Syysistuntokaudella 2024 eduskunta käsittelee hallituksen esitystä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentamiseksi. Tavoitteena on vuoropuhelun lisäämisen ohella joustavoittaa työmarkkinoita ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Tällä hetkellä työehtosopimuksissa olevia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia saavat hyödyntää ainoastaan työnantajaliittoihin kuuluvat eli järjestäytyneet yritykset. Lisäksi paikallinen sopimus on nykyisin tehtävä ammattiliittoon kuuluvan työntekijän kanssa. Näiden vaatimusten vuoksi kaikki yritykset eivät ole voineet hyödyntää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hallituksen tavoitteena on, että paikallinen sopiminen olisi jatkossa yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt vai ei, ja miten henkilöstön edustus on yrityksessä järjestetty. Hallituksen esityksen mukaan työntekijöitä voisi jatkossa paikallista sopimusta tehtäessä edustaa ammattiliittoon kuuluvan luottamusmiehen lisäksi myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutetulle asetettaisiin luottamusmiestä vastaava suoja, ja lisäksi hänen mahdollisuutensa koulutukseen ja riittävään tiedonsaantiin varmistettaisiin.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentamisen lisäksi hallitus tuo yrityskohtaisia työehtosopimuksia koskevan lainsäädännön samalle viivalle valtakunnallisia työehtosopimuksia koskevan lainsäädännön kanssa. Tämän myötä yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voitaisiin jatkossa sopien poiketa samoista työlainsäädännön kohdista kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Muutos laajentaa yritystasolla tapahtuvan sopimisen mahdollisuuksia merkittävästi. Yrityskohtainen työehtosopimus on tehtävä valtakunnallisen ammattiliiton tai siihen kuuluvan yhdistyksen kanssa. Näin ollen työntekijöiden neuvotteluasema säilyy varsin vahvana yrityskohtaisia työehtosopimuksia tehtäessä. Samalla ehkäistään ns. keltaisten ammattiliittojen perustamista. Niillä tarkoitetaan työntekijöiden yhdistyksiksi naamioituja, tosiasiallisesti työnantajan kontrolloimia yhdistyksiä.

Pelkästään paikallisen ja yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen lainsäädännössä ei kuitenkaan yksin riitä. Menestyksekkään paikallisen sopimisen edellytyksenä on toimiva vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajien välillä työpaikoilla. Kuten pääministeri Petteri Orpo kuvasi Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa 20.8.2024 pitämässään puheessa, ”henkilöstön ja johdon välinen yhteistyö ja avoin tiedonkulku ovat edellytyksiä paikallisen sopimisen onnistumiselle”. Hallitus haluaa, että henkilöstön edustusta eri hallintoelimissä vaadittaisiin nykyistä pienemmissäkin yrityksissä. Tämä tarkoittaisi, että työntekijöiden ääni kuuluisi aiempaa vahvemmin yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa.

On tärkeä huomioida, että paikallinen sopiminen perustuu jatkossakin työehtosopimusten asettamiin rajoihin. Suunnitellut muutokset eivät myöskään velvoita työntekijöitä paikallisen sopimuksen tekemiseen. Mikäli paikallista sopimusta ei synny, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimukset toimivat paikallisessa sopimisessa perälautana ja työntekijöiden turvana. Sujuvan sopimisen näkökulmasta on lisäksi tärkeää, että paikallisten sopimusten valvonta järjestäytymättömissä yrityksissä on tehokkaasti toteutettu.  Tämän vuoksi hallituksen esityksessä on vaatimus siitä, että järjestäytymättömän yrityksen on toimitettava paikallinen sopimus työsuojeluviranomaiselle valvonnan suorittamiseksi.

Uskon, että paikalliset työntekijät ja työnantajat tuntevat parhaiten oman työpaikkansa tilanteen. Tämän vuoksi on perusteltua, että ne voivat nykyistä joustavammin sopia oman työpaikkansa tarpeet parhaiten huomioivista ratkaisuista. Sopimisen perustana ovat osapuolten välinen luottamus sekä yhteinen ymmärrys yrityksen tilanteesta ja molempien osapuolten tarpeista. Nämä asiat ovat toimivan työsuhteen ja yritystoiminnan tärkeitä tekijöitä sekä keskeisiä edellytyksiä sille, että yritykset voivat menestyä.