Turvallisuuden ja talouden hallitessa poliittista ilmatilaa, jää kulttuuripolitiikka herkästä turhan vähälle huomiolle. Kulttuurilla ja luovilla aloilla on kuitenkin yllättävän keskeinen rooli Euroopan tulevaisuuden suurissa kysymyksissä.
Kilpailukyky, turvallisuus ja demokratia eivät nimittäin ole vain talous- tai turvallisuuspoliittisia teemoja, vaan liittyvät myös arvoihin, identiteettiin ja kykyyn luoda uutta. Ne luovat arvoa, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena, vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena. Kulttuuri auttaa meitä myös tunnistamaan, mistä tulemme ja antaa näkymiä siihen, mihin olemme menossa.
Kulttuuri vahvistaa yhteisöjä, mikä on erityisen tärkeää epävakaina aikoina. Kulttuurilla on suuri merkitys kansalaisten resilienssille, sen kautta kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle.
Kulttuurin merkitys näkyy konkreettisesti siinä, miten Venäjä on brutaalilla hyökkäyssodallaan systemaattisesti pyrkinyt tuhoamaan Ukrainan kulttuurikohteita ja kulttuuriperintöä sekä varastamaan kulttuurisesti merkittäviä teoksia ja esineitä. Venäjän tavoitteena on tuhota kaikki, mikä on Ukrainan omaa. Kulttuuri muodostaa identiteetin ja juuri sen Venäjä pyrkii ukrainalaisilta tuhoamaan. Kulttuuriperinnön pyyhkiminen vaikuttaa kansakunnan muistiin, mutta kulttuuriin kohdistuvat hyökkäykset myös murentavat yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Venäjä pyrkii tuhoamaan ukrainalaisen kulttuurin ja tälläkin tavalla heikentämään ukrainalaisten puolustustahtoa. Ukraina on kuitenkin osoittanut taistelevansa urheasti vastaan.
Eurooppaa repivät jakolinjat tekevät kulttuurista ja taiteesta entistä tärkeämpiä. Ne vahvistavat demokratiaa, tarjoavat tilan erimielisyyksille ja voivat palauttaa tasapainoa polarisoituneeseen keskusteluun. Siksi on tärkeää, että kulttuuri saa olla moniäänistä ja moninaista. EU-politiikassa tarvitaan edelleen kulttuurin perustan vahvistamista, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä luovien alojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua. Kasvu lähtee alan yrityksistä ja yrittäjistä. Luovien alojen yritykset ovat osa laajempia ekosysteemejä, ja näin ollen niiden vaikuttavuus ulottuu muillekin toimialoille. Kysymys on merkittävästä kasvupotentiaalista! Ja kasvua me kipeästi tarvitsemme.
Suomen kansallinen kulttuuripolitiikka ja EU-tason kulttuuripolitiikka eivät ole erillisiä, vaan kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Kulttuuripolitiikka painottaa meille tärkeitä arvoja, kuten demokratiaa, tasa-arvoa ja osallisuutta. Tämä linjautuu EU:n tavoitteisiin kulttuurin roolista sosiaalisen koheesion ja yhteisymmärryksen edistäjänä.
Suomessa laadittiin tällä hallituskaudella uusi kulttuuripoliittinen selonteko. Edellisestä selonteosta oli kulunut jo 15 vuotta! Pitkästä aikaa kulttuuripolitiikkaa käsiteltiin myös eduskunnan suuressa salissa. Selonteko ja sen ohessa valmisteltu luovien alojen kasvustrategia luovat yhdessä pidemmän aikavälin suunnitelman suomalaisen kulttuuripolitiikan suunnaksi. Ne vahvistavat luovan alan toimintaedellytyksiä ja tukevat taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön asemaa osana yhteiskunnan hyvinvointia, demokratiaa ja kilpailukykyä.
Kulttuuri ei siis ole vain ”pehmeitä arvoja”, vaan se liittyy kiinteästi Euroopan kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja demokratiaan. Ukrainan esimerkki osoittaa, miten kulttuuriperintöön kohdistuvat hyökkäykset tähtäävät kansakunnan muistin ja yhteenkuuluvuuden tuhoamiseen. Siksi juuri nyt on keskeistä tunnistaa kulttuurin merkitys: kulttuurilla on tärkeä rooli tulevaisuuden rakentamisessa niin Suomessa kuin Euroopassa.
Kuva: Jaska Poikonen / Eurooppa-foorumi