Miltä kuulostaisi virtuaalinen lääkäriasema, jossa lääkärin vastaanotolle pääsee videon välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta, omalla äidinkielellä? Tai ikääntyneiden kuntosalikonsepti, jossa älykkäät kuntosalilaitteet auttavat yksilöllisen toimintakyvyn arvioinnissa? Viimeisimpänä YLE uutisoi tällä viikolla salolaisesta yrityksestä, jonka valmistamat infuusioletkut ja pikatestit kertovat viidessä minuutissa testattavan käyttämistä huumeista tai kehossa olevasta streptokokista ja jopa paksunsuolen syövästä.
Tuttuja innovaatioita ovat digitaaliset röntgenlaitteet, potilasmonitorit, defibrillaattorit, sydämen keinoläpät ja tarkkuuslaserit. Nämä terveysteknologiset keksinnöt ovat muuttaneet monen ihmisen elämän terveemmäksi ja eheämmäksi. Viime vuonna maailmassa oli noin 5 000 hyvinvointi- ja terveysteknologian startupia. Näistä 300 tuli piskuisessa Suomesta. Terveysteknologian alan innovaatiot ovat nousseetkin todellisiksi valopilkuksi haastavana taloudellisena aikana. Diagnostiikkaa, apuvälineitä ja robotiikkaa olisi mahdollisuus hyödyntää paljon nykyistä enemmän.
Terveysteknologia työllistää Suomessa suoraan jo runsaat 10 000 henkeä ja jos tahtoa riittää, tulevaisuudessa vielä paljon enemmän. Terveysteknologia on kaikkialla kehittyneessä maailmassa voimakkaalla kasvukäyrällä. Vuonna 2011 terveysteknologian maailmanlaajuinen myynninarvo ylitti 250 miljardia euroa, joka oli lähes puolet vastaavan ajanjakson lääkkeiden myynnin arvosta. Suomessa terveysteknologian arvo on jo vuosia sitten ohittanut lääketeollisuutemme myynnin arvon.
Terveysalan yritysten innovaatioissa on kolme selkeää kärkeä: sairauksien ennaltaehkäisy, omahoito ja hoidon tueksi koottu terveysdata. Diagnostiikassa nopeus ja tarkkuus on aina ollut innovaatioiden tärkein tavoite. Tulevaisuudessa teollisuusmaissa laajasti tapahtuva ikääntyminen tulee automaattisesti luomaan mahdollisuuksia terveysteknologian uusille innovaatioille. Suuret kansansairaudet, sydänsairaudet ja diabetes, tulevat edelleen olemaan merkittävä innovaatioiden kohde. EU:n laajuisesti on asetettu aktiivisen ikääntymisen tavoite, millä tarkoitetaan mahdollisimman pitkää ja tervettä ikää omassa kodissa. Monia sovelluksia yhdistää myös se, että ne tuovat ihmisiä yhteen.
Digitaalisten ratkaisujen avulla on entistä helpompaa huolehtia yhä enemmän ennaltaehkäisevästi voinnistamme, pelkän oireiden hoidon sijasta. Jo nyt monen älypuhelimesta löytyy erilaisia sovelluksia oman hyvinvoinnin seuraamiseen unen laadusta riittävään vedenjuontiin. Painonpudotukseen ja liikuntaan innostavat applikaatiot ovat monelle jo arkipäivää: kännykän ruudulta selaillaan ravinto-ohjelmia, treenimusiikkia ja vaikkapa lenkkiseuraa. Kansanterveytemme ja siten myös kansantaloutemme kannalta ennaltaehkäisevän toiminnan lisääntyminen on erityisen kannustettavaa.
Alan elinvoimaisuus ja tulevaisuus edellyttävät kuitenkin panostuksia. Terveysteknologia on jo nyt tärkeä toimiala suomalaisessa teollisuudessa. Terveysteknologian liiton mukaan se on Suomen suurin huipputeknologian vientisektori, ja osuus Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä on 47 prosenttia. Vienti suuntautuu pääasiassa Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Selkeästi suurin yksittäinen vientimaa oli USA, jonne vienti lisääntyi viime vuonna jopa 24 prosenttia. Saksa oli toiseksi suurin. Rohkaisevat kauppauutiset Saudi-Arabiassa ja yhteistyön kehitys myös Arabiemiirikunnissa osoittavat osaltaan sen, kuinka panostamalla alaan kehkeytyy konkreettista hyötyä yrityksille. Juuri nyt kannattaisi panostaa mittavasti tämän osaamisen kehittämiseen.
Suomessa meidän tulisikin luoda toimintaympäristö, joka edesauttaisi innovaatioiden kaupallistamista sekä tuotteen hyötyjen osoittamista ja mittaamista. Ruotsin ja Tanskan tavoin myös Suomessa tulee luoda strategia, jossa sähköinen terveydenhuolto nähdään kuluerän ohella myös investointina, ja jossa rahoitus kulkee innovaatiokeskittymien kautta yrityksille. Terveysteknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös potilastietojen sähköistämiseen, mikä on tärkeää pitää mielessä nyt sote-uudistusta koskevan valmistelun aikaan.
Sairastaminen on kallista ja terveyden edistäminen maksaa aina itsensä takaisin. Suomalaisen terveydenhuollon tulisi toimia yhteistyössä terveysteknologian yritysten kanssa luoden menettelyt innovaatioiden arvon määrittämiselle ja tuotteiden laajamittaiselle kaupallistamiselle. Tämän yhteistoiminnan avulla suomalaiset innovaatiot voivat lopulta saada jalansijaa kansainvälisessä kilpailussa terveysteknologian rahavirroista.
Digitaaliset terveysratkaisut pitää saada paremmin ihmisten tietoon ja niiden ratkaisut laajojen joukkojen käyttöön. Jotta järjestelmät voivat toimia, tulee mukana kehitystyössä olla ehdottomasti terveydenhuollon ammattihenkilöstö, potilasjärjestöt sekä ennen muuta itse käyttäjät. Terveysteknologia tarjoaa Suomelle upean mahdollisuuden uuteen menestystarinaan. Tartutaan siihen!
Blogi on julkaistu Sosten blogissa, joka on luettavissa: http://www.soste.fi/ajankohtaista/sosteblogi/hyvinvoivat-ihmiset/terveysteknologia-mullistaa.html