Iranilaiset ovat pitkään joutuneet elämään autoritaarisen hallinnon alla. Iranin kansa ansaitsee näkymää parempaan ja oikeuden vaikuttaa oman maansa tulevaisuuteen ilman pelkoa. Monet iranilaiset ovat nyt toiveikkaita maan vapautumisen mahdollisuuksien suhteen. Hallinnon vaihtuminen mahdollistaa toivottavan kehityksen, mutta seuraavat askeleet ovat vielä epävarmoja. Ei ole tietoa, kuka nyt nousee maata johtamaan, tai mitä ylipäänsä seuraavaksi tapahtuu.
Tuoreiden Iran-uutisten saapuessa mieleeni nousi USA:n taannoinen operaatio Venezuelassa. Molempia yhdistää pari näkökulmaa:
- Iskujen perustelu ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisellä
- Pyrkimys vaihtaa toisen valtion hallinto
- Ristiriita sääntöpohjaisuuden kanssa
- Iskujen kohteena merkittävä öljyvaltio
Oikeusvaltioiden tulisi pyrkiä johdonmukaisuuteen suhteessa kansainväliseen oikeuteen, mutta sekä Venezuelan että Iranin esimerkit osoittavat, ettei mustavalkoisuus ole niin yksinkertaista. Nimittäin, on totta, että iskut autoritaarisia hallitsijoita vastaan mahdollistavat kansalle näkymää vapaammasta elämästä. On yhtä lailla totta, että iskut ilman kansainvälistä mandaattia ovat ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaiset maailmanjärjestyksen kanssa. Sopimuspaperit voivat tuntua näennäisiltä uutiskuvia katsellessa, mutta juuri Suomen kaltaisille maille sääntöpohjaisuuden mureneminen on huono kehityssuunta. YK:n peruskirjan tarkoitus on estää voimankäyttö ilman hyväksyttyjä perusteita. Näitä yhteisiä sääntöjä myös Venäjä räikeästi rikkoo Ukrainassa.
Venezuela ja Iran ovat maailman merkittävimpiä energiavaltioita. Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarannot. Iranin suuret öljy- ja kaasuresurssit sekä strateginen sijainti Persianlahden kulkureiteillä ovat yhteydessä niin globaaliin energiaturvallisuuteen kuin talouteen. Lisäksi tietysti Lähi-idän jännitteillä ylipäänsä on merkitystä kansainväliseen turvallisuustilanteeseen.
Epävarmuudet vahvistuvat. Nähdään kostoiskuja ja eskalaation vaara on ilmeinen. Tätä kirjoittaessani iskut jatkuvat molemmin puolin ja myös siviilien turvallisuusriski kasvaa. Tilanne on vakava.
Huomionarvoista on, että alueella oleskelee myös paljon suomalaisia. esimerkiksi Dubaissa ja Abu Dhabissa on parhaillaan erityisesti talvilomaa viettäviä perheitä, joiden paluuyhteyksiin turvallisuustilanteen kiristyminen ja ilmatilarajoitukset vaikuttavat suoraan. Alueella olevia suomalaisia on kehotettu pysymään turvallisessa paikassa ja seuraamaan viranomaisten ohjeita.
Joka tapauksessa pidän selvänä, että minkään maan tulevaisuus ei muutu paremmaksi yksin sotilaallisin keinoin. Kestävä muutos on mahdollinen, kun kansalaisilla on mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa oikeusvaltion ja perusoikeuksien pohjalle. Siviilien suojeleminen kaikissa oloissa ja diplomaattisten ratkaisujen edistäminen ovat yhä olennaisia tavoitteita ja lähtökohtia kansainväliselle toimijuudelle.
Kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on pienempien valtioiden turva. Ilman yhteisiä sääntöjä voimapolitiikan logiikka vain vahvistuu. Vaikka haluankin lähtökohtaisesti katsoa positiivisesti, on vaikea nähdä, miten vahvemman voiman vahvistuminen entisestään lopulta palvelee kestävää rauhaa tai vakautta maailmassa. Edistävätkö tehdyt iskut lopulta pidemmällä aikavälillä vapautta, rauhaa ja ihmisoikeuksia vai jotakin aivan muuta?
Kirjoitus julkaistu Instagramissa 1.3.2026.