Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman hyväksymisestä. Päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen. Päätöslauselman myötä naiset ovat olleet paremmin edustettuina rauhanrakentamisessa, mutta globaalisti tarkasteltuna kehitys on ollut hidasta.

Olin toukokuun alussa puhumassa Wienissä Etyj:n puheenjohtajan tasa-arvokonferenssissa. Samassa yhteydessä julkaisimme uuden Etyjin tiekartan Naiset, rauha ja turvallisuus -työlle, joka on Suomen vuoden 2025 Etyjin puheenjohtajakauden tuotos. Tiekartan tavoitteena on korostaa sukupuolten tasa-arvon sekä naisten täysipainoisen, yhdenvertaisen ja vaikuttavan osallistumisen merkitystä kokonaisvaltaiselle turvallisuudelle. Kyseessä on ikään kuin ”työkalupakki”, jossa painotetaan konkreettisia toimia. Niiden kautta osallistujavaltiot voivat itselleen sopivin keinoin edistää Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan toimeenpanoa. Valtioiden tilanteet ja painopisteet ovat erilaisia, joten on tärkeää, että esillä on erilaisia vaihtoehtoja tärkeän tavoitteen edistämiseksi.

Saman teeman äärellä olin myös tällä viikolla, kun sain Etyj:n puheenjohtajan tasa-arvoerityisedustajan roolissa osallistua kansainväliseen Naiset, rauha ja turvallisuus -seminaariin Pristinassa. Kyseessä oli Kosovon presidentti Osmanin koolle kutsuma erittäin ajankohtainen korkeantason foorumi, joka oli samalla erinomainen mahdollisuus dialogiin globaalisti poliitikkojen ja muiden johtajien kanssa. 

Rauhanprosesseissa naisten osallistuminen ei ole pelkästään tasa-arvokysymys. Naisten osallistumisella rauhanneuvotteluihin on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sekä rauhan saavuttamiseen että sen kestävyyteen. Kun naiset ovat mukana prosesseissa, operaatioiden onnistumisaste ja tehokkuus kasvavat. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että naisten mukanaolo lisää merkittävästi todennäköisyyttä, että rauhansopimusten toimeenpano on tapahtunut. Silti esteet naisten merkitykselliselle osallistumiselle ovat yhä todellisia ja moninaisia.

Suomi on sitoutunut edistämään naisten roolia rauhanvälityksessä, rauhanprosesseissa ja siirtymävaiheissa. Työtä tehdään monella tasolla: kansainvälisillä foorumeilla lisätään tietoisuutta, koulutetaan viranomaisia ja tuetaan sekä virallisia että epävirallisia prosesseja, joissa naiset voivat toimia aktiivisina rauhanrakentajina.

Itsekin olen saanut rauhanvälityskoulutuksen ja olen osa Pohjoismaista naisrauhanvälittäjäverkostoa, jonka tavoitteena on lisätä naisten osallistumista kaikkiin rauhanprosessien vaiheisiin. Koen tällaiset verkostot äärimmäisen arvokkaiksi. Kun naiset voivat jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan toistensa kanssa, syntyy uutta voimaa ja näkemystä, jota tarvitaan niin paikallisissa kuin kansainvälisissä rauhanponnisteluissa.

Suomen puheenjohtajuus Etyjissä tuo mukanaan mahdollisuuden vaikuttaa entistä vahvemmin naisten ja myös nuorten osallistumiseen. Haluamme vahvistaa seuraavan sukupolven tasa-arvon puolestapuhujia ja muutoksentekijöitä. Uskomme nuorten voimaan muutoksen ajureina ja haluamme, että tulevaisuuden rauhanprosesseissa heidän äänensä kuuluu yhä vahvemmin.

Osallistavissa yhteiskunnissa konfliktien riski on huomattavasti pienempi ja siksi koko yhteiskunnan, myös naisten ja nuorten, tulee olla mukana konfliktien ehkäisyssä, sovittelussa ja jälleenrakennuksessa. Sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa ja naisten osallistumisessa rauhanprosesseihin on kyse paitsi naisten oikeuksista myös kestävistä lopputuloksista.