Maahanmuuttoviraston tuoreet maahanmuuton tilastot kertovat, että työperäinen maahanmuutto Suomeen laski viime vuonna. Keskeinen syy on vaikea suhdanne ja heikko taloustilanne. Yritykset rekrytoivat vähemmän.

Työperäisestä maahanmuutosta keskustellessa törmää silloin tällöin kysymyksiin: Miksi tarvitsemme työvoimaa ulkomailta, kun suomalaisiakin on paljon työttömänä? Miten voi samaan aikaan olla työvoimapulaa ja työttömyyttä?

Yksi selitys on kohtaanto, jolla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta. Kyseessä on siis tilanne, jossa työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien osaamistarpeet eivät kohtaa. Kokonaisuus on tietysti laajempi.

Tällä hetkellä työmarkkinoilla on paljon tarjontaa työvoimasta, niin maahanmuuton kuin myös hallituksen tekemien toimien vuoksi. Tämä tarkoittaa, että aikaisempaa isompi määrä ihmisiä pyrkii työllistymään. Näin ollen isompi määrä ihmisiä työmarkkinoilla mahdollistaa sen, että työllisyysaste ja työttömyysaste voivat nousta samanaikaisesti. Tämä on mahdollista juurikin tilanteessa, jossa työmarkkinoille tulee uusia ihmisiä: osa työllistyy nopeasti ja osa etsii vielä työtä. Siksi on luontevaa, että työttömyys ensin nousee, kun ihmisten määrä työmarkkinoilla kasvaa.

Lisäksi työvoiman parempi saatavuus luo pohjaa nopeammalle kasvulle, kun talous kääntyy kasvuun. Se näyttää nyt viimein tapahtuvan. Tarvitsemme kasvua, jotta saamme lisää työpaikkoja. Työllisyys seuraa kasvua vähän perästä. Juuri siksi kasvun edellytysten vahvistaminen on keskeistä ja tähän työhön hallitus on sitoutunut.

Suomen kaltaisen, viennistä vahvasti riippuvaisen maan kehitys on tiiviisti kytköksissä siihen, miten taloudella menee muualla maailmassa. Kansainvälinen epävarmuus vaikuttaa taloutemme kehitykseen, eikä suhdanne nyt ole ollut puolellamme. Kaiken päälle Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut Suomeen enemmän kuin verrokkimaihimme. Maantieteeseen ja muihin ulkoisiin tekijöihin emme voi suoraan vaikuttaa, mutta voimme vahvistaa omaa kilpailukykyämme, tuottavuutta ja kasvun edellytyksiä Suomessa. 

Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, sillä työvoiman puute on iso kasvun este. On tosiasia, että väestömme ikääntyy ja työikäisten suomalaisten määrä pienenee. Jos haluamme ylläpitää nykyistä hyvinvoinnin ja palveluiden tasoa, tarvitaan lisää työvoimaa. Suomi ei ole suinkaan ainoana tässä tilanteessa, vaan ikääntyvä väestö koskettaa lähes kaikkia EU-maita. Tämä tarkoitta sitä, että kilpailu ulkomaisista osaajista vain kasvaa.

Työperäinen maahanmuutto ei siis ole vastakkainen kotimaiselle työllisyydelle, vaan välttämätön täydentäjä. Siksi keskusteluakaan ei pitäisi käydä vastakkainasettelun kautta, vaan pohtia kokonaisuutta. Tarvitsemme sekä toimia, joilla parannetaan kotimaisen työvoiman osaamista ja työllistymistä, että kansainvälistä rekrytointia. Molemmissa on tärkeä onnistua, mikäli haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palveluja myös tulevina vuosikymmeninä.

Teksti on julkaistu myös Åbo Underrättelserissä ruotsin kielellä.