Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilanteen pysyvästi. Yhteistyön ja yhteyksien merkitys korostuu nyt entistä enemmän sekä Pohjoismaissa että koko Euroopassa. Suomi on aina kuulunut länteen, mutta maantieteellisesti olemme Euroopan laidalla. Siksi meidän on erityisen tärkeää rakentaa tiiviit yhteydet etenkin lännen suuntaan. Mitä paremmin olemme yhteydessä muihin maihin, sitä vahvemmin turvaamme turvallisuutemme ja taloutemme.

Toimiva infrastruktuuri nimittäin on kaiken muun yhteistyön perusta. Ilman hyviä yhteyksiä ei synny sujuvaa kaupankäyntiä, matkustamista eikä yhteistä puolustusta. Hallitus on tunnistanut tämän ja selvittänyt useita rajat ylittäviä hankkeita: kiinteää yhteyttä Merenkurkun yli, eurooppalaisen raideleveyden ulottamista pohjoiseen ja yhteyttä Helsingin ja Tallinnan välille. Luonteva jatko olisi selvittää kiinteää yhteyttä reitillä Helsinki–Turku–Tukholma. Se loisi aidosti pohjoismaisen liikenneakselin ja vahvistaisi koko alueen kilpailukykyä ja turvallisuutta.

Suurten yhteyshankkeiden haaste on poliittinen lyhytnäköisyys. Pitäisi uskaltaa katsoa riittävän isosti, vaikkapa sadan vuoden perspektiivillä. Pohjoismaiden yhteistyössä tarvitaan juuri tätä: pitkän aikavälin yhteistä visiota siitä, millainen tulevaisuuden yhteistyö voisi olla ja miten se vahvistaisi turvallisuutta, kilpailukykyä ja yhteisiä arvoja.

Euroopan unioni tukee rajat ylittäviä yhteyksiä CEF-ohjelman kautta. Merkittävää rahoitusta saavat ne hankkeet, jotka palvelevat koko unionin liikenneverkkoa. Jotta Suomi saisi osansa tästä rahoituksesta, meillä on oltava selkeä liikennestrategia ja priorisoidut hankkeet. Ilman strategiaa jäämme muiden maiden varjoon. Pitkäjänteinen suunnittelu mahdollistaa sen, että Suomen hankkeet voidaan liittää EU:n TEN-T-verkkoon ja pohjoismaisiin kehityslinjoihin, mikä vahvistaa mahdollisuuksia saada rahoitusta ja investointeja. Nämä mahdollisuudet on tärkeä käyttää. 

Kyse ei ole vain liikenneinvestoinneista, vaan turvallisuuspoliittisista ja taloudellisista yhteyksistä, jotka sitovat Suomen tiukemmin osaksi länttä. Toimiva infrastruktuuri on perusta, jolle voimme rakentaa monin tavoin syvempää yhteistyötä ja vahvempaa tulevaisuutta.

Teksti on julkaistu myös Åbo Underrättelserissä ruotsin kielellä.