Tällä hetkellä elämme historiallisia päiviä. Suomi on liittymässä puolustusliitto NATOn jäseneksi. Tänään valtiojohto ilmaisi odotetusti näkemyksensä, että Suomen tulee hakea jäsenyyttä ripeästi. Tämä konkretisoi hakuprosessin käynnistymisen. Pitkäaikainen tavoite on toteutumassa.

Aiheen käsittely on edennyt eduskuntavetoisesti. Asiallinen, perusteellinen mutta ripeätahtinen käsittely on osoittanut demokraattisen järjestelmämme vahvuuden parhaimmillaan. Voimme olla ylpeitä siitä parlamentaarisesta linjakkuudesta, jolla kansanedustajat yli puoluerajojen ovat ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta tässä nopeassa muutoksessa tarkastelleet.

Olen saanut paljon kysymyksiä liittyen ajankohtaiseen turvallisuuspolitiikkaan ja NATO-prosessiin. Alla tiiviit vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Miltä Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne näyttää?

Venäjän käynnistämä brutaali, raakalaismainen, provosoimaton sota vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen ja vakauteen. Käynnissä on vakavin turvallisuuspoliittinen kriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan. 

Muutos ei ajoitu hyökkäykseen Ukrainassa, vaan kehityssuunta on ollut näkyvissä jo pitkään esimerkiksi Venäjän toimissa suhteessa Tsetseniaan, Georgiaan ja Krimin valtaukseen. Kuitenkin vasta hyökkäys Ukrainaan havahdutti viimein koko Euroopan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.

Viimeiset pari kuukautta ovat tehneet selväksi kaikille, ettei Venäjä kaihda sotilaallisen voiman ja väkivallan käyttöä, edes siviilikohteita vastaan. Venäjä on osoittanut myös kemiallisten aseiden kuuluvan sen keinovalikoimaan. Suomessa tiedämme naapurimme olevan arvaamaton. 

Samaan aikaan on merkillepantavaa, miten yhtenäisesti Eurooppa on pystynyt toimimaan tässä tilanteessa esimerkiksi pakotepäätöksissä ja Ukrainan auttamisessa. Pidän tärkeänä, että Eurooppa irtaantuu venäläisestä energiasta nopealla aikataululla, vaikka ymmärränkin ettei kysymys ole kaikille eurooppalaisille valtioille helppo. 

Miten Suomen NATO-prosessi etenee?

Olen kannattanut Nato-jäsenyyttä koko poliittisen urani ajan. Edustamani puolue Kansallinen Kokoomus on myös puolueena pitkään ollut Nato-jäsenyyden kannalla. Venäjän hyökkäyksen myötä Naton kannatus Suomessa on vahvistunut tavalla, jota harva olisi ennakolta uskonut. Jäsenhakemukselle on jo olemassa kansanedustajien enemmistön tuki, joka vahvistuu edelleen päivä päivältä.

Tulevana maanantaina eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden selonteon, joka käsittelee ainoastaan NATO-jäsenyyden hakemista. Tuo selonteko täydentää jo käsittelyssä olevaa laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Asiasta käydään lähetekeskustelu maanantaina klo 10 alkavassa täysistunnossa. Käsittelyn kesto riippuu pidettävien puheenvuorojen määrästä, mutta tavoitteena on, että asiasta äänestetään tiistaina klo 12 alkavassa täysistunnossa. Uskon, että jäsenhakemusta puoltaa merkittävä enemmistö ja ei-äänet jäävät kouralliseen.

Kun eduskunta on äänestyksen jälkeen päättänyt hakea jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liitossa ja hakemus virallisesti toimitettu NATOon, ei homma vielä ole valmis. Siitä käynnistyvät ratifiointiprosessit kaikissa jäsenmaissa. USA on jo lupaillut varsin nopeaa käsittelyä, mikä toivottavasti vauhdittaa myös muiden jäsenmaiden prosesseja. Myös jäsenneuvottelut käynnistyvät. Kaikkinensa tämä vaihe kestänee muutamia kuukausia.

