Suomi tavoittelee asemaa maailman parhaiden startup- ja kasvuyritysekosysteemien joukosta ja kasvuyrittäjyys onkin hyvin keskeisessä roolissa talouskasvussa, uusien työpaikkojen synnyssä ja innovaatioiden luomisessa myös Suomessa. Tästä huolimatta naisten kasvuyrittäjyyteen liittyvä valtava potentiaali jää meillä osittain käyttämättä.

Suomalaisista yrittäjistä noin kolmas osa on naisia. Lisäksi EU-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon alapuolelle naisyrittäjyyden osalta ja vain 1,7 % suomalaisesta pääomasijoituksesta menee naisvetoisille startup-yrityksille.

Syitä naisten miehiä vähäisempään startup-yritysten perustamiseen ja rahoituksen saamiseen on katsottu olevan monia. Yhtenä syynä on pidetty sitä, että monet startupit ovat teknologiayrityksiä ja koska naiset opiskelevat vähemmän teknisiä aloja eivät he myöskään päädy yhtä usein näiden yritysten perustajatiimeihin kuin miehet. Toisena syynä naisten perustamien yritysten rahoituksen esteenä on pidetty sitä, että pääomasijoittaminen on vahvasti miesvaltainen ala, jonka myötä myös rahoitusta kanavoituu enemmän miehille. Myös esikuvien ja mentoroinnin puutteen on katsottu heikentävän naisten mahdollisuuksia edetä kasvuyrittäjiksi.

Tilastojen mukaan naisten perustamat kasvuyritykset kuitenkin menestyvät miesten perustamien kasvuyritysten kanssa vähintään yhtä hyvin kaikessa muussa, paitsi juuri rahoituksen saannissa. Vähäinen tuki siis heijastelee yhteiskunnallisia asenteita: rakenteelliset esteet, ennakkoluulot ja verkostojen ulkopuolelle jääminen vaikuttavat eniten naisten mahdollisuuksiin menestyä kasvuyrittäjinä.

Suomen katsotaan olevan yksi maailman johtavia maita tasa-arvon edistämisessä. Silti Suomessa esiintyy edelleen tasa-arvohaasteita, joista yksi keskeinen esimerkki on työelämän eriytyminen vahvasti sukupuolen mukaan. Vielä on työtä tehtävänä asenteiden ja rakenteiden purkamiseksi, jotta myös naisten perustamat startup- ja kasvuyritykset saisivat yhdenvertaisesti tukea ja rahoitusta menestyäkseen.