Vaaleista on vierähtänyt jo yli kolme viikkoa. Samaan aikaan kun me täällä jännitimme vaalitulosta, sadat ihmiset taistelivat hengestään Välimerellä. Suurin osa hukkui. Vajaa viikko myöhemmin Nepalissa koettiin maan historian tuhoisin maanjäristys. Järistyksessä kuoli yli 8000 henkeä eikä tuhojen laajuudesta ole vieläkään saatu tarkkaa selvyyttä. Samaan aikaan kun me täällä valmistauduimme vapunviettoon, miljoonat jäivät taivasalle odottamaan monsuunikautta. Ruoka- ja muun hätäavun tarve on suuri ja kiireellinen.
Nämä kaksi tragediaa ovat pyörineet paljon mielessäni. Tapaukset ovat varsin erilaisia: toisessa taustalla on luonnonilmiö ja toisessa enemmänkin paha ihmisluonto. Molemmissa kysymys on kuitenkin inhimillisestä hädästä. Tapaukset ovat tuntuneet tänään varsin ajankohtaisilta.
Samaan aikaan kun me nyt täällä pohdimme muotoiluja hallitusohjelmatavoitteiksi hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseksi, monessa maailmankolkassa taistellaan ihan elämän perusedellytyksistä. Vaikka meillä Suomessa ollaan suurten kysymysten äärellä suomalaisen talouden ja työllisyyden korjaamisen suhteen, on hyvä vilkaista välillä tämän näkymän ulkopuolelle ja muistaa, miten paljon inhimillisyydelle ja lähimmäisen avulle on tarvetta maailmalla.
Euroopan komissio julkaisi tänään muuttoliikestrategian, jonka tavoitteena on pohtia turvapaikanhakijoiden tasaisempaa jakautumista jäsenmaiden kesken. EU:sta turvapaikkaa hakevien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ja eurooppalaiselta yhteisöltä kysytään nyt uudenlaisia voimia rakentaa kestävää pakolaispolitiikkaa. Koska pakolaisvirrat kuormittavat nyt epätasaisesti EU:n jäsenmaita, on ajankohtaista ja oikein pohtia vastuun tasaisempaa jakautumista tulevaisuudessa. Suomeen tulee vain murto-osa Euroopan pakolaisista.
Pakolaispolitiikan kestävämpää toteuttamistapaa on pohdittava syvällisesti samalla kun komissio tekee esityksensä vastuun selkeämmästä jakamisesta jäsenmaiden kesken. Välimerellä tapahtuneiden hukkumiskuolemien kaltaiset tragediat on jatkossa voitava estää! Inhimillisen kärsimyksen minimointi edellyttää paitsi nykyistä toimivampaa ja suunnitelmallisempaa turvapaikanhakujärjestelmää, myös keinoja puuttua salakuljetuksia tehtailevaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Täällä Suomessa osana hallitusneuvotteluita asetettu maahanmuuttopolitiikkaa pohtiva työryhmä esitteli niin ikään tänään aikaansaamansa linjaukset. Työryhmän esityksessä luvataan pitää kiinni ainakin nykyisestä kiintiöpakolaisten vastaanoton tasosta. Mielestäni Suomeen vastaanotettavien pakolaisten määrää voitaisiin kasvattaa. Samalla on huolehdittava kotoutumista tukevien palveluiden laadusta, jotta Suomeen saapuvat pakolaiset pääsevät osaksi yhteiskuntaa.
Työryhmän kirjaukset riittävistä resursseista erityisesti onnistuneemman kotouttamisen turvaamiseksi, sekä maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovatkin lämpimästi tervetulleita. Elämme aikoja, joina meillä ei ole varaa tehdä mitään puolihuolimattomasti. Kestäviä ja harkittuja päätöksiä tarvitaan nyt kaikilla politiikan sektoreilla.
Maahanmuuttopolitiikka –työryhmä ehdottaa maahanmuutosta käytävän keskustelun tueksi riippumattoman selvityksen tekemistä maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista. Keskustelun käyminen faktapohjalta on mielestäni aina hyvä lähtökohta. Samalla on kuitenkin tärkeä tunnistaa ihmiset maahanmuuton ja pakolaisuuden takana ja pohtia palveluiden järjestämistä inhimillisestä näkökulmasta. Keskustelussa maahanmuutosta, turvapaikanhakijoista ja pakolaisuudesta tulisi päästä irti negatiivisesta ja kustannuspainotteisesta viitekehyksestä sekä muistaa, ettei maahanmuuttajia voida niputtaa yhdeksi homogeeniseksi joukoksi, kuten ei meitä ”kantasuomalaisiakaan”. Vain tällä tavalla voimme tehdä yksilöiden näkökulmasta niitä kestäviä ja toimivia ratkaisuja.
Nepal oli tänään jälleen esillä huonojen uutisten johdosta, kun jälkijäristykset pahensivat tuhoja ja veivät lisää ihmishenkiä. Nepal on yksi maailman vähiten kehittyneistä ja köyhimmistä maista, joten maanjäristysten vaikutukset ovat erityisen tuhoisat.
Uutisointi Nepalista on lohdutonta ja kaikenlainen apu on tarpeen. Suomi on tukenut Nepalin maanjäristyksen uhreja nyt kolmella miljoonalla eurolla. Nepal on yksi kehitysyhteistyömme pääkohdemaista ja tuhoutuneilla alueilla on Suomen kehitysyhteistyöhankkeita. Maanjäristys on lohduton esimerkki kehitysyhteistyömme merkityksestä. Maailmalla on monenlaista hätää ja meillä on velvollisuus auttaa.