Sain toukokuussa arvokkaan tehtävän, kun eduskunnan suuri valiokunta valitsi minut puheenjohtajakseen. On suuri kunnia saada toimia suuren valiokunnan puheenjohtajana ja päästä tarkastelemaan näin merkittävältä paikalta niitä isoja kysymyksiä, jotka määrittävät Suomen ja Euroopan tulevaisuutta.
Ukrainan sota on kestänyt 11,5 vuotta ja täysmittaisena 3,5 vuotta. Euroopan turvallisuusympäristö on Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä muuttunut pysyvästi ja siksi EU:n kyky tukea Ukrainaa sekä vahvistaa omaa puolustustaan ja kriisinkestävyyttään on tulevaisuuttamme keskeisimmin määrittävä kysymys.
Turvallisuus ei rakennu vain puolustuksesta. Se edellyttää vahvaa taloutta ja siksi esimerkiksi panostukset kilpailukykyyn ovat perusteltuja. Kriisinkestävät ja vakaat yhteiskunnat rakentuvat meille tärkeille arvoille: oikeusvaltioperiaate, demokratia, ihmisoikeudet. Euroopan vahvuus perustuu juuri näihin yhteisiin arvoihin, ne tekevät Euroopasta vahvan myös vaikeina aikoina. Suomi tukee EU:n tavoitteita turvallisuuden, kilpailukyvyn ja yhteisten arvojen edistämisessä.
Suuren valiokunnan syksyn, ja itse asiassa koko loppukauden, iso asia tulee olemaan Euroopan unionin uudet monivuotiset rahoituskehykset (MFF). Komission ehdotus julkaistiin kesällä ja hallituksen kirjelmiä komission ehdotuksista odotetaan alkusyksystä. Niiden käsittely tulee olemaan valiokunnan työn keskiössä. Työhön ei kuitenkaan lähdetä tyhjästä, vaan valiokunta on jo vuosina 2023 ja 2024 antanut linjauksia ennakkovaikuttamisesta. Lisäksi valmistelu perustuu laajaan erikoisvaliokuntien käsittelyyn ja asiantuntijoiden kuulemiseen.
Omat alustavat ajatukseni komission ehdotuksista ovat seuraavat: Ehdotus näyttää Suomen kannalta varsin hyvältä ja isolta osin Suomen tavoitteiden mukaiselta. Panostukset Ukrainan tukeen, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn vastaavat Suomen tavoitteita. Uskon myös esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tuplaamisessa ja Itärajalle kohdistetussa lisärahoituksessa näkyvän Suomen onnistuneen ennakkovaikuttamisen.
Julkisessa keskustelussa tuntuu painottuvan budjetin koko sekä Suomen nettomaksuasema. On selvää, että lisärahoitustarpeiden myötä budjetin koko kasvaa ja sillä on vaikutusta nettomaksuasemaan. Komission ehdotuksessa Suomi on kuitenkin monin paikoin saamapuolella. Kokonaisuus ei tietenkään saa kasvaa kohtuuttomasti ja siksi priorisointia ja yksinkertaistamista tarvitaan. Tässäkin Suomi on varsin hyvin saanut oman näkemyksensä esiin komission ehdotukseen.
Rahoituskehyksellä on yhteys myös käynnissä olevaan EU:n laajentumiskeskusteluun. Suomi suhtautuu positiivisesti mahdollisiin uusiin jäsenmaihin ja tukee kriteerit täyttävien maiden jäsenyyspyrkimyksiä, kuten Ukraina ja Moldova. Laajentumisella on vaikutuksia rahankäyttöön erityisesti maatalouden ja koheesion näkökulmasta. Tämä kokonaisuus ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi.
