Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on julkaissut vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. Talouden haasteita käsittelevä raportti sisältää politiikkasuosituksia, joissa korostetaan erityisesti tarvetta kääntää velkasuhde laskuun ja tukea talouden kasvua rakenteellisin uudistuksin. 

IMF arvioi, että Suomen talouden toipuminen vauhdittuu ja työllisyys vahvistuu tänä vuonna hallituksen toimien ansiosta. Hallituksen aloittamia sopeutustoimia pidetään oikeansuuntaisina, mutta lisätoimien uskotaan olevan tarpeellisia velkasuhteen kääntämiseksi laskuun. Tätä arviossa perustellaan sillä, että Suomi on jäänyt verrokkimaitaan jälkeen talouskasvussa, kun samaan aikaan maan velkaantuminen on ollut muita nopeampaa.

IMF korostaa, että Suomen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää uudistuksia, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa ja houkuttelevat ulkomaisia investointeja. Lisäksi panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat keskeisiä, jotta Suomi voisi kuroa umpeen tuottavuuseroja suhteessa verrokkimaihin. Nämä ovat asioita, joita hallitus jo ohjelmansa mukaisesti toteuttaa. Viesti kuitenkin on, että lisääkin toimia tarvitaan.

Raportissa annetaan erityistä huomiota myös vihreälle siirtymälle, jota IMF pitää mahdollisuutena kiihdyttää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Energian saannin turvaaminen ja siirtymä hiilineutraaliin talouteen nähdään avaintekijöinä Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Suomen keskipitkän aikavälin näkymiä heikentävät rakenteelliset haasteet, kuten epäsuotuisa väestörakenteen kehitys ja matala tuottavuus. Talouskasvun riskinä ovat Venäjän hyökkäyssodan eskaloituminen Ukrainassa sekä taloudellinen pirstoutuminen eri alueiden välillä. 

Hallitus tunnistaa nämä talouden haasteet ja on ryhtynyt heti kauden alussa toimiin kestävän kasvun aikaan saamiseksi. Keväällä edessä on niin sanottu ”kasvuriihi”, josta odotetaan lisää toimia kasvun vauhdittamiseksi.

Suomessa tulee jatkaa toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja varmistetaan taloudellinen vakaus haastavassa globaalissa toimintaympäristössä. Näihin toimiin kuuluvat julkista taloutta tervehdyttävät ratkaisut, kuten julkisen talouden sopeuttaminen sekä rakenneuudistukset, jotka tähtäävät työvoiman osallistumisen lisäämiseen ja tuottavuuden parantamiseen.