Valikko 

Blogi

Yhteiskunnallista keskustelua kestävästä kehityksestä

Julkaistu 25.11.2016

Eduskunta kävi eilen ajankohtaiskeskustelun roolistaan kestävän kehityksen edistäjänä

Kyseessä on YK:n vuosituhattavoitteiden kehitysagendan sekä Rion ympäristö- ja kehityskokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen agendan tuominen yhdeksi globaaliksi tavoite- ja toimenpideohjelmaksi. Agenda2030 tähtää köyhyyden poistamiseen maailmasta maapallon kantokyvyn rajat huomioiden. Ohjelman keskeinen ominaisuus on sen universaalius. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita ja niiden tulee osallistua agendan toimeenpanoon globaalissa mittakaavassa, kansallisesti, sekä paikallisesti. Kestävä kehitys on Agenda2030 läpileikkaava tekijä, eli kaikkia tavoitteita tarkastellaan kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden näkökulmasta.

Eduskunnassa käydyn keskustelun on tarkoitus ohjata parhaillaan valmisteltavaa kansallista Agenda2030 ohjelmaa. Kansallisella tasolla keskeisiä tavoitteitamme ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, mahdollisuus vaikuttaa, kestävä työ, kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt, hiilineutraalius, resurssiviisaus, luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat ja kestävä päätöksenteko.

Suomen pääpainopiste on Agendan kansallisessa toimeenpanossa, mutta se ei vähennä globaalia vastuutamme. Velvollisuutemme globaalissa maailmassa koskevat mm. kansainvälisen rauhan ja vakauden ylläpitoa, sekä edistämistä. Lisäksi demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteiden sekä tasa-arvon edistäminen on tärkeää. Jotkin kansalliset päätöksemme vaikuttavat myös kansainvälisesti. Esimerkiksi tuotantotapoihin ja kulutukseen, kauppapolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen vaikuttavilla päätöksillämme on globaali ulottuvuus.

Agenda2030 kansallisen ohjelman käynnistystä on pohjustettu selvittämällä keskeisimpiä ulottuvuuksia Avain2030-hankkeessa. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen lähtötaso kestävän kehityksen toteuttamisessa korkea, mutta viime vuosien kehitys ei ole vienyt meitä suinkaan eteenpäin.

Suomella on hyvät edellytykset olla jatkossakin yksi kehityksen kärkimaista. Olemme nyt jo herättäneet kansainvälisesti myönteistä huomiota esimerkiksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella. Kyseessä on sitoumus, jossa kuka tahansa voi sitoutua toimimaan kestävän kehityksen hyväksi.

Nyt meidän on luotava selkeä ja konkreettinen toimenpideohjelma, jonka toteutuksesta huolehditaan riittävällä resursoinnilla ja hyvällä työnjaolla. Lisäksi seurantaa on lisättävä ja toimenpiteiden toteutumista arvioitava perusteellisesti. Kestävän kehityksen tavoitteissa edistymisestä on käytävä säännöllistä ja laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua. Ehdotinkin eilen täysistunnossa ja myös blogissani, että kestävästä kehityksestä tuotaisiin eduskuntaan selonteko. Keskustelua tulee käydä myös valiokuntatasolla. Eilisessä salikeskustelussa ehdotettiin, että tulevaisuusvaliokunta olisi vetovastuussa ja tämä ehdotus on mielestäni hyvä. Keskeistä kuitenkin on, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat esillä kaikissa valiokunnissa.

Korkealaatuinen koulutus ja siihen perustuva osaaminen ovat vahvuuksiamme kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Suomessa on tärkeää osaamista mm. terveyden edistämisen, koulutuksen, vesi- ja sanitaatioalan, energiateollisuuden, kestävien tuotantotapojen ja yhdyskuntasuunnittelun saroilla Keskeisiä haasteitamme taas ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen liiallinen kulutus, sekä viimeaikainen talous- ja työllisyyskehitys. Näiden tavoitteiden eteen meidän tulee nyt tehdä enemmän,

Hallituksen ja eduskunnan vastuulla on Suomen kestävän kehityksen toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen. Meidän on mielestäni otettava kestävä kehitys osaksi kaikkea päätöksentekoa. Kansallisen ohjelman toteutukseen on otettava mukaan kaikki; julkinen ja yksityinen sektori, sekä kansalaisyhteiskunta kaikissa muodoissaan. Suomen Agenda2030 tavoitteiden tulee näkyä myös budjettia koskevissa päätöksissämme.

Lisäksi mielestäni on erityisen tärkeää panostaa toimenpiteiden seurantaan. Vaikutusten arvioinnin tulee olla laadukasta ja läpinäkyvää. Säännöllinen yhteiskunnallinen keskustelu kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisestä osaltaan tukee tätä.

Suomen tulee, ja myös kannattaa, pyrkiä kestävän kehityksen kärkimaaksi. Tämä tarkoittaa, että asettamiemme tavoitteiden tulee olla rohkeita ja niiden pitää haastaa meitä tekemään enemmän kuin ”tarpeeksi”.