Valikko 

Blogi

Tekijänoikeuskorvausten verouudistus tukee luovien alojen kasvua

Julkaistu 28.9.2018

Olen iloinen siitä, että hallitus jatkaa kulttuurialan uudistusten linjaa toteuttamalla tekijänoikeuskorvauksia koskevan verouudistuksen.

Tekijänoikeuksien kautta taiteentekijät saavat korvausta immateriaalioikeuksiensa hyödyntämisestä. Artistit myös musiikin parissa ovat yhä useammin yrittäjiä. Musiikkialan yrittäjiä ei kuitenkaan ole kohdeltu verotuksessa yhdenvertaisesti muiden yrittäjien kanssa.

Musiikkialalla artisteilla itsellään on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kappaleet menestyvät ja miten niitä nostetaan esimerkiksi radiosoittoon. Joistakin kappaleista tulee hittejä ja niitä soitetaan paljon, joidenkin osalta toistokerrat jäävät vähäisiksi tai olemattomiksi. Siten artistin saamien Teosto-korvausten ennakoiminen on varsin hankalaa.

Teoston tekijänoikeuskorvaukset on Suomessa nähty palkkatulona. Tämä on tarkoittanut siis sitä, että hittibiisi voi tuoda hetkellisesti isot tulot, jonka johdosta ansiotulojen veroprosentti nousee keskimääräiseen tulotasoon nähden kohtuuttoman korkeaksi. Monia suomalaisia artisteja onkin vuosien varrella siirtynyt esimerkiksi Ruotsin tekijänoikeusjärjestön piiriin, sillä Ruotsin mallissa artistit ovat voineet ohjata tekijänoikeuskorvaukset yritykselleen ja siten tasata tuloja.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä ja erityisesti tekijänoikeusasioihin tässä roolissani perehtyneenä olin hallituskauden alussa tiiviisti mukana avaamassa keskustelua tekijänoikeuskorvauksia koskevan verouudistuksen tarpeellisuudesta. Mielestäni on hienoa, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on tarttunut tähän pitkäaikaiseen epäkohtaan ripeästi ja tarvittavat uudistukset toteutetaan. Uuden vero-ohjeen myötä musiikintekijät voivat jatkossa tulouttaa tekijänoikeuskorvaukset suoraan omalle yritykselleen.

Kuvassa (alla) olemme tapaamassa valtiovarainministeri Orpoa vuonna 2017 Samu Haberin ja Teoston (silloisen) toimitusjohtajanKatri Sipilän kanssa

Kulttuurin ja luovien alojen työllisyyden edistämiseksi on tehty tällä hallituskaudella tarkeitä uudistuksia. Kirjailijoiden lainauskorvausten nostaminen pohjoismaiselle tasolle oli paitsi oikein, myös tärkeä uudistus kirjailijoiden toimeentulon parantamiseksi. Kirjailijaliitto julkaisi juuri tällä viikolla selvityksensä kirjailijoiden toimeentulosta. Selvityksen mukaan kirjastojen lainauskorvaukset muodostivat vuonna 2017 jo 27% kirjailijoiden kaunokirjallisen työn tuloista, kun vuonna 2010 osuus oli vain 4%.

Hallitus päätti tällä kaudella niin ikään käynnistää audiovisuaalisen alan maksuhyvitysmalliin perustuva tuotantokannustimen. Tuotantokannustimen avulla on mahdollista houkutella Suomeen audiovisuaalisen alan produktioita. Uudistuksen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat laajalle, sillä elokuva-ala työllistää hyvin monenlaisia osaajia ja laajan skaalan erilaisia palveluita.

Kirjailijoiden lainauskorvauksista, av-alan kannustimesta ja tekijänoikeuskista voit lukea aikaisempia kirjoituksiani mm. täällä.

Panokset luovien alojen työllisyyteen tavoittavat monta yrittäjää ja siksi olen iloinen siitä, että tämä hallitus on tehnyt luovien alojen työllisten näkökulmasta varsin positiivisia uudistuksia.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *