Tarjosimme jälleen yläkouluikäiselle TET-harjoittelijalle mahdollisuuden tutustua eduskuntatyöhön viikon ajan. Toimistollamme harjoittelijana toiminut Amanda laati minulle kysymyksiä liittyen kansanedustajan työhön. Vastaan kysymyksiin tässä blogipostauksessa.
- Kuinka rankkaa kansanedustajan työ on?
Kansanedustajan työ on monin tavoin kuormittavaa, mutta kuormitukseen voi onneksi itse vaikuttaa. Työn rankkuus ja arjen kiireisyys myös vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon ja kuinka isoja asioita pöydällä on samanaikaisesti. Myös se vaikuttaa, millaisia vastuu- ja luottamustehtäviä kansanedustajuuteen tai muihin rooleihin liittyy. Esimerkiksi valiokuntajäsenyyksien määrä vaihtelee henkilöittäin. Itselläni on tällä hetkellä puheenjohtajuus yhdessä valiokunnassa sekä jäsenyys kahdessa muussa valiokunnassa. Toisaalta työn rankkuuden arviointi on hyvin subjektiivista. Itse tunnistan nykyään hyvin tilanteet, kun tarvitsen lepoa, mutta ensimmäisinä edustajavuosinani olin lähellä burn outia.
- Mitä taitoja kansanedustajan työssä tarvitsee?
Kansanedustajan työssä tarvitaan monipuolisesti erilaisia taitoja. On tärkeää, että kansanedustajalla on vahvat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Politiikka on neuvottelua sekä kompromissien ja ratkaisujen hakemista, joten muiden, myös eri mieltä olevien ihmisten kanssa, on tultava toimeen. Verkostot ovat tärkeitä kansanedustajan työssä, joten pidän tärkeänä myös kykyä luoda kontakteja.
Myös viestintätaidoille on tarvetta: kansanedustajan on hyvä osata ilmaista mielipiteensä selkeästi ja vakuuttavasti niin valiokunnissa, täysistunnoissa kuin mediassakin. Tarvitaan myös sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä, sillä on osattava kuunnella myös sidosryhmiä ja äänestäjiä sekä ymmärtää heidän tarpeitaan.
Kansanedustajan työssä on perehdyttävä lukuisiin eri aiheisiin nopealla tahdilla. Olennaista onkin siksi myös taito sisäistää nopeasti suuria tietomääriä ja kyky hahmottaa kokonaiskuva. Politiikassa vaaditaan myös strategista, tulevaisuuteen katsovaa ajattelutapaa. Toisaalta tarvitaan myös päätöksentekokykyä. Käsittelemiimme asioihin liittyy aina lähtökohtaisesti useita erilaisia näkökulmia, joten niiden punnitseminen ja harkittujen päätösten tekeminen myös paineistetussa tilanteessa on tärkeää.
- Kuinka pitkiä työpäiväsi ovat?
Työpäivieni pituudet vaihtelevat. Maanantait ovat pääsääntöisesti kevyempiä, mutta muina arkipäivinä päivät venyvät helposti yli 12 tunninkin mittaisiksi. Kalenterini on hyvin täynnä aamusta iltaan erityisesti tiistaisin ja torstaisin. Viikonloppuisin pyrin pitämään vapaata, mutta silloin on usein omassa maakunnassani järjestettäviä tilaisuuksia. Työpäiviin kuuluu jatkuvaa priorisointia, sillä monesti kokoukset ovat päällekkäin. Valitettavasti kaikkiin kiinnostaviin tilaisuuksiin en mitenkään ehdi osallistua.
- Seuraako työsi sinua vapaa-ajalle?
Kyllä, työt seuraavat vapaa-ajalle jatkuvasti. Työn ja vapaa-ajan välille on vaikea tehdä selkeää rajaa. Politiikkaa on kaikkialla, joten työasiat tulevat vastaan joka paikassa. Myös sosiaalinen media on tuonut painetta reagoida esimerkiksi uutistapahtumiin nopealla syklillä. Parhaiten pääsen irtautumaan työstä urheilemalla ja viettämällä aikaa perheeni kanssa.
- Miten päädyit politiikan pariin?
Lähdin mukaan politiikkaan liikunnan kautta. Toimin seurajohtajana urheiluseurassa, ja ymmärsin, että epäkohtiin voidaan parhaiten vaikuttaa nimenomaan politiikan kautta. Minua häiritsivät esimerkiksi epäreilusti jaetut liikuntapaikkavuorot ja seura-avustukset. Saatuani luottamusta urheilutoiminnan kautta minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi. Tulinkin valituksi Turun kaupunginvaltuustoon ja samalla liikuntalautakunnan johtoon. Olen toiminut myös kaupunginhallituksessa.
Sittemmin päädyin poliittisiin tehtäviin eduskuntaan, jossa toimin ensin avustajana ja sitten kokoomuksen eduskuntaryhmässä useammassa asiantuntijatehtävässä sekä tiedotussihteerinä. Vuonna 2011 asetuin ehdolle ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa. Silloin jäin varakansanedustajaksi, mutta vuonna 2015 tulin valituksi eduskuntaan. Tällä hetkellä on käynnissä kolmas kauteni kansanedustajana.
- Mikä on mielestäsi tärkein asia kansanedustajan työssä?
Pidän tärkeimpänä asiana kokonaisvaltaisesti kestävämmän tulevaisuuden rakentamista demokraattisin keinoin. Tarkoitan tällä sitä, että päätöksiä tehdään mahdollisimman vastuullisesti niin talouden, ympäristön kuin ihmistenkin kannalta. Tärkeintä on siis yhteiskunnan kokonaisedun ja demokraattisen järjestelmämme periaatteiden turvaaminen.
- Mitä haluaisit sanoa nuorille?
Ensinnäkin kannustaisin nuoria tuomaan esille omat ajatuksensa ja vaikuttamaan rohkeasti niihin asioihin, joita itse pitää tärkeänä. Haluaisin myös rohkaista olemaan pelkäämättä epäonnistumista. Jos jokin menee pieleen, sen voi yrittää aina nähdä mahdollisuutena oppia jotain. Korostaisin myös uskoa mahdollisuuksien tasa-arvoon – jokaisella on mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Vahvan urheiluseurataustan omaavana painottaisin lisäksi harrastusten merkitystä. On tärkeää, että nuorilla on vähintään yksi mielekäs harrastus, joka tuo vastapainoa opiskeluihin ja töihin.
- Mikä sinusta on parasta kansanedustajan työssä?
Parasta on tärkeisiin asioihin vaikuttaminen siten, että tulevaisuus olisi valoisampi sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Kansanedustajana saan myös jatkuvasti olla erilaisten ihmisten parissa ja monenlaisen tiedon äärellä, työssä on siis rajattomat mahdollisuudet oppia uutta.
- Jos et olisi kansanedustaja, mitä tekisit työksesi?
Olen aiemmin toiminut poliittisen urani lisäksi mm. yrittäjänä, markkinoinnin parissa ja hyväntekeväisyystyössä. Itselleni tärkeitä yhteiskunnallisia asioita ovat etenkin tasa-arvo, ihmisoikeudet, ympäristöasiat, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Näillä perusteilla sanoisin, että työni voisi liittyä näiden teemojen edistämiseen joko Suomessa tai ulkomailla.
