Näin kesäisin sinilevä muistuttaa meitä konkreettisesti Itämeren heikosta tilasta ja sen suojelun kiireellisyydestä. Työtä meren puolesta on tehtävä kuitenkin vuoden jokaisena päivänä. 

Tänä vuonna sinilevän määrä oli vielä hetki sitten tavanomaista keskikesää vähäisempää. Helteiden mukana myös sinileväkukinnot kuitenkin lisääntyivät. Herkkä meremme kärsii edelleen rehevöitymisestä ja haitallisista aineista. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa tilannetta. Onneksi näemme kuitenkin myös positiivisia merkkejä siitä, että Itämeren tilanne paikoin paranee pikkuhiljaa. 

Itämeren rantavaltioiden yhteinen suojeluohjelma ohjaa ponnistuksia meren tilan parantamiseksi, mutta tavoitteista ollaan edelleen jäljessä. Koko Itämeri voidaan pelastaa vain laajapohjaisella kansainvälisellä yhteistyöllä. Tällä hetkellä keskeisin vaikuttamisen paikka on tuleva EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakausi (CAP). 

Saaristomeren tilaan voimme kuitenkin vaikuttaa suoraan itse. Siksi oli merkityksellistä, että hallitusohjelmaan saatiin ensimmäistä kertaa historiassa oma osio Saaristomeren tilan parantamiseksi. Oli kunnia johtaa neuvotteluita tältä osin. 

Orpon hallitus on jo tehnyt useita toimia Saaristomeren tilan parantamiseksi. Viimeisimpänä heinäkuun alussa on astunut voimaan päätös, joka kieltää alusten käymäläjätevesien laskemisen Itämereen. Tämä kansainvälisesti poikkeuksellinen kielto on tärkeä askel kohti puhtaampaa Itämerta ja se tulee osaltaan vähentämään meren rehevöitymistä. Kansallinen kielto tuo ensisijaisesti hyötyä omille rannikkovesillemme ja se vahvistaa myös meidän kaikkien merestä nauttivien sekä ympäristön hyvinvointia.

Kansallisissa käsissä oleva kielto koskee kuitenkin vain Suomen aluevesiä. Vaikutusten näkökulmasta olisi tärkeää, että kielto kattaisi koko Itämeren alueen. Suomi näyttää mallia kiellon toimeenpanolla ja ajatuksena on, että se kannustaa myös muita Itämeren maita toimimaan. Näin näyttää myös käyvän.

Jokaisella teolla on väliä, eikä merensuojelu saa olla pelkkä kesäkeskustelun aihe. Suojelutoimista huolimatta myös Suomessa tehtävää riittää Saaristomeren hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityinen potentiaali on rehevöitymistä aiheuttavien ravinnevalumien hillinnässä. Käymäläjätevesien kielto on joka tapauksessa konkreettinen askel oikeaan suuntaan. Se osoittaa, että määrätietoisella työllä voimme saada päätöksiä aikaiseksi ja kääntää suunnan myös herkän Saaristomeren kohdalla.

Teksti on julkaistu myös Åbo Underrättelserissä ruotsin kielellä.