Syksyn toisena merkittävänä, myös varsin haastavana, asiana mainitsen komission ehdotuksen EU:n ilmastolain tarkistamiseksi. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU pysyy Fitfor 55-tavoitteessa. Ehdotuksen käsittely alkaa eduskunnassa heti ensi viikolla. Suomella on selkeä, hallitusohjelman mukainen linja, jonka pohjalta on hyvä toimia. Tämä on myös elinkeinoelämän toive, tässäkin kysymys on kilpailukyvystä.
Puhtaasti ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset kuuluvat UaV:lle, mutta rajapinta eurooppapolitiikkaan on niinikään muuttuneen maailmanpolitiikan tilanteen myötä vahvistunut. Meillä oli ulkoministeri Valtonen perjantaina valiokunnassa kuultavana liittyen tämän viikon epäviralliseen ulkoministerikokoukseen, jossa aiheina ovat Ukraina ja Lähi-itä. Seuraamme omalta osaltamme erityisen tarkasti Ukrainan lisäksi myös Lähi-idän tilannetta ja toimia, joita EU:n puitteissa olisi mahdollista tehdä esimerkiksi Gazan siviileiden järkyttävän humanitaarisen kriisin hyväksi. Valitettavasti tämä tuntuu olevan EU-tasolla vielä vaikeampi keskustelu kuin täällä kansallisesti. Silti pitää yrittää. Pidän tärkeänä, että Suomi ei katso sivusta, kun oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia tai kansainvälistä oikeutta vastaan toimitaan. Israelin toimet Gazassa ovat nämä periaatteet ylittäneet.
Tällaisina maailmanaikoina kansainväliset suhteet ovat erityisen tärkeitä. Suuri valiokunta on jatkanut viime vuosina aktiivisesti vierailuja muun muassa tuleviin EU:n puheenjohtajamaihin. Viime vuonna valiokunta vieraili Tanskassa ja Puolassa ja tulevana syksynä suuntaamme Kyprokselle ja vierailemme samalla Kreikassa. Suuri valiokunta myös ottaa vieraita mielellään vastaan ja meillä on lisäksi kokoushuoneessamme käytössä eduskunnan parhaat videoneuvotteluyhteydet, joita mielellämme hyödynnämme. Suurlähetystöjen apu on tärkeää vierailujen ja tapaamisten ohjelmien rakentamisessa ja erityisesti suurlähettiläiden tilannekatsaukset paikan päällä ovat olleet erittäin arvokkaita. Haluankin esittää lämpimät kiitokset tästä panoksesta. Haluan kiittää teitä kaikkia myös ansiokkaista raporteistanne. Suuri valiokunta ottaa niitä jatkossakin mielellään vastaan.
Myös parlamentaarinen yhteistyö EU-maiden valiokuntien välillä on tiivistynyt viime vuosina selvästi. Tämä liittyy varmasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Esimerkkinä voidaan mainita Nordic-Baltic -yhteistyö sekä Itämeren maiden EU-valiokuntien puheenjohtajien tapaamiset ennen EU-parlamenttien COSAC-kokouksia. Nämä tilaisuudet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja luoneet yhteistä pohjaa neuvotteluille. Olen itse pyrkinyt järjestämään kokousten yhteyteen myös laajasti kahdenvälisiä tapaamisia EU-maiden kollegoiden kanssa. Suomen edustajaa tunnutaan tapaavan mielellään ja keskustelut ovat olleet todella hyödyllisiä.
Lopuksi haluan koko suuren valiokunnan puolesta kiittää EU-edustustoa hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Pääsen itse vierailemaan sekä EU-edustustossa että NATO-edustustossa jo viikon päästä ja koko valiokunta matkustaa marraskuussa jälleen Brysseliin. Tilannekuvan saaminen paikan päällä ja neuvotteluiden eturivistä luo hyvää pohjaa päätöksenteolle suuressa valiokunnassa. Suurella valiokunnalla on edessään intensiivinen syksy.
Kirjattu muistiinpanojen pohjalta, erot puhuttuun mahdollisia.
Kuva: Tero Hanski / Eduskunta