Yhdysvallat on uutistietojen mukaan tehnyt useita iskuja Venezuelaan, myös Carcasin seudulla. Maahan on julistettu kansallinen hätätila.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Venezuelan (autoritaarinen) presidentti Nicolás Maduro ja hänen puolisonsa on vangittu ja lennätetty pois maasta. Väitteitä ei ole kuitenkaan vahvistettu, eikä Maduron olinpaikasta ole varmaa tietoa.

Tiedot ovat osin ristiriitaisia ja tilanne elää nopeasti, mutta tapahtumien poliittinen merkitys on jo nyt kiistaton. Tilannetta seurataan tarkasti niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Tapahtumilla on epäilemättä laajoja vaikutuksia kansainvälisiin suhteisiin, geopoliittiseen asetelmaan, turvallisuustilanteeseen sekä talousmarkkinoihinkin.

Venezuela on jo pitkään kärsinyt vakavista rakenteellisista ongelmista. Maata leimaavat heikko demokratia ja vaalijärjestelmän uskottavuusongelmat. On vakavat ja laajasti dokumentoidut syyt epäillä, ettei diktaattorin elkein hallinnut Maduro voittanut vaaleja, vaan että vaalien todellinen voittaja oli opposition ehdokas Gonzáles.

Huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus ovat kietoutuneet osaksi valtion rakenteita, murentaen oikeusvaltiota ja hallinnon legitimiteettiä entisestään. Terveydenhuolto, ruokaturva ja peruspalvelut ovat romuttuneet talouden myötä, ja suuri osa väestöstä elää köyhyydessä. Humanitaarisen avun tarve on merkittävä. Öljy on tietysti maan talouden keskeinen tukipilari, mikä on paitsi tehnyt taloudesta yksipuolisen, samalla Venezuelasta geopoliittisesti tärkeän toimijan.

Venezuela onkin strategisesti merkittävä maa muun muassa Kiinalle ja Venäjälle. Tapahtumat heijastunevat näiden maiden retoriikan ja toimintaan, myös suhteessa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tässä mielessä Venezuelan tilanne ei ole vain alueellinen kysymys, vaan osa laajempaa globaalin valtatasapainon murrosta. Yhdysvaltojen toimet herättävät kysymyksiä kansainvälisen oikeuden noudattamisesta.

Kestävä tulevaisuus Venezuelassa edellyttää toimivaa demokratiaa, vapaita vaaleja ja vaalituloksen kunnioittamista. Vain siten ihmiset voivat saada aidon mahdollisuuden elää vapaana ja osallistua yhteiskuntaan ilman sortoa.

Epävarmuus globaalisti lisääntyy. Suurvaltakilpailu kiristyy ja autoritaariset hallinnot haastavat avoimesti kansainvälisiä sääntöjä. Epävarmuus lisääntyy aina, jos voimapolitiikka uhkaa syrjäyttää kansainvälisen oikeuden. Merkillepantavaa on, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä syntyi juuri Yhdysvaltojen johdolla toisen maailmansodan jälkeen.

Tänä päivänä tämä järjestelmä ei kestä meidän muiden passiivisuutta. Siksi sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen on juuri nyt välttämätöntä: ilman yhteisiä sääntöjä pienemmät valtiot, demokraattiset liikkeet ja kansalaisoikeudet jäävät vahvemman armoille.

Kirjoitus on julkaistu Instagramissa 3.1.2026.