Petteri Orpon hallitus antoi eilen yrittäjän päivänä eduskunnalle esityksen paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Kyseessä on odotettu, tarpeellinen ja historiallinen uudistus, joka nyt vuosikymmenten jälkeen etenee kokoomuksen johdolla. Puheenjohtamani työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee esitystä perusteellisesti syksyn aikana.

Hallitus esittää, että jatkossa kaikki yritykset voivat hyödyntää työehtosopimusten puitteissa samoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin järjestäytyneetkin yritykset. Yleissitovuuskenttää koskevien paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen koskee kymmeniä tuhansia järjestäytymättömiä yrityksiä. Käytännössä uudistus siis parantaa siis yritysten yhdenvertaisuutta.

Paikallisen sopimisen on todettu lisäävän työn tuottavuutta. Sen avulla voidaan paremmin huomioida työpaikan olosuhteet ja sopia niin työnantajan kuin työntekijöidenkin tarpeita vastaavista työehdoista. Keskeistä kuitenkin on tunnistaa, että työsuhteiden olennaiset vähimmäisehdot turvataan jatkossakin työlainsäädännöllä ja työehtosopimuksissa. 

Tarkoituksena on, että yrityskohtaisella työehtosopimuksella voisi tulevaisuudessa sopia laista poiketen samassa laajuudessa kuin valtakunnallisella työehtosopimuksella. Nykyisin vain valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on voitu täysimääräisesti hyödyntää työlainsäädännöstä toisin sopimisen mahdollisuuksia. Jatkossa yrityskohtaisia työehtosopimuksia tehtäessä sopijaosapuolina on kuitenkin oltava yksittäinen yritys ja valtakunnallinen työntekijäliitto tai sen jäsenyhdistys. Tällä estetään nk. keltaisia työehtosopimuksia, eli keinotekoisia järjestelyitä, joissa kumpikaan sopijaosapuoli ei edusta aidosti työntekijöitä ja heidän etujaan.

Jatkossa paikallista sopimista ei estä myöskään luottamusmiehen puuttuminen, vaan myös henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu voi toimia sopijaosapuolena. Haluamme samalla turvata sopimusneuvottelutilanteen tasapuolisuuden sekä sen, että luottamusvaltuutetulla on tarvittavat valmiudet toimia tehtävässään. Muutos johtaa siihen, että jatkossa koko työmarkkinakenttää järjestäytymisestä riippumatta kohdellaan sopimismahdollisuuksien osalta samalla tavalla.

Lausuntokierroksen jälkeen hallitus on tarkentanut esitystään mm. paikallisen sopimisen valvonnan osalta. Järjestäytyneessä kentässä valvonta on jatkossakin työehtosopimusosapuolten vastuulla. Sen sijaan lisäyksenä nykytilaan hallitus esittää, että järjestäytymättömällä kentällä henkilöstön edustajan kanssa tehty paikallinen sopimus olisi toimitettava työsuojeluviranomaiselle laiminlyöntimaksun uhalla. Näin ollen viranomaiselle tulee mahdollisuus varmistaa, että paikallinen sopimus on tehty lain ja työehtosopimusten määrittämien rajojen puitteissa.

Tämänkin tärkeän uudistuksen taustalla on se tosiasia, että Suomen talouden tilanne on vaikea. Meillä julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja samalla työn tuottavuus on verrokkimaita alhaisempi. Talous on saatava kuntoon, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tuleville sukupolville. Yksi vaikuttavista keinoista on työmarkkinoiden uudistaminen, joka vahvistaa Suomen työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tätä työtä talouskasvun edistämiseksi hallitus tekee määrätietoisesti tämänkin esityksen myötä. Tavoitteena on, että paikallisen sopimisen edistämistä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Työministeri Arto Satonen ja hallitusneuvos Nico Steiner esittelivät eilisessä tiedotustilaisuudessa lakiesitystä ja sen tavoitteita sekä vastasivat median kysymyksiin. Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta tämän linkin kautta.