Minulla oli kunnia käydä viime viikolla työmatkalla Kiinassa osana Eduskunnan puhemies Halla-ahon valtuuskuntaa. Osallistuin matkalle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana. Toisena kansanedustajana valtuuskuntaan kuului liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska. 

Ensimmäisenä kohteena matkallamme oli Peking. Tapasimme mm. puhemies Zhao Lejin, Kiinan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin puheenjohtaja Wang Huningin sekä Kiinan kommunistisen puolueen kansainvälisen osaston johtajan, ministeri Liu Jianchaon. Korkean tason tapaamisissa aiheena oli erityisesti turvallisuuteen ja talouteen liittyvät teemat: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Kiinan ja EU:n väliset suhteet sekä Kiinan ja Suomen välinen kauppa. Myös ihmisoikeuskysymykset olivat esillä.

Pekingistä siirryimme luotijunalla Shanghaihin. Siellä tapasimme mm. kommunistisen puolueen Shanghain komitean puoluesihteerin Chen Jiningin ja Shanghain alueellisen kansankongressin pysyvän komitean puheenjohtajan Huan Lixinin. Shanghaissa keskustelimme lisäksi suomalaisyritysten paikallisten johtajien kanssa. Shanghaissa toimii satoja suomalaisyrityksiä ja potentiaali kasvulle on todella suuri. 

Kaikkinensa korkean tason vierailulla juhlistettiin samalla Suomen ja Kiinan 75-vuotisia diplomaattisuhteita sekä edustustoja. 

Keskityin itse matkan aikana erityisesti kauppasuhteisiin sekä ihmisoikeusnäkökulmiin. Niistä omia pohdintojani tarkemmin alla:

Kauppasuhteet ja kansainvälinen yhteistyö

Suurvaltapolitiikka on murroksessa. Etenkin Yhdysvaltain uuden hallinnon myötä vireillä on ollut kasvavaa protektionismia ja epävarmuutta. Kiinassa ollessamme voimaan astuivat USA:n historiallisen kovat tullipäätökset. Kauppasodan uhka on ilmeinen ja sen talousvaikutukset globaalisti arvaamattomat.

Uudessa tilanteessa kaikki valtiot etsivät omaa asemaansa, mikä tarkoittaa muutoksia myös kahdenvälisen yhteistyön dynamiikkaan. Kiinalla on mahdollisuus uudenlaiseen globaaliin rooliin, esimerkiksi ilmastojohtajuudessa. Samalla Kiina on valtava markkina, joka tarjoaa isoja kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. 

Viime aikoina Suomen ja Kiinan välisiin suhteisiin onkin kohdistunut erityistä mielenkiintoa. Meidän valtuuskuntamme matka seurasi tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailua viime vuonna. TP Stubbin vierailun aikana Kiina myönsi suomalaisille kahden viikon viisumivapauden, jota mekin matkallamme pääsimme hyödyntämään. Lisäksi TP Stubbin matkan yhteydessä solmittiin Suomen ja Kiinan välille yhteistyösopimuksia, mukaan lukien seuraavaksi viideksi vuodeksi päivitetty toimintaohjelma ns. Joint Action Plan (JAP). JAP:ssa Suome ja Kiinan välisen yhteistyön painopisteiksi määritellään mm. kestävä kasvu, kiertotalous sekä ympäristö- ja ilmastoratkaisut. Näiden ratkaisujen merkitys kasvaa jatkuvasti globaalisti ja niihin liittyy valtavasti potentiaalia suomalaisten vahvoilla osaamisalueilla. Tämä potentiaali oli positiivisesti esillä useissa tapaamisissamme, etenkin Shanghaissa. 

Toimivat kauppasuhteet edellyttävät tietysti yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä. Korostimme kauppasuhteiden yhteydessä, miten tärkeää on varmistaa avoimen, kansainvälisen kauppajärjestelmän vahvuus ja perustuminen yhteisiin sääntöihin, eli että pelikenttä on ennakoitava ja tasapuolinen kaikille toimijoille. 

Ihmisoikeudet osana ulkopolitiikkaa 

Kaupallinenkaan yhteistyö ei kuitenkaan voi nojata vain taloudellisiin hyötyihin. Suomelle oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat kyseenalaistamattomia toiminnan lähtökohtia ja keskeisiä arvoja niin kansainvälisessä kaupassa kuin ulkopolitiikassa ylipäänsäkin. Näitä arvoja Suomi tuo esille sekä monenkeskisissä foorumeissa että kahdenvälisissä tapaamisissa. Pidän siis luontevana nostaa ihmisoikeusnäkökulmaa esille tavatessamme kiinalaisia ja näin toimin nytkin. 

Ihmisoikeudet ovat universaaleja. Tästä näkökulmasta Suomi on useaan otteeseen ilmaissut huolensa esimerkiksi Xinjiangin ja Tiibetin tilanteesta sekä perusoikeuksien heikentymisestä Hongkongissa. 

Toisten kunnioitus ja molemminpuolisen hyödyt

Vierailumme oli lyhyt, mutta monipuolinen. Saimme kokea kaksi hyvin erilaista suurkaupunkia, tavata laajasti Kiinan poliittista johtoa sekä nähdä keskeisistä maamerkeistä palan Kiinan muuria sekä Shanghain kuuluisat valot. Silti matka oli tietysti vain pintapuolinen raapaisu valtavan valtion historiaan, kulttuuriin, perinteisiin ja hallinnon toimintatapoihin. 

Mietin matkan aikana paljon luottamusta, yhteistyötä ja sen merkitystä. Jos jotain, niin vakautta ja vuorovaikutusta tämä maailmanaika tarvitsee. Yhteistyön perustana on oltava kunnioitus ja luottamus. Suomi ja Kiina ovat hyvin erilaisia maita, katsoopa oikeastaan miltä kantilta tahansa. Hyvin erilaisetkin yhteiskunnat voivat kuitenkin tehdä molemmin puolin hyödyllistä yhteistyötä, toistensa lähtökohtia kunnioittaen.