Valikko 

Blogi

Epäreilu korona

Julkaistu 19.11.2021

Osallistun tänään Levillä Ylen Auroraevent-keskustelutilaisuudesta paneeliin, jonka aiheena on ”epäreilu korona”. Korona ei ole kohdellut kaikkia ihmisryhmiä samanarvoisesti ja keskustelussa pohdimme esimerkiksi eri sukupuolten sekä ikä- ja ammattiryhmien kokemuksia pandemia-aikana. Koronan aiheuttamat vaikutukset ovat pitkät, joten myös aiheutuneiden jälkien korjaaminen edellyttää aikaa ja resursseja. Kanssani paneeliin osallistuvat tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist, sosiologian erikoistutkija Satu Helske ja Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. Moderaattorina Reetta Räty. Keskustelun voi katsoa YLE Areenasta.

Koronakriisi on vaikuttanut meidän kaikkien elämään monin tavoin. Vaikutukset ovat kuitenkin kohdistuneet monin osin epäreilusti. Pahimmin korona on iskenyt sellaisiin ihmisiin, jotka jo lähtökohtaisesti ovat olleet heikommassa asemassa.

Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet ja korona on iskenyt kaikkein vahvimmin naisvaltaisille palvelualoille. Hoiva- ja opetushenkilöstö on ollut kovilla kuormituksen vuoksi ja samaan aikaan rajoitukset ovat osuneet erityisesti esimerkiksi ravintola-, majoitus- ja tapahtuma-aloille. Naisten työllisyys onkin laskenut miesten työllisyyttä enemmän koronakriisin aikana. Lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet erityisesti nuoriin. 

Uupumus ja mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet eri ikäisillä ihmisillä viimeisen puolentoista vuoden aikana, naisilla ja tytöillä korostuneesti. Taustalla voi olla esimerkiksi taloudellista ahdinkoa ja hoivavastuun kasaantumista. Palkaton työ kasaantuu edelleen vahvasti naisille Suomessa. Myös lähisuhdeväkivalta on korona-aikana lisääntynyt entisestään. Sekin kohdistuu useimmiten naisiin. 

Korona on vakava tauti ja tilastojen mukaan miehille vaarallisempi. Tehohoidossa olevista potilasta suurempi osuus on koko epidemian ajan ollut miehiä. Kuolleisuudessa eroa ei kuitenkaan Suomessa ole nähtävissä. 

Koronan vaikutukset ovat sukupuolittuneita, mutta koskevat suhteellisesti enemmän myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien kohdalla on nähtävissä suuremmat taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi lasten merkittävämmät oppimisvaikeudet. Etäopiskelun haastavuutta lisää, mikäli vanhemmilla ei ole riittävää kielitaitoa auttaa koulutehtävissä. Maahanmuuttajien keskuudessa myös sairastavuus on suurempaa. Taustalla voi olla esimerkiksi tiedon saannin vaikeuksia etenkin pandemian alkuvaiheessa, sekä yhteisasumisen mukanaantuomia laajempia altistuksia. Korona on myös lisännyt rasisimia. 

Koronan aikana julkisten palveluiden saatavuus on vaikeutunut. Tämä on näkynyt erityisen selkeästi sellaisten ihmisten arjessa, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Esimerkiksi vammaiset ovat kohdanneet koronan aikana vammattomia suurempia haasteita. Korona on vaikeuttanut myös esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä lisännyt yksinäisyyttä. Kokoomus on kiinnittänyt huomiota myös esimerkiksi omaishoitajien tilanteeseen, joka on koronan myötä pahentunut.

Koronan aiheuttamat vaikutukset edellyttävät pitkäkestoista jälkihoitoa. Siihen tulee siksi sitoutua yli hallituskausien. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsiin ja nuoriin sekä sellaisiin ryhmiin, joilla on ollut haasteita jo ennen koronakriisiä. Esimerkiksi koulutuksessa lisäresursseja tulee kohdentaa sellaisille alueille ja koulutusasteille, joilla on ollut erityisen paljon etäopetusta ja rajoituksia harrastustoiminnassa koronan aikana. Eritystä huomiota tulee kiinnittää myös lastensuojelun lisääntyviin tarpeisiin sekä turvakotipaikkojen riittävyyteen tulevina vuosina. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *