Olen ylpeästi eurooppalainen ja koen eurooppalaisuuden sekä yhtenäisen EU:n lukuisista haasteistaan huolimatta erittäin positiivisina. Iso merkitys on ollut sillä, että minulla on ollut mahdollisuus asua useampaan otteeseen eri Euroopan maissa. Muille reissuille ei välttämättä olisi tullut lähdettyä ilman ensimmäistä kokemusta Eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta eli EVS:stä. EVS-kokemus teki minusta sen kansainvälisen Euroopan kansalaisen, joka koen olevani.

Olen aina ollut tekijätyyppi ja monessa mukana. Opiskeluaikoina toimin urheiluseuran puheenjohtajana ja olin aktiivinen liikuntajärjestöissä, muun muassa Voimisteluliitossa. Turun kauppakorkeakoulussa opiskelin kansainvälistä liiketoimintaa ja kansainväliset mahdollisuudet kiinnostivat kovasti. EVS yhdisti nämä kiinnostuksen kohteeni ja vei minut lähes vuodeksi Kööpenhaminaan työskentelemään kansainväliseen liikunta- ja kulttuurijärjestöön. Kokemus oli arvokas ja merkittävä monella tapaa.

Kuulin EVS-vapaaehtoispalvelusta ensimmäistä kertaa osallistuessani Voimisteluliiton kautta erääseen Suomessa järjestettyyn seminaariin, joka liittyi nuorten osallistamiseen. Kouluttajana toimi maailmanlaajuisen liikunnan ja kulttuurin kattojärjestön ISCA:n työntekijöitä. Seminaarin viimeisenä päivänä kävi ilmi, että ISCA haki EVS-ohjelman kautta vapaaehtoista pääkonttorilleen Kööpenhaminaan. En ehtinyt kertoa asiasta edes kotona tai kavereille, kun hain paikkaa siltä seisomalta. Minut valittiin, ja lähdin ensimmäistä kertaa ikinä yksin ulkomaille asumaan ja tekemään töitä.

Vaikka minulla oli ollut mahdollisuus matkustella jo aikaisemmin, oli toiseen maahan muuttaminen silti varsin jännittävää. EVS:n kautta kaikki käytännön järjestelyt kuitenkin sujuivat mainiosti. Yhteiset koulutukset Suomessa ennen lähtöä ja Tanskassa sinne saapumisen jälkeen valmistivat erinomaisesti kokemukseen. ISCA:lla oli jo ennestään runsaasti kokemusta EVS-vapaaehtoisista, joten työtehtävät, asunto, taskurahat ja ruokailut toimivat hienosti.

Paikka ISCA:n toimistolla oli minulle upea onnenpotku, sillä sain työssäni yhdistää kokemukseni ja aktiivisuuteni järjestömaailmassa kansainvälisiin opintoihini. Järjestin kansainvälisiä koulutuksia ja konferensseja, organisoin tapahtumia ja järjestöjen yhteistyötä ympäri maailman.

Sanomattakin on selvää, että opin hommassa paljon. ISCA:lta saamani kokemus ja osaaminen olivat isoksi eduksi paitsi järjestöpuolen luottamustehtävissäni, myös työskennellessäni myöhemmin esimerkiksi kansainvälisessä pörssiyhtiössä markkinointikampanjoiden parissa tai hyväntekeväisyysjärjestössä varainhankinnan ja tapahtumien parissa. Kokemus hyödytti myös opintojani, sillä sain sisällytettyä jakson kansainvälisenä harjoitteluna pääaineopintoihini.

EVS-jaksoni aikana pääsin myös rekrytoimaan uusia EVS-tekijöitä ja tutustumaan ohjelman mahdollisuuksiin siten tarkemmin. Jo silloin oli harmina, että EVS:n mahdollisuuksia hyödynnetään turhan vähän suomalaisissa järjestöissä. Nuorisovaihto on mitä mahtavin tapa saada uusia ajatuksia ja tekeviä käsiä omaan toimintaan, vaikkapa juuri liikuntapuolella lajiliittoon tai urheiluseuraan. Ilokseni kuulin, että hyviä hankkeita on nyt vireillä. Toivottavasti hyvät kokemukset herättelevät myös muita hyödyntämään EVS-ohjelmaa nykyistä laajemmin. Kannustan siihen sydämestäni!

Teksti on julkaistu myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn blogissa.