Jäsenyyden vahvistumiseen asti Suomella on niin sanottu virallinen hakijastatus. Tämä itsessään jo tuo turvaa ja juuri eilen julkaistiin muun muassa Britannien lupaama sotilaallinen tuki, jota tarvittaessa saisimme ratifioinnin aikana.

Hakevatko Suomi ja Ruotsi jäsenyyttä yhdessä?

Suomen ja Ruotsin tiivis yhteistyö on erittäin tärkeää. Se on meille molemmille myös varsin luontevaa. On koko ajan ollut toivottavaa, että Suomi ja Ruotsi etenevät NATO-kysymyksessä samalla aikataululla. Ruotsi on viime viikkoina kirinyt omaa käsittelyään ja nyt näyttää siltä, että päätöksetkin syntyvät maidemme parlamenteissa lähellä toisiaan, mahdollisesti jopa samana päivänä. Molemmat maat tekevät kuitenkin tottakai omat ratkaisunsa itsenäisesti, eikä Suomen päätös riipu Ruotsin ratkaisusta tai sen aikataulusta. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen entisestään on kaikkinensa tärkeää myös aikanaan NATOn jäseninä.

Mitä hyötyä Natoon kuulumisesta on?

Jäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta ja vahvistaa puolustustamme. Nato on eurooppalainen puolustusratkaisu ja valtaosa EU:n jäsenmaista on myös Naton jäseniä. Suomi tekee jo nyt yhteistyötä NATOn kanssa, joten keskeisin muutos nykytilanteeseen olisi pääsy NATOn turvatakuiden piiriin.

Natojäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Samalle se monipuolistaisi turvallisuuspoliittista profiiliamme. 

Suomessa on pitkään puhuttu ”NATO-optiosta”, mutta se ei ole enää lainkaan uskottava näkökulma. Venäjä on nyt jo määritellyt Suomen (kuten pääosin muutkin demokraattiset valtiot) vihamieliseksi maaksi. Nyt on erittäin ajankohtainen hetki ”lunastaa optio” ja hakea täysimääräisesti jäseneksi puolustusliitto Natoon. 

Minkälaista reaktiota Venäjältä on odotettavissa?

Suomen ja Ruotsin NATO-hakemukset ovat Venäjälle arvovaltatappioita, joita se ei katso hyvällä. Ratkaisut ollaan kuitenkin tekemässä Venäjän itsensä toimien johdosta. Kuten tasavallan presidentti eilen totesi terveisinä venäläisille: ”Te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.”

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Jonkinlaisia reaktioita itänaapurista kuitenkin epäilemättä nähdään. Erilaiset yritykset esimerkiksi kyberhyökkäyksiin ja hybridivaikuttamiseen ovat kuitenkin tuttuja ja erittäin todennäköisiä myös tulevina viikkoina. 

Olen jo aikaisemmin nostanut esille esimerkiksi lähdekritiikin merkitystä, sillä vaikutusyrityksiin kuuluu keskeisesti virheellisen ja valheellisen tiedon levittäminen sosiaalisessa mediassa. Tarkkana saa jokainen olla.

Tällä hetkellä puolustuksen vahvistamisen lisäksi onkin tärkeää vahvistaa valtioiden resilienssiä ja puolustuskykyä esimerkiksi kyberhyökkäyksiä ja hybridivaikuttamista vastaan. Sitä työtä tehdään tällä hetkellä Suomessakin, lisäksi tarvitaan yhteistyötä eri maiden välillä.

Onneksi Suomi on hyvin varautunut ja me suomalaiset sitkeitä. Tärkeintä on pitää pää kylmänä, tuli mitä tuli. Kaikesta kyllä selvitään.

Jäsenyyshakemus etenee nyt hyvässä asennossa. Kiitos valtiojohdolle ja kollegoille yli puoluerajojen hyvästä prosessista jo tähän asti. Seuraavaksi keskittyminen siirtyykin jo siihen, minkälainen NATO-Suomi tulemme olemaan tulevaisuudessa.