Arvoisa puhemies,
Elämme ajassa, jossa globaali toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Suurvaltojen väliset jännitteet, kauppapoliittiset ristiriidat, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, tekoälyn ja datatalouden murros sekä kriittiset riippuvuudet ovat muokanneet maailmantalouden perustaa tavalla, joka haastaa myös Euroopan unionin toimintakyvyn. Tässä tilanteessa EU:n taloudellisen menestymisen edellytykset ovat suoraan yhteydessä Suomen tulevaisuuteen.
Siksi on tärkeää, että käymme tänään keskustelua paitsi siitä, millaisin ratkaisuin Eurooppa voi vahvistaa kilpailukykyään ja turvata asemansa globaalissa taloudessa myös siitä, millä tavoin voimme vaikuttaa siihen, että nämä ratkaisut ovat myös Suomen etujen mukaisia.
Eduskunta käsittelee parhaillaan komission esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Kyse ei ole vain budjettikehyksestä, vaan strategisesta suunnitelmasta, joka määrittää Euroopan kyvyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. On ilahduttavaa, että Suomen pitkäjänteinen ja aktiivinen ennakkovaikuttaminen näkyy komission linjauksissa: Ukrainan tukeminen, turvallisuus ja puolustus sekä kilpailukyvyn vahvistaminen ovat nousseet rahoituskehyksen keskiöön. Juuri kuten olemme tavoitelleet.
Epävarmassa maailmassa ei riitä, että teemme asioita kuten ennen. Myös rahoituskehyksen on muututtava. Sen on kyettävä vastaamaan tämänhetkisiin uhkiin ja sopeutumaan odottamattomiin tilanteisiin. Euroopalla on oltava yhtenäinen suunnitelma ja ennen kaikkea kyky toimeenpanna se. Tämä edellyttää joustavuutta, strategista ajattelua ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat Euroopan kriisinkestävyyttä.
Euroopan kilpailukyky ei synny pelkästään rahoituksesta. Se syntyy taloudellisesta toimintaympäristöstä, joka kannustaa innovaatioihin, investointeihin ja kasvuun. On tunnustettava, että EU:n kyky kohdistaa voimavaroja teknologiseen kehitykseen on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Syitä ovat muun muassa liiallinen sääntely, sisämarkkinoiden puutteet ja julkisten varojen tehoton käyttö.
Siksi on ratkaisevan tärkeää, että tulevalla rahoituskehyskaudella panostamme enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Juuri nämä ovat EU-rahoituksen vaikuttavimpia investointeja. Rahoituksen tulee perustua avoimeen kilpailuun ja laatuun. Tämä on Suomen etu, sillä meillä on huippuosaamista lähes kaikilla kilpailukykyrahaston painopistealoilla. Samalla on huolehdittava koko TKI-ketjusta: tutkimuksesta pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen. Tämä edellyttää myös investointeja tutkimusinfrastruktuureihin.
Turvallisuus ja talous kietoutuvat yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustusmenojen kasvu ei ole poliittinen valinta vaan geopoliittinen välttämättömyys. Ukrainan tukeminen on Euroopan keskeinen turvallisuuspoliittinen tehtävä. Samalla se on myös investointi koko Euroopan vakauteen. Tuen on oltava riittävää, pitkäjänteistä ja uskottavaa. Samalla on rakennettava selkeä polku Ukrainan EU-lähentymiselle.
On myös muistettava, että oikeusvaltioperiaate ja yhteiset arvot ovat Euroopan kilpailukyvyn perusta. Ne luovat luottamusta, vakautta ja ennakoitavuutta, mitkä ovat juuri niitä tekijöitä, joita yritykset ja sijoittajat arvostavat.
Suomen on jatkettava määrätietoista vaikuttamista rahoituskehysneuvotteluissa. Meidän on varmistettava, että kehyksen taso pysyy maltillisena, mutta samalla riittävänä vastaamaan Euroopan strategisiin tarpeisiin. On huolehdittava siitä, että Suomi saa oikeudenmukaisen osuuden EU-rahoituksesta ja, että kansallinen yhteisrahoitus on suunniteltu ajoissa ja linjassa EU-tavoitteiden kanssa.
Euroopan taloudellinen menestys ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii rohkeutta uudistua, kykyä tehdä vaikeita päätöksiä ja halua katsoa pidemmälle kuin seuraavaan budjettikauteen. Suomen etu on vahva, kilpailukykyinen ja turvallinen Eurooppa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että EU:n tulevat ratkaisut vievät meitä kohti tätä tavoitetta.
Puheenvuoro pidetty eduskunnan täysistunnossa 5.3.2026. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta