Viimeisten kolmen vuoden aikana naisyrittäjien määrä on vähentynyt merkittävästi, yli 20 000:lla. Kyseessä ei ole marginaalinen ilmiö, vaan merkittävä rakenteellinen ongelma.

Vaikka naiset muodostavat noin puolet väestöstä, heitä on yrittäjien joukossa enää vain kolmannes. Suomi ei voi hyödyntää koko kilpailukykypotentiaaliaan, jos puolet väestöstä ei koe yrittäjyyttä aidosti mahdolliseksi tai kannattavaksi. Vahva ja kestävä talous syntyy, kun mahdollisimman moni kokee voivansa ryhtyä yrittäjäksi. Yritykset ovat avainasemassa työllisyyden ja talouskasvun edistämisessä. Siksi Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja yrittäjämyönteisyyttä juuri nyt.

Nykyinen hallitus ymmärtää yrittäjyyden merkityksen ja tavoittelee tilannetta, jossa yrittäminen Suomessa kannattaa ja palkitsee. Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään turvaamaan mahdollisimman vakaa toimintaympäristö ja ennakoitava sääntely. Yrittämisen edellytyksiä on parannettu muun muassa keventämällä yhteisöveroa, purkamalla yrittämisen esteitä ja laajentamalla paikallista sopimista. Lisäksi hallitus edistää palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamista, mikä on tärkeää nykyisessä monimuotoisessa yrittäjyyskentässä.

Naisyrittäjät kohtaavat edelleen haasteita, jotka juontuvat yhteiskunnallisista normeista ja sukupuolittuneista odotuksista. Monet naisyrittäjät kokevat, että heidän osaamistaan kyseenalaistetaan turhan usein, ja he joutuvat perustelemaan pätevyyttään enemmän kuin olisi tarpeen. Koska naiset käyttävät edelleen suurimman osan perhevapaista, yrittäjyys näyttäytyy monelle taloudellisesti riskialttiimpana ja palkkatyötä vaikeammin perhe-elämään yhdistettävänä. Lisäksi epäasiallinen kohtelu ja jopa seksuaalinen häirintä ovat valitettavan todellisia kokemuksia monille naisyrittäjille.

Tarvitsemme lisää tukea perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen, vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista, tasa-arvoisempia rahoitusmahdollisuuksia, vahvempaa yrittäjyyskasvatusta sekä tukea naisten verkostoitumiseen ja näkyvyyteen. Tarvitaan myös asenteiden muutosta, rakenteiden kriittistä tarkastelua ja syrjivien käytäntöjen purkamista.

Naisyrittäjien kohtaamat haasteet ja sukupuolittain jakautuneet työmarkkinat selittävät osaltaan sitä, miksi naisyrittäjiä on Suomessa vähemmän kuin miesyrittäjiä. Meidän on tunnistettava monimuotoisuuden merkitys liiketoiminnan kestävyydelle ja kasvulle. Yritykset ovat ratkaisevassa roolissa, kun etsitään keinoja lisätä työtä ja kasvua Suomessa. Molempia tarvitaan kipeästi, jotta voimme ylläpitää ja vahvistaa hyvinvointivaltiotamme. Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja Suomen kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää, että koko väestön osaaminen ja yrittäjyysvalmius otetaan käyttöön.

Teksti on julkaistu myös Åbo Underrättelserissä ruotsin kielellä.