi pitävänsä mahdollisena, että maassa syttyy sisällissota. Yhdeksän prosentin mukaan se on hyvin todennäköistä.
Trumpin virkakauteen kiteytyy monia demokratian kestävyyden kannalta pitkään kuplineita ongelmia, kuten epäluottamus poliitikkoja kohtaan ja epäkohdat vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa. Demokratian vaalimisen kannalta olisikin tärkeää vaikuttaa syihin näiden ilmentymien takana ja pyrkiä täten lisäämään yhteiskunnan vakautta. Kansalaisten luottamusta päätöksentekijöitä ja esimerkiksi turvallisuusviranomaisia kohtaan tulee vahvistaa. Ihmisten on koettava olevansa yhdenvertainen osa yhteiskuntaa. Sitä kautta yhä useampi voi kokea yhteiskunnan vaalimisen ja kehittämisen arvoisena. Juuri tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen on tie kohti vakaampia demokratioita.
